Olihan taas ohjelmaa

Piti kirjoittaa jotain aamupäivästä, mutta varmaankin ainoa mitä voi sanoa on työpaikkalounaan hyvä maku ja kohtuullinen hinta.

Iltapäivällä pääsin huoltopuuhiin ja taas kiroamaan kuinka ahtaaseen paikkaan on survottu etujousituksen voitelunippa. Öljyä-siis tässä tapauksessa talvikäyttöön paremmin soveltuvaa ei ollut yhtään otettavissa edes pumpulla. Täytyi siis ruveta tynnyrin etsimään ja tietysti kaikista takimmaisessa nurkassa viiden trukkilavan takana ja niin ahtaassa raossa kolmesta lavasta lähti lastua kun sen sieltä pujotteli esiin.

Sen verran meni aikaa ettei ehtinyt ennen treenejä tekemään ruokaa vaan päädyin reissun päällä kiinalaisen ravintolan noutolistan ääreen. Minua palvelemassa oli mies ja mies ei joko ymmärtänyt kysymystäni tai ei tiennyt vastausta kun kysyin kauanko annosten valmistuminen suunnilleen kestää.Kysyin kun olin sopinut olevani tietyssä paikassa tiettyyn aikaan.

Kun sitten istuin rauhassa pöytään odottamaan tuli kaunis nainen salin puolelle ja aloitti sanomalla "Anteeksi" kertoi sitten että kymmenen minuuttia ei millään riitä, koska olivat juuri saaneet riisin loppumaan. Arvioi että menee noin 15 minuuttia ja se piti hyvin paikkansa.

Jos jokin tänään meni ihan minne sattuu niin se oli ainakin viimeinen kosketus salibändypalloon. Peitin syöttölinjan ja kengänkärjestä pompulla omaan maaliin. Ottaen huomioon syödyn ruuan määrän ja laadun niin loppua kohti jaksoi vielä hyvin juosta, mutta alku oli kyllä kankea.