Ei mikään hyvä vuosi

Jos jonkun vuoden elämästä haluaisi pikakelata ohi seuraavaan niin ehkä se olisi juurikin tämä. Tietysti paljon hyvääkin on ehtinyt tapahtumaan, mutta kuolema on aina peruuttamaton tapahtuma.

Onneksi ei ole enää kuin vähän reilu vuorokausi jäljellä. Miten sen vuorokauden sitten käyttäisi. Tänään meni puoli päivää pihavaraston hyllyjä kasatessa, sit oli tietysti syötävä ja alettava miettiä mitä sinne hyllylle laittaa.

En ollut hyllylle nostamassa, mutta muuten vaan pistin käyntiin kauemmin omistamani Suzukin. Varastointi ei ollut tälläkään kertaa tehnyt mitään hyvää ja ilmeisesti seuraavaksi edessä on polttoainehanan perusteellinen puhdistaminen ja suodattimen vaihto. Käymään se silti lähti ja vieläpä yllättävän pienellä vaivalla, mutta ilo jäi lyhyeksi. Sen pienen käyntihetken jälkeen sammui, eikä kohtuullisilla ponnisteluilla suostunut edes lupaamaan. Varma en ole, mutta vahva epäilys on vika ei kärjettömässä vaan järjettömässä sytytyksessä. Jos saisikin jostain edullisesti toimivan ja heittämällä paikalleen sopivan kärjettömän niin sen olisin varmaan pistänyt tilaukseen kertaalleen, tai kahteen tai kolmeen, ehkä jopa neljäänkin.

Moni mittaa vuotuista menestystä pankkitilin saldolla- no siitä voi ainakin sanoa että paljon on saldo pienentynyt vuoden aikana, eikä tule lähikuukausina nousemaan. Tietysti tämä leuto ja lumeton alkutalvi on mahdollistanut tiettyjä asioita, mutta ei kyllä hyvältä näytä ruoppausmahdollisuuksien kannalta.

Autoonkin tulee uppoamaan joitakin osia, joita en ole vielä edes tilannut. Kesäkummit täytyy ostaa eteen tai kuunnella kiinakummien jyrinää.

Että tästä loppuvuodesta vielä saisi jotain hyvää irti niin suunnittelin vielä käyväni tulevan perunamaan liitymässä valmistelemass vähän kiven kärjen poistamista. Tietysti se kaikkein suurin kivi osuu sellaiseen paikkaan että on mahdollisimman vaikea kiertää kummaltakaan puolelta ja peittämisestä tulee vielä enemmän haittaa.