Porkkanoita

Aamulla oli aikaa katsoa metsästävää Suomineitoa haulikon ja koiransa kanssa. Ei ole moista minun metssässäni tai pellollani koskaan vastaan tullut.

Yöpakkasten alku häämöttää. On siis aika korjata satoa. Tänään sain seurakseni juuri viisi vuotta täyttäneen (kummipojan) isosiskon. Porkkanamaan reissu oli sopivan lyhyt ja näköjään myös lasten hiekkalaatikkolapiolla saa kaivettua kohtuullisen ämpärillisen kohtuullisessa ajassa. Pikkuneiti pääsi parhaaseen kohtaan ja kaivoi varmasti kaikki viisi suurinta.

Noin muuten matkan varrella oli tälläkin kertaa joutsenia. Ehkä ihan sataa, mutta varmasti monta kymmentä. Paluumatkalla joutsenien vieressä olikin sitten kunnon keskittymä hanhia. En yhtään tiedä missä ja koska niitä metsästetään, mutta niitä täytyi olla useita satoja ja niin tiheässä että varmaan muutamalla pumppuhaulikolla olisi ampunut tien ja metsän välistä sapuskat koko kylälle useammaksi viikoksi. Toki se verran kaukana tiestä olivat etten ole ihan varma mitä lajia olivat, mutta oletettavasti Kanadanhanhia.