Törmäsin Tapani Tölliin ja koko kepuun

Kuopion torilla. Putkinotko pussissa, vaikka loheksi vielä luulin. Vihreän teltan luona. Kovia karkkeja lautasella. Ystävällisiä ihmisiä ympärillä. Keitähän nämä? Keitähän nämä? Oli hoettava, kuin mummo joka näkyjä näki.

- Tapani Tölli, sanoo yksi mies ja antaa kättä.
- Jukka Talo, sanon ja annan kättä.

Vie aikaa ennen kuin annan. Ei tahdo muovipussia kantava käsi pujottautua siimoiksi venyneiden sankojen puristuksesta irti.

- Anteeksi kun tuo lohi rimpuilee, pyytelen.
- Oot käyny kirjaostoksilla, sanoo Tapani Tölli, jonka nyt tunnistan entiseksi kuntaministeriksi ja samalla vähän häpeänkin kun huomaan että kirjahan se muovin läpi näkyy eikä lohi. Lohihan vietiin jo peräkonttiin.
- Putkinotkon sain tuosta antikvaarista kahellatoista eurolla, tai kympin se sitten otti.

Tapani kyselemään että missä se liike että hänkin käy. Siihen tuli joku vaalea nainen, oisko se sitten ollut se Elsi Katainen, juttuun mukaan ja muitakin niin päästiin liukenemaan pois. Pentikäisen väistin ja muitakin hujoppeja kuin Tanja rinteessä keppejä.
Vossikkakyytiä ois ollu tarjolla hallin kulmalla ja puuroa kulman takana.

- EU-ehdokkaita olivat, selvisi hotellin netistä. Kuopiossa koko kepu koolla asian tiimoilta, julisti Suomenmaa.
Kotona katsoin sitten teksti-tv:stä että Sipiläkin olisi ollut paikalla, olisi Juhankin kättä saanut, jos olisi älynnyt.
Vähän ankeelta tuntu kun tyydyin Tapanin kouraan.

Kirjoitettaessa soi rapu-rapu-ripulia ja rallaa Esa Pakarinen