Contour

Liki jokainen työkone on purettavissa kun on vaan työkaluja ja voimaa purkamiseen+ tietty aikaa ja tilaa. Monta kertaa olen ihmetellyt ääneenkin korjattavuuden ja huollettavuuden vaikeutta.

Ehkä vuonna 2011 valmistetut 2. ,3. , 4. , tai n-sukupolven lyhytperäkoneet on rakennettu asentajaystävällisemmin kuin 1E sarjan kone. Toki tuokin korjaus olisi ollut vasta tuhansien tuntien päässä jos varustelussa olisi käytetty parempia osia ja tehty ehkä vähemmän siisti, mutta helpommin korjattava ja pitkäikäisempi kaapeleiden veto.

Ainoa varsinaisesti puhjennut letku tuotti vaivaa sekä irrottaessa että kiinnittäessä. Eilen sen kanssa taisteltiin tosin irrottaessa monta kertaa kauenmmin kuin tänään. Onneksi ukkosen kanssa tulleet rajut kuurot kastelivat kentän varsinaisella työmaakka niin tehokkaasti että pääsin ajoissa pajalle.

Letkut oli tehty eilen, tänään piti sit pujottaa ne paikoilleen. Ylämäkeen ei menneet millään, joten oli vaihdettava vetosuuntaa. Samalla taas kiroilin sitä miksi rakkaat insinöörit sun muut suunnittelijat ovat tehneet niin helvetin monta erilaista liitintyyppiä. Jos olisi vain SAE laipat, normaali BSP ja JIC niin ne oppisi äkkiä. Noilla kolmella liitintyypillä mielestäni kasaa koneen kuin koneen, Sit on banjot- no ei siinäkään mitään vikaa ole, mutta niitäkin on millisinä ja tuumaisina.

Kobelcolla joku järjen riemuvoitto on keksinyt, samoin kuin Komatsulla: Hei laitetaan sellaiset letkukarat että on erilaiset kuin millään kilpailijalla. Kobelco taitaa olla seurannun Hitachia.

Sinänsä tuo Kobelco JIC liitin on fiksu kun siihen pääsee edes kierteen osalta kiinni BSP kierteisillä nipoilla, mutta tänääkin niinkin yksinkertaiseen hommaan kuin letkun paikalleen vetämiseen tarvi rakentaa oma erikoisnippa jolla sai BSP letkun kiinni Kobelco JIC letkuun. Se syntyi tällä kertaa katkaisemalla 1/4" BSP läpivientinippa ja avaamalla kierre. Erikoisnippa jossa on vain pelkkää kierrettä. Itse asiassa vanhan herran katkaistua nipan 3 mm paksulla katkaisulaikalla meni kierteen aukomisessa melkoisesti aikaa. Sen avulla letkut sai yhdistettyä ja veto meni kivuttomasti. Nyt jos laittaa akut takaisin niin pitäsi kauhan ja rototiltin jälleen toimia+ pääsee näyttämään jälleen painepesuria.

Melkoinen projekti jo tähän saakka. Nyt saapui ensimmäinen kunnon sumu.

Päivän piristävät kuurot: Korjasin ekan kuuron jälkeen tietä. Eka vaunuilija Transitillaan jäi kiinni mäkeen. Parisen tuntia tie oli hyvä ja hieno, sit tuli likimain yhtä kova kuuro ja tie on just yhtä paskana kuin eilen aamulla. Vettä ei siis saa sujuvasti ohjattua tieltä pois. Ei uskalla kanaaleja kaivaa kun muuntajan ja pääräkennuksen välissä.

Kannot sentään nousi kivuttomasti. Ravintolassa oli hämmästelty mitä kaivurilla paviljongin vieressä tehdään- No Molok otettiin tänään käyttöön ja että sen luo vaunulla pääsee tarvi ottaa muutama iso kanto sekä täyttää kolot soralla. Kierrätyssoraa tuli muistaakseni 11 autokuormaa- nyt ei ole kasalla enää mitään soraa.

Kievarissa oli ekaa kertaa ranskanperunoita- siis tosi hyviä vielä ekalla yrittämällä ja leike lisukkeineen kiitettävän hyvää. Siltikin makaronilaatikko ehkä kahdella oolla oli siltikin yllättävin makunautinto. Niinkin yksinkertaisista aineista voi tehdä lounaan jota teki mieli syödä itsensä ähkyyn.

Aamupäivä tien sorastusta. Siitä sujuvasti vaunupaikkoja tasaamaan ja lounaan jälkeen tekemään reikää Molokille. Tietty kohta oli suuren keväällä kaadetun koivun kannon keskellä.

Se kanto nousi pienen houkuttelun jälkeen routapiikillä kokonaisena kyytiin ja kannon kohdalle alkoi aukkoa syntymään. Neljän jälkeen Molokki jökötti montun pohjalla ja parisen tuntia myöhemmin oli soralla ympärykset suunnilleen täytetty. Maa oli kovaa ja kivistä. Metrin jälkeen kaikista nyrkkiä suuremmista kivis irtosi paloja ennen kuin irtosivat maasta. Ei kaikkein kovinta moreeniä lähialueella, mutta iloitsin silti kun ei tarvinnut kaivaa millään museokoneell

Kobelco tuottaa vaikeuksia. Jos pyytää että ota 2 letkua irti lisäpedaalin alta niin johtaja itse ottaa ajon hengettömäksi ja siinä samalla on rusonut yhden pilottiletkun ruttuu. Liikaa turhaa työtä, mutta oikeatkin letkut saatiin toki irti. Uudekin on jo tehty, vaan eivät ole vielä paikoillaan.

Kaapelin upotus meni ihan ok. Kiviä toki oli ja kaapeli loppui kesken. 50 metriä lisää niin 500 +50 + 80 on piilossa ja 2 rullaa varoitusnauhaakin käytetty.

Harvinainen päivä kun ei mitään ongelmia. Pajalla palon alkulähteen selvitys osui Webaston johtosarjaan.

Aamupäivä meni hienosti. Iltapäivälle suunniteltu nopea lavettireissu taas ei. Piip kuului ja STOP paloi kirkkaana. Ei sen isompaa vikaa, mut vaihteistosta uupui öljyä ja tietty just lavetin veturi on se mihin on paskamaista öljyä lisätä. Vartin hommaan meni reilu tunti, mutta kyl sit alkoi tapahtua.

Kaikki edellisinä päivinä kaivetut kaapeliojat on ummessa ja jopa osa tänään kaivetusta pätkästä. Juuri niin kävi kuten arvelin: isompi kone työmaalle niin jo loppuu kivinen maa. Toki sarkaa vielä riittää, mutta varmaan nopeimmat ja helpoimmat metrit heti kärkeen.

Kun asuu korvessa niin harvemmin tarvii mennä naapuriavuksi ohjaamaan liikennettä keskellä päivää. Eilisen kovat harjoitukset olivat kuulemma kestäneet nelisen tuntia ja tänään aamulla kertasivat vielä vähän.

Minä sen sijaan sain puut katon alle tai katon puupinon päälle, mutta kyllä hiki tuli ja kahden viimeisen pellin laitto hirvitti.

Juuri ja juuri ehdin raivata pihaan parkkitilaa sekä käydä pikapikaa vaunualueella viemässä perälevyn kun piti mennä naapuriin. No elävää musiikkia, kuoro ja vajaat 100 henkilöä- pihalla jonka laitoin konetöiden osalta nykyiseen muotoonsa.

Toista tekemääni pihaa kävin katsomassa- kuivaa on ja kovaa. Ei paljon tarvi vaivata päätään ja jalkojaan nurmikon leikkaamisella. Vihreyttäkin, vaan ei halutussa määrin.

Vettä tuli iloisesti- ei tarvinnut mennä savikentälle rypemään.

Harvinaista herkkua viime aikoina kun pystyi käymään kaupassa muuallakin kuin ABC:llä - ei mieli tehnyt mennä, mutta yksien kenkien vajaus tarvi täyttää+ autovahaa.

Ensinnä oli kuitenkin purettava vähän lumituhoja

Sade onneksi taukosi ja pääsin puiden kimppuun. Ei niitä enää montaa kuutiometriä ollut, mutta sen verran kumminkin että ei saanut pinon päälle ilman konevoimaa. A-tikkaat riitti välipuiden laittoon, mutta painonippujen väliin ylettämiseen tarvi jo teleskooppitikkaiden puolikkaan. Koko paketin päälle pääsemiseen ja huomiseen peltien nostoon tarvii kehittää jotain. käsin ei saa tikkaillakaan vietyä ja etukuormainkaan ei yletä jos trukkipiikit on normaalissa asennossa.

Ilmaista kuntosalia ulkoilmassa. Naapurin kissa hoiti hiiren saalistuksen tänään, mutta kuka tai mikä tappoi oravan... Tuskin oli vanhuuttaan kuollut tai lämpöhalvausta saanut, mutta alkaa ihmetyttää kun ilmastointiputkessakin oli kuulemma ollut peräti 3 kuollutta lintua ja yksi elävä. Liekö sit hitsauskaasut vai pakokaasua.

Eikä siinä vielä kaikki. Täällä korven syövereissä soi tänään elävä musiikki. Lisäksi tänään muistelin lämmöllä edellisiä naapureita. Sitä kun tupareita seuraavana aamuna saunoivat kaiketi lapsia lukuunottamatta krapuloissaan ja vilvoittelivat ilkosillaan. Silloin kattopeltejä korottamassa aluskatteen päälle, tänään korjaamassa romahtanutta puukatoksen lippaa. Onneksi ei ollut naapurin aikuinen tytär- olisi varmaan kolmaskin ruuvauskärki pudonnut pinojen väliin.

Nyt se sitten tapahtui. Ei päivän mittaan mitään suuria vastoinkäymisiä. Kentällä oli vilinää kun vetivät sähköjä neljän miehen voimin.

Käytännössä se tarkoitti että joskus kolmen aikaan iltapäivällä ennen kuin alkoi sadella tuli sähköt vanhan vaunualueen uusiin maakaapeleihin ja sitä kautta uutuuttaan hohtaviin tolppiin. Eikä mennyt montaa tuntia kun ensimmäinen rohkea veti vaununsa sinne ja puoli tuntia myöhemmin asuntoauto perään.

Tunnit tuli täyteen, salaojaa maahan ja kotiin lautakasaa kasvattamaan. Jäi vielä viitisen kerrost huomiselle + kattaminen.

Pieni ongelma oli vastassa heti aamulla, mutta se vaati käynnin kotona ja tappiavaimen + pari minuuttia vääntämistä. Japseissa ja Korea/Kiina ym kaivureissa on nykyään kertakäyttötiivisteet. Siis todella hyvät ja yksinkertaiset tiivisteet. Reilut 20 vuotta tai 30 vuotta sitten kromivartta puristi monta peräkkäistä tiivistettä kiristettävänä pakkana. Tuossa vanhuksessa kiristys on siis ihan normaali toimenpide. Kuuma keli ja kovat hommat niin öljy lämpenee ja näin ollen puskee läpi olemattomista rakosista.

Ero on kumminkin siinä että vanha tiivistemalli pitää kromipinnan öljyisempänä kuin uudet "kertakäyttötiivisteet". Kumpikin ajaa asiansa, muuta en muista enää tällä vuosituhannella nähneeni kiristettäviä tiivistepakkoja uusissa koneissa. Tiiviys saavutetaan helpommalla ja pienemmäillä valmistuskustannuksilla.

Aamulla piti lähteä aikaisin. Illan ja yön aikana vaunuun oli ilmestynyt puita, joten ensin siirtämään kuivat niput alta pois ja sit vaunu tyhjäksi kasan pohjalle. Toki siinä vaunussa olleet puut oli vain jäävuoren huippu tai tässä tapauksessa pohja osa siitä.

Sit vaihteeksi kahdeksan tunni työpäivä ja sen verran kaapeliojaa umpeen että varoitusnauha loppui. Kone jäähtymään välillä ja toisesta koneesta uusi rulla. Ei isompia tuhoja.

Kobelco ei noussut Feeniksin lailla tuhkasta, eikä lentänyt kohti aurinkoa. Tallista rullasi pihalle melkoisen kolvailun jälkeen, mutta ei edelleenkään toimintakunnossa. Ihmeellistä kyllä: toistaiseksi öljyvuotoja yksi ja sekin tietysti lisäventtiilin esiohjausletku ja lievästi sanottuna vittumaisessa paikassa. Ilman lisäventtiiliä ei saa edes kauhaa irti tai kiinni. Toki vieressä on toinen lisäventtiili- oikeastaan sen putkien kautta tarvis vetää ainakin paluu. Ei auta muu kuin uusia letkut ja katsoa mitä tapahtuu.

Aamulla oli tiedossa että sahaus päättyy tänään. Arvio oli 15-16 aikoihin. Normi työpäivä isommitta ongelmitta ja sieltä sahalle. 2 pölliä oli vielä vaiheessa- sit lastaus käsin ja seuraavan asiakkaan puiden vuoro.

Kobelcon tuhojen pariin vanhan koulukaverin kanssa auringonlaskuun asti.

Sadetta, pehmeää ja kuraa. Viiden tunnin puusavotta aamusta alkaen. Sit piti mennä muutamaksi tunniksi vähemmän fyysisiin töihin. Pienen suhahduksen myötä tulikin pikainen lopetus. Esiohjausletku rikki. Ei auttanut kuin mennä syömään jäätelö ja lähteä kotiin.

Lavetti on lastattu puilla, joten täytyy prässätä letku paikallaan jos vaan on osia.