Elämän tärkeitä asioita

Ehkä kymmenisen vuotta sitten silloisen tyttöystäväni veli oli kaiketi olutta liikaa nautittuaan tullut isäksi. Lapsen olles reilun puolen vuoden iässä kantoi isä edelleen viikonloppua varten laatikollista olutta ja himoitsi kannettavaa tietokonetta.

Huonomminkin asiat voisivat olla. Viime viikolla kun olin ostosreissun päätteeksi Ruuvimarketin pihassa todistin sellaista näytöstä että jos kyseessä olisi ollut mies eikä näinen kolmen pienen lapsen kanssa niin todennäköisesti se mies olisi saanut matkamuistoksi mustan nenän.

Sitä tapaa käsitellä nippa nappa portaita nousemaan kykeneviä lapsia , yhdestä kädestä jalat ilmassa itkevää lasta retuuttaen, toista korissa kantaen ja kolmas lapsi siellä portaan alapäässä suoraa huutoa huutaen, en ymmärtänyt ollenkaan.

Voihan se olla että kahdella isommalla oli vaan känkkäränkkäpäivä ja äiti oli moneen kertaan sen päivän aikana hermonsa jälkikasvuunsa menettänyt ja näin ja kuulin vain sen muutaman kymmenen metriä autolta Ruuvimarkettia vastapäätä olevan rakennuksen lasioville.
Oliko äiti menossa lapsineen kotiin ja vanhemmat lapset tiesivät mikä siellä odottaa vai joku siitä nelikosta menossa harrastusten pariin? En mennyt kysymään, enkä mene, koska tässä maassa nainen voi ajella autolla peilijäällä omat ja sijoituslapset kyydissä kännykkään puhuen- jos moisen touhun vaarallisuudesta huomauttaa niin siitäkin saa vihat päälleen.

Silti huonomminkin voisi asiat olla. Eli se että silloin kun jommalla kummalla vanhemmalla on lomaa niin perhe jätetään oman onnensa nojaan ja häivytään Kanarialle juoksemaan vieraiden miesten tai naisten perässä. Kotona täytyy koko vuosi kituuttaa ja säästää joka asiasta aina hehkulamppujen polttamista myöten että saa sit kanarialla leikkiä toimitusjohtajaa sen viikon, kuukauden tai kaksi.

Silti huonomminkin voi olla asiat. Voi tulla allergia tai keuhkoahtauma tai joku aurinkoa vaativa ihotauti (harmaasuomurutto lienee vain mielikuvituksen tuotetta)-

Silloin helposti saavutettavista matkakohteista Kanarialla on paras ilmanlaatu hengitettäväksi ja aurinkoa juuri sen verran että jopa lääkäri neuvoo lähtemään sinne.

Omalta osaltani olen kuitenkin päätökseni tehnyt. Se tarkoittaa että jos joskus taas passin hankin mikä tahansa muu ns sivistyneen maailman matkakohde kelpaa, mutta Kanaria ei ellei koko muu maailma ole tuhoutunut tai jos ei ole kyse jälleenrakennusmatkasta suuren tulivuorenpurkauksen jäljiltä.

Kuulostanee ihan hullun puheelta. Kuka teistä on synnitön heittäköön sen ensimmäisen kiven. Luultavasti teistäkin harvoista lukijoista suurin osa on käynyt Kanarialla tai Tallinnassa ja tuonut jälkimmäisestä tuliaisena alkoholia.

Niin ikään varmasti jokainen tuntee jonkun joka tähän aikaan vuodesta haaveilee etelän lämmöstä, on kateellinen joka siellä on siitä nauttimasta ja joka itse sinne päästyään kiroaa kun on liian kuuma, mutta siitä huolimatta taas jo kotimaansa lentoasemalle päästyään suunnittelee seuraavaa reissua ja kenties säästää sitä varten koko vuoden.

Tämmöinen henkireikäajattelumalli etelässä käymisessä kertoo mielestäni sen että kotimaassa ei ole kaikki hyvin. Vaimo nalkuttaa siitä kun mies ei ole kolmeen päivään käynyt suihkussa tai vaihtanut edes puhtaita alusvaatteita, lapset sotkevat ja syövät jääkaapin tyhjäksi, naapurit ovat joko kateellisia tai kateutta aiheuttavia, työkaverit ovat fiksumpia ja tienaavat enemmän pienemmällä vaivalla.

Ymmärrän hyvin matkailun kiinnostavuutta silloin kun on selkeästi käytettävissä ylimääräistä rahaa. Se ei kuitenkaan ole mielestäni aikuismaista käytöstä että silloin kun ei ole yhtään ylimääräistä rahaa tai on paljon velkaa niin otetaan lisää pikalainaa että päästään etelään. Ei se ole järkevää silloinkaan kun omassa asunnossa on tuhansien edestä korjausvelkaa ja käytettävissä vain pieni eläke.

Turistikohteen illuusion ymmärtää lukemalla paikallisia talouslukuja. Ihmiset ovat turistikohteissa ystävällisiä lähestulkoon kaikkialla maailmassa koska heidän on pakko. Thaimaalainen ihmiskaupan urhi paikallisessa hieromalaitoksessa saattaa sanoa paikallisella kielellä ääneen "Haiseva lihava sika" uudelleen ja uudelleen samalla hymyillen ja työtään tehden.

Ilmasto on todellista kaikkialla maailmassa. Samaa ei voi sanoa hymyistä turistikohteista tai edes sanoista "Tervetuloa uudelleen".

Miksi siis kirjoitan näin ikävästi kaikkien rakastamista turistikohteista? Ehkä siksi kun tänäkään vuonna ei ollut mitään järkeä ostaa tai tehdä isänpäivälahjaa kun sen olisi joutunut viemään lentokoneella. Ehkä siksi kun olen liian monta kymmentä vuotta joutunut kuuntelemaan juttuja yhdestä ja samasta matkakohteesta ja siitä kuinka juoppoja mulkkuja matkakavereita (muut) suomalaiset siellä ovat.

Varmasti siellä joukossa on niitäkin jotka eivät sekoa hieman halvemmista ravintolahinnoista, niitä jotka haluavat syödä kaurapuuroa ja ruisleipää ja juoda suomalaista kahvia tai jopa niitä jotka selviävät sen kaksi viikkoa ilman pisaraakaan alkoholia.

Naapurini tosin totesi ettei ole siellä selvin päin ollut päivääkään ja ettei sillä ikää kannata edes yrittää iskeä sieltä ketään likikään selvää paitsi rahalla.

Tilastot siis kertovat karua kertomaa. Alkoholiveron nosto Virossa söi matkustajamäärästä 10% ja suurten viinatukkujen liikevaihdosta suli 40% kun sekä suomalaiset että paikalliset suuntasivat ostoksensa Latviaan.

No ehkä tässä oma seuraava turistikohde onkin Länsimetro. En tosin yhtään tiedä koska se oikeasti avataan liikenteelle, mutta varmaan reissuna paljon jännittävämpi ja ainutlaatusempi kuin matka lentokoneella jonnekin turistikohteeseen. Kuultujen kielten kirjo lienee suurempi kuin Kanarian koneessa ja jokainen pysäkki edustaa uutta rakentamista. Matkalla metroon voi törmätä vaikka vanhaan koulukaveriin nimeltään Sanna työntämässä lastenvaunujaan ja paluumatkalla ihmellä taskuvarkaiden tyhjentämiä jo entuudestaan melkoisen tyhjiä taskuja.

Näin ollen jos kadut haisevat samoilta kuin yleensä viikonlopun jäljiltä, lippuautomaatti palvelee ystävällisesti ja etnisestä ravintolasta saa alle 20€ hintaan maittavan aterian on Länsimetrolla hyvät edellytykset nousta seuraavaksi Kanariaksi tai Tallinnaksi. Toivottavasti junatunnelia sinne Tallinnaan asti ei kuitenkaan tehdä vaan lasketaan mieluummin alkoholiveroa siellä metroreitin päissä niin paljon että päästään Latvian tasoon- sillä saadaan Metroon niin paljon uusia kulkijoita että koko lähiliikenteen tulojakauma menee ihan uusiksi.