Contour

Toimiiko ilmastonti- no toimii, mutta noin 20 metriä + 80 asteisia letkuja kahvoihin ja aurinko porottaa- teho ei kertakaikkiaan riitä tuossa vanhuksessa. Jos yrittää laittaa (laitattaa) enempi kylmäainetta seuraa liikaa painetta ja heikoin kohta räjähtää. Ilmastoinnin toiminnan tietää jos siitä kun kone painaa kondenssivettä alleen ja jos suuntaa ilmasuuttimet itseään kohti niin tulee kipeäksi.

Päivän mielenkiintoisin anti ei ollut toimittajan käynti työmaalla ihmettelemässä myöhässä valmistuvia vaunupaikkoja. Pääkeskuksen ja kolmanneksen tolpista saisi kytkeä vaikka huomenna. Huomenna pystyy vetämään kolme kaapelilinjaa alkuun + peittämään keskuksen ympäristön.

Louhiston reunaa lähestyessä vasenta jalkaa pisti oudosti- luulin että tikku tai ohdakeen piikki. Muutaman pistoksen jälkeen aloin epäillä että housuissa on pala jättiputkea- ei ollut sit huomasin että jalka osuu penkin säätimeen lisäventtiiliä käyttäessä- sekin oli niin sileä ja pyöreä että ei kun töihin vaan. Sit pisti taas ja totesin että istun sit varmaan sähkötuolissa eli penkinlämmitin on rakennettu istuimeen. Näin ollen hikinen iho ottaa kontakstaktin vastuslangan puolelle takapuolesta ja pohje osuu maihin säätimen raudan kohdalla. Virtapiiri sulkeutuu ja näin ollen pistää. Se onneksi korjaantui töpselin irroituksella.

Nyt sain sit selvitettyä edes etunimen ulkopaikkakuntalaisvahvistukselle toisen vahvistuksen säteillessä hymyilevänä ukkosen jyrähdellessä.

Sunnuntain ohjelmassa pintavesijohdon muokkaus. Ongelmana se kun ei ollut putkipihtejä. Onneksi työmaalta löytyi avain paviljongin kätköistä kahdet oikein hyvät. Liitin irti, putki poikki, suojaputkeen, betonijalkaan ja teräsputkeen. Se meni hyvin.

Sit kun tuli aika lähteä pois niin vastassa oli hinausauto poikittain. Oli kolmen naisen seurue + liikkumaton Aveo. Takapyörä lukossa.

Ukkosta ilmassa. Töissä oli tänään pääsääntöisesti mukavan leppoisaa. Pätkä kaapeliojaa umpeen ja kenttää sileäksi ehkä neljän vaunupaikan verran.

Valitettavasti puhelu meinasi pilata hyvän päivän. EC 20 meni pimeäksi toisella paikkakunnalla- tai no kuntaliitoksen ja Hattula-kaistan myötä samaa Hämeenlinnaahan sekin nykyään. Onneksi sain puhelimen välityksellä neuvottua mitä purkaa ja mistä tarkistaa sulakkeet.

Kaverin piti tulla käymään- tulikin ja meni niin nopeasti etten ehtinyt töistä palata. Tulee toki toivottavasti takaisin, koska lainasi eniten ajetun Valtran.

Maantiivistäjä eli Ammanin täry. Ensimmäinen käynnistys meni ongelmitta. toinen käynnistyskerta ja narun nykäys oli sen verran kova että kone lähti käyntiin, mutta naru kahdessa osassa ei sit tarvinnut yrittääkään laittaa kolmatta tietä umpeen.

Tänään sit viimein vaunualue sai ensimmäisen sähköisen yhteyden. En usko että sulakkeita on vielä uskallettu paikoilleen laittaa, mutta 4 x 185 (+ suojamaadoitus) neliömillin johdinalainen alumiinikaapeli on muuntajan vieressä kaapissa kiinni ja toinen pää keskuksessa keskellä aluetta. Pisimmässä ojassa jo tolpan jalat sorastettuina paikoillaan.

Tänään piti oikein miettiä mitä vastaisi kun henkilökuntaan kuuluva henkilö kysyi miltä alueella näyttää. Ehkä "Talvisodalta" ei ollut näin kesällä se kaikkein paras vastaus, mutta viime viikkoon verrattuna kenttä ei ole ollekaan sileä ja"kasat vaan vaihtaa paikkaa"- Niin sekin hänen kommenttinsa pitää ihan täysin paikkansa. Se mikä ei näy jos ei ymmärrä katsoa/kokeilla mitä kasassa on. Ehkä 5 % alkuperäisistä maakasoista on alueen toisessa päässä odottamassa levitystä nurmialueille, ajetut sorat kahdessa suuressa kasassa, mutta kuten noistakin kommenteista kävi ilmi se 95 % työstä ja maamäärästä on näkymättömissä

Samoin tämän päivän kaapelioja. Viikon päästä vain asfalin leikkauksista pystyy päättelemään missä kohtaa kaapeli luikertelee maan alla. Itse asiassa sekä muuntajan ympäristö että koko veto alueen rajalle saakka on siistimpi kuin ennen kaivuuden alkua. Missään ei näy se kuinka laadukkaasti kaapeli lepää punaruskean soran sisällä. Missään ei näy se että oja on täytetty kahdessa vaiheessa siten että kaapelin päällä on sorakerros, hieman välpättyä maata ja oikein laitettu varoitusnauha. Ehkä juuri siksi yrittäjä itse ei minua vahdikaan, koska tietää että teen mieluummin kerralla kunnollista jälkeä- sellaista että kestää siihen saakka kun seuraavan kerran maahan voimalla tunkeudutaan.

Kaikki muuntajalle menneet vanhat kaapelit oli huonommin asennettu, osassa oli suojakourua, mutta varoitusnauhoista ei ollut tietoakaan.

Samassa osoitteessa okt:n pihasta puuttuu vielä muutama neliö portaiden edestä. Senkin olisi voinut jättää kauniisti entiselleen vihreäksi, mutta sulamisvesien aikaa se olisi tarkoittanut tulvaa talon alla. En tiedä kuinkä hyvin ruoho kasvaa- tässä helteessä viljakin kypsyy ennen aikojaan ja jyvät jää pieniksi kun ei ole vettä.

Viime vuonna perusparannettu piha ei ole vieläkään nurmikon näköinen, eikä tule syksyyn mennesäkään olemaan jos ei saa roimasti lisää vettä. Muuten on kaikki edellytykset hyvään ja tasaiseen kasvuun, mutta kosteutta puuttuu.

Jälleen kerran hitsatessa joku ilkeä roiske löysi tiensä sisälle turvakenkään. Huomenna selviää onnistuiko polttoleikkaus vanhalla sabluunalla vai joutuuko työmaalla aamutuimaan ottamaan kulmahiomakoneen käteen. Palovammojen asteet 1 ja 2.

"Varaveljelläni" on telepaattisia kykyjä- oli soittanut kun puhelimeni oli toisessa koneesa. Loistavaa jos ehtii ensi viikolla auttamaan Kobelcon johdinten vaihdossa.

Mitä aiheuttaa yksi pieni asia? Tällä kertaa yhden sähkökaapelin oikosulku vaikutti seuraavasti. 2 x lavettireissu, noin 2 tuntia lastauksineen. Tänään vanhan lippulaivan hytissä oli varmasti saunamainen lämpötila ja työteho varmasti alempana kuin edellisen koneen pienessä, mutta tehokkaasti ilmastoidussa ohjaamossa.

Helle + 30, ei tuulta= lounaan jälkeen ylilämpöjen merkkivalot syttyi koneessa, eikä oma olokaan ihan paras ollut, vaikka kolmatta litraa meni juomista.

Onneksi pintavesijohtoverkko saatiin eilen toimintaan niin siitä sai annettua hienojakoisen suihkun- Veden höyrystyminen varmaan tuplaa jäähdytystehon tuossa yksilössä. Johtuen kivisestä maa-aineksesta hydrauliikka on kovilla, eikä mitään auta pitää kaasua pohjassa tai tyhjäkäynnillä tai puolivälissä. Liika lämpö on liikaa.

Että kivisestä maasta edes osan saisi takaisin kaivantoon täytyy S45 liitin sovittaa GJ 300 kiinnikkeeseen. Sormikauhaan siis liitettävä päälle GJ 300 adabteri. Niitä oli onnekis kotona yksi vapaana, mutta jo perinteiseksi muodostuneella tavalla taas sellainen GJ 300 joka sopii yhteen viidestä kiinnikeestä ja tietty pyörittäjän alle. Eli polttoleikkaus käyntiin- nyt jäähtyy ja kohta parilla raudalla liitettävä S45 vasteen päälle. Varmaan ensi viikolla saa silpoa sen siitä irti. Toki sanoin että oli huono juttu ostaa kone jossa on lähes kaikki lelut, mutta eri kiinnikkeellä. Turhaa työtä tuli taas eikä ainakaan tänään apuja saa.

Tänään oli hyviä uutisia. Siis montakin: Yhtään korkeajännitekaapelia ei mennyt rikki. Myös 230 / 400 V johdot jäi ehjäksi. Pintavesiverkkokin saatiin osittain toimimaan joskin vähän hirvittää mitä kaikkea putkien sisällä tällä hetkellä pesii.

Päivän liki päätteeksi soitin puhelun. Se meni osapuileen näin:

"No mitä"
"On hyviä ja huonoja uutisia- kummat haluat kuulla ensin"
"MMM no mmmm "
"Niin kummat ensin"
"Mitä sillä on väliä mmmm mnm"
"Huono uutinen on se että työt loppui tältä päivältä. Kone syttyi palamaan puomin juuresta. Ehti palaa vain pienen hetken. Sammutin hiekalla"
"Huono juttu menikö pahasti?"
"Ei, liikkuu varmaan omin vomin lavetille, eikä vuoda öljyä, mutta tarvii jäädä vahtimaan ettei syty uudestaan- niin ja sammutustöissä hukkasin avaimen"
"Jaa entäs ne hyvät uutiset"
" NO tietysti se että nyt se mystinen sähkövika löytyi. 2 johtoa on hankautunut yhteen"
"Mekin täällä lopetellaan, tuon lavetin- moi"

Ehkä- siis ehkä tuossakin koneessa on ahdettu liikaa tavaraa pieneen tilaan. Toki johdot on tavallaan hyvin suojassa, mutta tuotakaan vikapaikkaa ei näe mistään, ei vaikka purkaisi kaikki pellit ja huoltoluukut. Puomin kun ottaa pois tai läpiviennin, kääntökehän, akut ja ohjaamon niin sit näkee ehkä.

Todennäköisesti vika ei ole peruskoneen runkoon tehtaan laittamissa johdoissa vaan varustelussa laitetuissa lisäjohdoissa. Kotimaista laatutyötä tuhkana tuuleen ja siinä ainakin ruostalainen ympäripyörivä kauhankallistaja pimeni. Sinänä ihme ettei yhtään letkua mennyt rikki. Saattaa tosin johtua siitä että tuo kone on nähnyt painepesuria useammin kuin kerran.

Onkohan hiihtoliitolla ollut suunitelmissa omat hiihtokisat vankilassa. Mäkihypyllähän on tällä menolla oma edustajansa vankilassa vielä pitkään. Toisaalta jos on vankilassa, hyödyntää kuntosalin ja pysyy päihteistä erossa niin sielthän tulee hyväkuntoisena ulos.

Vähän kun vanha valmennus vielä törttöilee niin sit on ainakin asiantuntemusta kiven sisällä.

Lava korjattu, iso kaapelioja koneenmitan päässä muuntajasta.

Yleensä työkoneissa on polttoainemittari. Pääosin ainakin uutena ne toimii. Jos on menossa huoltoasemalle tai sen ohi niin tankata voi muulloinkin kuin varoitusvalon jo palaessa.

Ei siis saanut tänään omien hommien jälkeen hetkeäkään levähtää, vaan taas lähdettävä viemään polttoainetta. Ei sentään ilmaamaan joutunut, mutta ei silti paljon mieltä lämmittänyt.

Olin sentään päivällä jo 3 konetta tankannut ja otin vielä 20 litraa mukaan siltä varalta että työmaalla tarvii lisätä toisen yrittäjän koneeseen. Iltavuoro tavallaan ja kolmea kuorma-autoa piti kuormata Volvolla. Kävin etukäteen katsomassa koneen ja ihan pätevä pikku kone sellaiselle ken hallitsee kaksivipuohjauksen. Minä kun olin viimeksi ajanut kaiketi 10 vuotta sitten CAT 988 koneella ja sitäkin varsin vähän. Se olikin vankka vanha laite ja silloinen työnatajani oli saanut sen tutulta urakoitsijalta lainaan. Kannettuaan massanvaihtomaita kai 3 täyttä kauhallista kaatoi sivupihalta korkean trukkihyllyn jossa ei onneksi ollut monen sadan tuhannen markan edestä tavaraa.

Päädyin sit kuormaamaan reilut 20 vuotta vanhalla traktorikaivurilla ja ihan samaa tahtia kuin yksi autokuskeista pyöräkuormaajalla. Jos olisin ajanut itse sitä Volvoa niin ehkä viimeinen kuorma olisi mennyt sujuvasti, mutta noin kahdella koneella kuormaten jälkeä syntyi 3x nopeudella. Kasa häipyi, muttei yhtä nopeasti kuin sähkölukot verkosta ukkosen osuttua lähelle. Lukkoliikkeestä taisi olla neljä autoa asentajineen, eivätkä päivässä saaneet ihan kaikkea kuntoon.

Kahteen perävaunuun lavaan reikä. Kobelcon sähköt ei vieläkään toimi ihan oikein. Etukauhan kiinnityskorvat sain harsittua kasaan, mutta se ei paljon taas lohduta.

Eilen luin lehdestä että kaksi nuorta naista aikoo kiertää kaikki Suomen ABC:t. Hyvää matkaa prinsessoille. Toivottavasti edes toinen poikkeisi täälläkin.