Jos ei taloa, niin luukku kumminkin

Pitäkööt porhot talonsa! On minulla sentään sankka ystävien joukko joiden luona stadissa City-asioilla käydessäni voin majailla, ja tuoda julki näiden ihanien toisenlaisten frendien** elämänmenoa.

Pääkallon paikalla käydessäni useinkin asetun taloksi Onni Eläkeläisen velimiehen, Toivon eli Topin huusholliin Viherniemenkadulle Hakaniemen torin laitaan, mistä on suora näköyhteys sinne Pertti Viinasen konttoriin, vai senkö hiton suksija siellä SAK:ssa nykyisin jöötä yrittää pitää.
Onni Eläkeläisen siskotytön tykönä, milloin Topi ei satu paikalla olemaan vaan on omille retkilleen retkahtanut, Bulevardin päässä, vähän Kakkosesta ja ex-oopperatalosta etelämpää saatan myös jonkin yöseudun viirailla ja katsella Punavuoren puistoelämää. Hyvällä säkällä voi joskus koiraansa ulkoiluttavaan kakkapussi kädessä kävelevään Paulaankin törmätä, vaikka tosin aika vaikea tunnistettava siviili-Koivuniemi kieltämättä on, varsinkin nyt kun on ne 10 senttiä vyötäröltä pois sauvakävelytti! Ja mikä ettei: siinä Sinebrychoffin tiilitalossa, taidemuseossa, on tarjolla tasokasta taidetta ja syytä silloin tällöin käydä kurkkaamassa; ne Koffin oluet nautittakoon huonommassa seurassa.
On siellä muitakin tuttuja paikkoja missä voisi yöpyä jos sillä päällä olisi ja rohkeus riittäisi. Sekin Lennun siskotyttö Leena eli Lieppo lie vielä Haagassa, tai Kannelmäessä. Siellä tuli yövyttyä aikoinaan kun Pääkaupunkijuoksuja ravailin - Pirkkolahan on siinä ihan yltömatkan päässä. Muuten siihen aikaan Vaakatien tuntumassa asui näistä kuuluisista ainakin Zyskowiczin Ben ja Elli Castrén. Beni joskus jopa päivää teki ja kättä roppasi jos vaalit tarpeeksi lähellä olivat, taksiin usein kapusi. Mukava mies.
** Toisenlaisten frendien luettelo ympäröitynä alla, tavallisemmat kuikistelevat yllä.

ps sorisorisori=pientä häslinkiä ja teknistä alkukankeutta blogivirittelyssä. Onneksi itse juttu on tosi clear! Vai mitä? ;)

Kirjoitettaessa soi Aikuinen nainen