"Ei voisi vähempää kiinnostaa vaikka kaikki filmikriitikot menettäisivät duuninsa. Makunsa kullakin. Ei ole tarpeen maksaa toisille siitä mitä jotkut tekisivät mieluusti ilmaiseksi"
Ylläoleva kommentti oli osa viestiketjua jossa lukijat kommentoivat elokuvalehti Varietyn päätöstä antaa kenkää pitkäaikaiselle elokuvakriitikolle. Koska verkko on täynnä foorumeja joissa blogaajat ja amatöörikriitikot arvostelevat elokuvia nykymaailma ei monien mielestä enää tarvitse elokuvakriitikoita. Ilmeisesti Varietykin on tätä mieltä.
Kyllä kai kuka tahansa osaa kertoa mitä elokuvassa tapahtuu.
Ammattimaiset elokuvakriitikot ovat usein yliopistokoulutuksen saaneita. Monet ovat närkästyneitä kriitikkojen kritiikistä. Amerikkalainen leffakriitikko Ronald Bergan esimerkiksi myöntää että kyllä kuka tahansa osaa tiivistää katselukokemuksen sanoiksi, joo-o.
Mutta tämä ei ole yhtä kuin kritiikki. Kritiikki edellyttää teknistä tietämystä. Mikä on panorointi, diegesis, 180 asteen sääntö ja sutuuri. Ollakseen filmikriitikko pitää kyetä erottamaan Truffaut Pasolinista.
Muhkeaan sävyynsä Herra Kriitikko väittää ettei kukaan joka ei ole nähnyt jokaikistä Carl Dreyerin, Robert Bressonin, Jean Renoirin, Luis Bunuelin ja Ingmar Bergmanin elokuvaa ei voi väittää olevansa elokuvakriitikko.
Olen yhtä mieltä Herra Kriitikon kanssa ettei ole mitään haittaa jos on nähnyt paljon elokuvia. Se antaa näkemystä. En kuitenkaan ajattele että arvostellakseen Tuomas Vimmaa tarvitsisi tuntea Kalevalaa.
Tarvitseeko tietää kampiakselin räjäytyskaaviota voidakseen sanoa onko auto hyvä ajettava? Ei. Eihän tarvitse olla barista sanoakseen että kahvi maistui paskalle. Useimmat meistä kuitenkin osaavat selittää miksi pannukahvi maistuu pahalle: karkeampi jauhatus ja suora kosketus keitinveteen liuottaa enemmän rasvaa kahviin.
On eri asia mitä tämä tieto hyödyttää.
Tarkoittaako tämä tieto että pannukahvi on absoluuttista kuraa vai onko kyse vain makuasiasta josta voi kiistellä?
Kirjoitettaessa soi Jookabox - Don't Go Phantom
8 kommenttia
Anonyymi
8.4.2010 15:34
Elokuvakriitikko on asiantuntija ja yksi nykyaikaan kuuluvista erittäin valitettavista ilmiöistä on, että asiantuntemusta vähätellään ja kuvitellaan, että kuka tahansa voi ymmärtää teoksen ja että kenen tahansa mielipide on yhtä hyvä. Jos pohtii elokuvakriitikkojen tarpeellisuutta kannattaa mennä lueskelemaan IMDB:n kommentteja elokuvista ja miettiä millainen maailma olisi, jos se olisi ainoa tapa saada tietoa elokuvista.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
8.4.2010 18:04
Tykkään lukea krittiikkejä oli sitten kyse mistä taiteenmuodosta tahansa. Elokuva ja levy levyarvostejat ovat mielestäni vain kuseet omaan nilkkaansa näillä jakamillaan "arvosanoilla" viisi tähteä tai 100%. Nämä eivät oikein toimi, kun en oikein käsitä mistä näitä pisteitä oikein sataa. Alkaako arvostelu nollasta vai puolesta välistä? Eli annetaanko pisteitä heti puolet ja sitten otetaan pois tai lisätään ansioiden perusteella? Tuntuu, että kaikki kura saa kuitenkin sen väh. 2/5 tähteä/pitettä. Arvostellaanko viihde arvoa vai taiteellista ansiota tai jotain aivan muuta? Pohjaako arvostelu, teoksen vertailuun taiteenalansa historiaan vai onko myös genre arvostelussa?
Aina on tullut myös ihmeteltyä, että onko näissä elokuva/levy arvosteluissa monta sarjaa mitä ei arvioissa mainita? Monesti arvioissa kehutaan ja sitten annetaan 1/2 pisteistä ja samalla sivulla toisessa arviossa toista teosta haukutaan ja taas1/2.
Vastaa kommenttiinTästä esimerkkinä GnR Chinese Democrasy sai mielestäni aivan ristiriitaisia arvio/piste pareja.
Vastaa kommenttiin
Kimmo Laakso
9.4.2010 02:58
Wall Street Journalista löytyi kiintoisa juttu tähtiasteikon historiasta
elokuvakritiikeissä.
http://online.wsj.com/article/SB123265679206407369.html#printMode
Kuten Anonyymi eilen 1804 sanoit, tuossa jutussa pohditaan ongelmaa mikä seuraa kun täysin erilaiset filmit pitää mahduttaa samaan asteikkoon.
Artikkelin mukaan eka tähtiarvostelu ilmestyi 1928 New York Daily Newsissä. Systeemissä oli silloin vain kolme tähteä. *** oli erinomainen, ** hyvä , ja * keskinkertainen.Ei yhtään tähteä merkitsi kakkiaista. Jutusssa on myös haastateltu vaikutusvaltaisten lehtien linjauksia,jotkut lehdet eivät suostu käyttämään tähtijärjestelmää ollenkaan koska "taidetta ei voi palauttaa numeroiksi"
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
11.4.2010 18:49
Kiitos hyvästä linkistä!
Elokuva, kirjallisuus ja musiikki kriitikoille täytyy antaa arvoa siitä, kun arvioivat teoksia myös huonoiksi. Tätä harvoin näkee kuvataide/näyttämötaide arvioissa suomalaisissa lehdissä. Voihan olla, että meillä Suomessa tehdään vaan niin hyvää taidetta :)
Vai johtuuko tämä näiden taidealojen piirien pienuudesta? Aina ei myöskään kuvataide kritiikeistä selviä itse tekstistä arvostelijan mielipidettä. Kriitikon omasta perustellusta mielipiteestä kai kritiikeissä on kyse.
Elokuva kriitikoista ehdoton suosikkini on Tapani Maskula, kritiikit teräviä vaikka en hänen "suosittelemanaan" elokuvia kyllä katso.
T:Anonyymi 1804 varsinais suomalainen helsingissä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
12.4.2010 09:02
Vaikka amatööri osaa selittää, niin vähän vinolta ne selitykset joskus tuntuu :D
Miten esimerkiksi tämä on totta?
"Useimmat meistä kuitenkin osaavat selittää miksi pannukahvi maistuu pahalle: karkeampi jauhatus ja suora kosketus keitinveteen liuottaa enemmän rasvaa kahviin."
Miten karkeampi jauhatus liuottaa enemmän rasvaa kahviin? Sehän on aika valuvikainen ajatus. Vai onko kyse siitä, että karkeuskysymys vain näyttää olevan yhteydessä rasvan liukenemiseen?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
13.4.2010 09:54
Eli pannukahvi jauhetaan karkeammaksi mm. siksi että keittämisen jälkeen sakka valuu pohjalle paremmin. Tällaiseksi kahvi jauhettiin ennen suodatinkahvia. Kokeilepa keittää suodatinkahvia pannussa, poroja on kahvi täynnä eivätkä ne millään valu sinne pohjalle ja pienestäkin pannun liikautuksesta ne ovat taas ympäri kahvia.
Keitettäessä suodattimen läpi pannujauhatuskahvia, sitä pitää laittaa enemmän jotta veteen liukenee enemmän kahvia.
Ja silloin kun kahvia ei suodateta, kahviin jää enemmän rasvaa, mm. eteerisiä öljyjä joka on monien mielestä hyvän kahvin ydin. Tosin myös kymmeniä muita aineita joista kaikki eivät välttämättä ole terveydelle kovin hyödyllisiä http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Kahvinkoostumus.PNG
Pauligin sivuilta: Pannukahvi on maultaan suodatinkahvia pyöreämpi ja täyteläisempi, sillä suuri suurin osa kahvin sisältämästä rasvasta säilyy, kun kahvi valmistetaan näin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
17.4.2010 19:13
Kyllä arvostelulla on merkitystä helpompi valita sellainen elokuva joka on saanut hyvät arvostelut tai voittanut palkintoja, ei se aina ole hyvä tae elokuvasta mutta useimmiten toimii, kysehän on maku asioista useimmat kriitikot varmaan pitävät Bergmanista,Pasolinista,Kurosawasta jne.. jotka kuuluvat suuriin ohjaajiin joten jos tämän tyyppiset elokuvat kiinnostaa on helppo yhtyä kriitikoiden mielipiteeseen. jos elokuva on saanut vain yhden ylistävän kommentin esim.seiska lehden tms. niin tämän henkilön maku ei välttämättä ole samanlainen siis pitää löytää samanlaisen maun omaava kriitikko...tai välttää golden globe,Cannes yms.palkinnon voittaneita elokuvia jos ei pidä Kurosawasta,Bergmanista ym.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
15.5.2010 16:50
Kannattaa huomioida sitten se, että kriitikko vastaisuus on kovassa nosteessa:
http://www.youtube.com/user/Sargaaja69#p/u/4/Oxi6HbXF2pQ
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin