Se päivä oli melkoinen. Vuonna 2014 jo aikaisemmin kaksi täysin vierasta jonkun verran kypsempää naista yritti väkisin tulla pussailemaan ja tietysti niin humalassa että varmaan jollain kävi heidän kanssaan flaksi. Tämä kolmas sensijaan oli kaunis punaisine hiuksineen. Varmasti väri oli lähtöisin purkista, mutta niillä kasvoilla ja sillä naisellisella ulkomuodolla huomio olisi kiinnittynyt muutenkin.
Miten sanoa viehätysvoimaa säteilevälle kauniille naiselle ei tänään. Miten sanoa että vaikka olet kuinka kaunis ja ihana niin tänä yönä et tule minua saamaan. Miten sanoa että tavataan mieluusti uudestaan keskellä päivää, syödään, jutellaan ja jos vielä parin tapaamisen jälkeen olet samaa mieltä kuin nyt niin keskustellaan ehkäisystä ja koitetaan vasta sen jälkeen mitä tapahtuu vaatteiden riisumisen jälkeen.
En ole enää laskenut montako ulkomaankielistä viestiä, kommenttia tai huijausyritystä on tullut vastaan tavalla tai toisella. En harrasta kieliä ja itse asiassa vaikka opiskelin monta vuotta Helsingissä tarvitsisin oikeasti sanakirjan ymmärtääkseni stadin slangia.
Palattuani hautausmaakierrokselta ja melkein päädyttyäni moottoritietä väärään suuntaan ajaneen keulakoristeeksi ei tehnyt mieli jäädä kotiin, kun ei kuitenkaan olisi saanut nukutuksi. (Saattaa olla sympatiaunettomuuttakin- terveisiä vaan sinne lapsiperheeseen.)...
No joka tapauksessa millainen on stereotypia suomalaisesta turistista- no sellainen joka on laivalta palatessaan niin tillin tallin että kaatuu kahdesti matkalla bussin ovelta bussiaseman ovelle ja jonka ostoksia mahdollinen matkaseuralainen kerää hangesta kassin hajottua.
Entäs sitten baarissa- kova ääni, valtava uho, alkoholia on saatava vaikka kunto ei enää anna myöden, laulattaa, vaikka laulu kuulostaa hirveältä ja karaokessa yli puolet jää laulamatta kun silmät ja aivot eivät enää pysy mukana. Sitten mikäli kyseessä on mies niin varsin usein seuraa ajautuminen juurikin siihen pöytään johon ei todellakaan haluta ja vaikka puolta nuoremmat tyttöparat kuinka yrittävät etsiä paremman paikan niin aina vaan se pahin känniääliö tunkee heidän seuraansa, pudottaa lasit pöydältä ja esittelee kenties steroideilla ja punttitreenillä kaljamahan vastapainoksi kehitettyä hauista.
Jos tunnistit tästä itsesi niin koita seuraavan kerran ottaa vähemmän pohjia, jätä pankkikortti kotiin ja seuraa sen verran muotia että käytät vähemmän alkoholia kerralla.
Palaan vielä outoon kohtaamiseen kanssa-asiakkaan kanssa. Hän kysyi miksi olen siellä. haluanko tappaa jonkun,
Hän halusi tappaa jonkun- tai niin hän sanoi. hän kysyi halusinko tappaa hänen kanssaan. Minä en todellakaan nauranut hänen puheilleen, koskapa hänen äidinkielensä ei ilmeisesti ollut sama kuin minulla ja vaikka se ihan pääpiirteittäin oli ymmärrettävää niin oletan että puhe ole tapaamisesta. Tapas oli tappaa tapasi, Tapasi tavata tappaa, tahtoi tavata takan takaa tappion tavanneen tapojensa orjan.
Haluanko siis tavata hänet- tietysti. Niin että neiti Je...... jos jostain syystä tämän luet niin nyt olisi hyvä hetki rikkoa yksi stereotypia, ostaa nikotiinilaastari ja viettää tipaton vuosi. Vaikka väittäisit ettei suomalainen mies osaa rakastaa niin tiedä että sen herättämiseen voi vierähtää hetki, mutta jos se aitoa ja molemminpuolista niin se kyllä kestää pienet kulttuurierot.
Sitä en mene takaamaan etteikö joku sodan nähnyt vainaja kääntyisi haudassaan, mutta nyt on rauha kaikkiin ilmansuuntiin ja aika on kypsä rakkaudelle.