Karvakenkäinen

Olen kauhulla katsellut uusavuttomuuden määrää. Tässä pari päivää sitten havaitsin että hyvin palvellut ja hyvin paljon käytetty keittokirjani oli kateissa. Kun sitten selvisi mitä sille oli tapahtunut sen tuhoaja vetosi siihen kun on vielä niin ja niin monta kirjaa ja netti.

Minä sitten totesin että jos olet sitä mieltä että sitä kirjaa ei tarvita niin ota toinen- tee ostoslista ja tee sitten jotain makeaa kahvipöytään. Itsellä oli aika tiukassa ja olisin tehnyt kinkkujuustopiirakan ihan ulkomuististakin jos olisi vaan ollut kananmunia.

No sitten kun tulin kaupasta ihmettelin että mitä helvettiä keittiössä oikein on tapahtunut, mutta kun ei kaikkitietävää tietenkään neuvoa saa niin olin hiljaa vaikka hyvin tiesin että ei hyvää seuraa kun ohjeesta poiketaan heti ensimmäisellä rivillä.

Sitten koskapa uuni on ainakin minulle niin itsestään selvä kapistus että en kiusallanikaan kertonut että se auringon kuva on pelkkä valo ja että käytännössä "=" toiseen ja toiseen valittu lämpötila.

Avuton tumpelo yritti ensin lämmittää uunia pelkällä valolla, sitten kun vartin päästä uuni oli edelleen kylmä tumpelo vaihtoi kytkimen asentoa, sai uunin lämpenemään. Tumpelo kun oli niin valkkasi jonkun ihmeen haudutusasennon ja se antaa sähköä vain niin pienelle vastukselle ettei koko sen ensimmäisen tunnin aikana - siis ohjeen mukainen paistoaikaa- termostaatti ollut lähelläkään naksauttaa tehoa pois päältä.

Puolentoista tunnin kohdalla sitten jo hermostuin ja totesin että ehkä olisi oikeasti kannattanut lukea ohjeet ensin ja noudattaa niitä. Maussahan ei reilun kahden tunnin jälkeen mitään suurempaa vikaa ollut, mutta rakenne oli lähinnä muovikittiä ja päällä palanut kuori.

Ehkä se noin kuuden rivin ohje oli vaan liikaa hänen älykkyysosamäärälleen. Enää puuttui että mausteena olisi ollut lasinsiruja tai että jotain olisi syttynyt palamaan. Ei kaukaa haettua sekään, koska vuoka oli uunissa ylhäällä, vaikka ohjeessa luki selvästi alatasolla.

Pieniä unohdettuja asioita. Tämän vuoden kiintiö yhtä paikkaa on sitten virallisesti täynnä. Ei sinänsä mitään suurempaa vikaa, mitä nyt joku miehen käriläs missasi portaan, ja olisi kaatunut jos en olisi ollut tiellä. Ensimmäinen nukahtanut ennen yhtä ja ilmeisesti väkeä oli vähän kun joku nainen yritti arpoa olenko vanha vai nuori.

Se päivä oli eilinen ja täynnä ongelmia. Yhden niistä sain tänään ratkottua, ainakin siinä määrin että täryttäminen sujui jo iltapäivällä hienosti. Edelleenkin ja ohjaimen öljynvaihdosta huolimatta letkussa oli jäätä, samoin liittimessä. Jos minä tuon suunnittelisin tai purkaisin kuularuuvin käyttösylinterin niin laittaisin vedenpoistoa varten samanlaisen kierteen ja tulpan kuin ilman poistamista varten jo on. mutta vaan 180 astetta eri paikkaan. Se ei tekovaiheessa paljon maksa, mutta nyt kun ajattelee paljonko työaikaa on tuhraantunut kuljettamisessa, sulattamisessa ja öljyjä vaihtaessa sillä poraisi varmaan sata reikää CNC koneella ja ostaisi laatikollisen ruuveja. Jollain korjaamon 80 € tuntiveloituksella tuo olisi todennäköisesti monessa firmassa jo romutettu.

Mutta siis tuo keksintö oli maahantuojalla huollossa kesällä. En tiedä mitä sille on tehty ja miksi tuota vettä oli ja on edelleenkin noin paljon. Kondenssivettä se ei voi olla vaan joko sitä on pesty väärin tai vesi ollut jonkun vaihto-osan sisällä valmiina.

Tänään se siis toimi ja pääsi putkittamaan erinäisen määrän varauksia kaapeleille ja vihdoin vähän täyttämäänkin. Kaukolämpöputki saa nyt rauhassa sulattaa maata ympäriltään ja huomenna, ehkä maanataina kun saa vielä pari kierrosta ajettua täryllä alkaa helpottaa tuo juoksuhautojen välissä toimiminen.