Näin Teema-kanavan Neuvostoliitto-viikon kunniaksi sopii lukea hyvä opiskelijadokkari noilta ajoilta.
"Levitin sohvalle puhtaat lakanat ja päätin ottaa parin tunnin torkut, mutta nukahdinkin juopuneen, eronneen miehen onnettomaan ja rauhattomaan uneen."Rakastajatar, runoilijan vaimo, Valentina oli poistunut. Viimeistä kertaa?
Suomalainen opiskelijapoika Neuvostoliitossa kipuilee, ei rahan vaan rakkauden puutteessa, sillä eihän opiskelu maksanut mitään, päinvastoin pientä stipendiä nautit YYA-aikoina Leningradissa. Ei maksanut kymppitonneja vierasmaalaisten opiskelu niin kuin pian EU-Suomessa.
Jos kestit kommunalkassa asumisen yhteiskeittiöineen, yhteispeseytymistiloineen, torakoineen, rottineen.
Ja kun kestit niin siitä se sitten aika ajoin iloksi urkeni: naisia, miehiä, naintaa pitkin ja poikin. Villiä menoa suljetussa yhteiskunnassa, jossa vapauden porsaanreiät ja peräaukot kyllä löydettiin.
Noista Kekkosen ajoista 1970-luvun opiskelijaelämästä Pietarissa, tuo kaupungin nimi on ollut iät ajat käytössä, kertoo omien kokemusten pohjilta puolenkymmentä vuotta Yliopiston historiallisessa tiedekunnassa, istfakissa, opiskellut Pentti Stranius dokkarikaunokirjassa Leijonasillalla, vähän vaille viisi. Kirjokansi 2016.
Eipä siinä riehakkaassa menossa oikeastaan muu jää epäselväksi lukijalle kuin opinahjon antama opetus - ja niin no, tietysti, monen opiskelijan pää pitkäkestoisten pippaloiden pyörteissä.
Lukija ei pitkästy kirjaan kuten moni opiskelija tuskastuu elämään. Päinvastoin: teksti imaisee menoon ja rytkeesen.
Päähenkilö Pena on kokematon korven poika ylioppilaana maailmalla, vaan pian ei ole kun 'naaraat' jos huoratkin kurmuuttavat ja kasvattavat pojan miehenmittoihin. Kostonhimoiseksi muuttuu naimisiin erehtynyt Pena, joka joutuu rakkaudentuskissaan nyhtämään matoja Ofeliansa takapuolesta ja lopulta käräjöimään omiin nimiinsä Lefka-pojan, rakkauden hedelmän.
Yhteiskuntaihanteesta huolimatta ihanneyhteiskunta ei toimi, sitä ei ole ympärillä - se on vain teoriassa. Vähintään yhtä monta surullista ihmistarinaa ihanneidässä kuin läntisessä maailmassa.
Ei kovin monta onnellista hetkeä.
Muutama silti.
Seesteisimmät hetket tulvahtavat ylitse kun unohti viinan ja naiset ja lähti juoksulenkille Vallinsaaren Suomenlahden puoleisille kaduille:
"Detskajan hautausmaanpuoleista reunaa oli nautinto juoksennella. Jalavien, tammien ja lehtikuusten himmeässä, viileässä varjossa ja voimakkaassa tuoksussa liikkui kuin paratiisissa."
Kirjoitettaessa soi https://www.youtube.com/watch?v=zUYTOLiQ7_A
5 kommenttia
Vox Populi
8.6.2016 12:42
Arvoisa Badding-muistelija hikkaj
" Kuin Paratiisissa " kirjoitat loppukaneetiksi neukkulajuttureferaattiin.
Paratiiseja lienee neljää kategoriaa:
1 ) Vanhan Testamentin Paratiisi, siis paikka jossa ei tarvinnut mittään tehä, mutta säännöt ja ruokaohjeet oli tarkat.
2 ) Ämeriäkkylän Paratiisi, jossa OR ja borneolainen henkivartijaoranki, maatiaiskissa ynnä joukko ulkomaan urheilutähtiä viettävät seesteistä ITE-taiteelle omistettua aikaansa kuituvalon loisteessa.
3 ) Neukkulan Paratiisi, joka ei Vanhan Testamentin Paratiisista juur muuten eronnut, paitti ettei sieltä poijjes ajettu, vaan päin vastoin ulospyrkijät rajalla pidätettiin.
4 ) Rauli Badding Somerjoen Paratiisi, joka heti ämeriläisen jälkeen tokaksi paras.
Ellei paree :-)
Vastaa kommenttiin
hikkaj
8.6.2016 13:51
voksi, sir
kyllä kakkonen on ykkönen ja muut tulee kaukaa perästä!
Nyt näyttää tosin aika pahalta: valtiovalta on huomannut että meillä omassa valtakunnassa on yhenlainen kreikkalaisporukka, joka elää pelekän valtiovarainavustusten turvin. Ne on, helekattivieköön!, kiireenvilikkaan liitettävä isompaan möhkäleeseen: Kiteeseen.
Eihän nyt valtionrahat riitä elättämään Kreikan lisäks jottai Ämeriäkkylää, hitto vie! Joku roti.
Onneks Onni Paratiisia ei ylety mikään taho, se on ikuine; kuusaita suojaa säteilyltä ja lähidemokratian miehiltä, se torjuu kaikki hyökkäykset, ja hyökkääjille jiäpi vain pihkatappi käteen ja toinen sinne minne se kuuluukin.
Vox Populi
8.6.2016 19:00
Arvoisa radiaatioresistentti hikkaj
Sielläpä siis ämeriläisessä Paratiisissa kasvaa se sama harvinanen kuusilajike, jota Säkylän ja Haminan ympäristössä kasvoi jo 1960-luvulla.
Siis sitä, jonka havuilla jos sotilaskaapuava rapsi, niin atominhelkkarit lensivät huuthiiteen, eikä Geigerin ukon mittari inahtanutkaan.
Vaikka ois laittanut patterinkin paikalleen.
Sitten Kreikka-asiaan:
Kun siellä teillä päin on se Lähi-Kreikka, se Kynttelivalamo, niin eikös sekin Kankkulankaivo sitten siihen energiaihmeeseen, siihen Kidekoneeseen kytketä !?
Vastaa kommenttiin
hikkaj
9.6.2016 07:59
voksi, sir
"Havuja, ###kele!"-tuhahdus on aina toiminut.
Mitä konjakkipanimo-yhdyskuntaan tulee, niin lienee valtiolla sanansa sanottavissa, koska kirkko on valtion kirkko. Taikka tiijjä noista reikkalaisista.
Joka tapauksessa ämeriäkkyläläisten eli suomenreikkalaisten taru on vuoden vaihteessa finito.
- Parempi pelastaa eurooppalaisen sivistyksen kehto kun joku keinotekonen kunta, arvellee pakon edessä valtiovarainministeri Tuppi ja jatkaa: - Sentään joka suunnalle, nurkkakunnille siis, toinna valtion rahoja kylvää.
Anonyymi
5.12.2021 10:29
Täältä löydät pian seksiä, suhteita, Deittailua --> http://dating24.me
Vastaa kommenttiin