Contour

Iloitsen saamastani viestistä, mutta en päivän kulusta noin muuten. Pitkät siirrot, varmuuden vuoksi kallioporaukset , ekalla kuormalla kivi takalaitaa vasten jumiin, takalaidan sylinteri solmuun, pitkä päivä ja paluumatka+ korjaus.

Ettei päivä tai lähinnä yö olisi ollut liian helppo jäi lavetin veturi pihaan paikalleen ja kärry varakoneen perään. Syy siihen oli tällä kertaa ratin ja selkänojan välissä.

Puominittokone kun vaatii 5 paria hydraulliikkoja ja parhaimillaankin vanhoissa koneissa on ollut 3 tai 4 paria + vapaa paluu. Neljäs ja viides toiminto on tarvinnut vetää lälistä venttiilillä. N kun oli ekaa kertaa niitossa niin siinä oli liittimiä juuri tarvittava määrä 10 + 1, mutta koska sähköventtiili oli jo paikallaan niin en sitä ruvennut purkamaan vaan otin sen käyttöön.

Sen kummemmin asiaa ajattelematta sitten kun ajot oli ajettu puomi jäi perään ja sähköjohto kiinni. Ei tullut tarkistettua onko virta jatkuva vai virtalukon takana. Akku oli sit tyhjentynyt hiljalleen ja oli laitettava kelloa soimaan aikaisemmin + laturi kiinni.

Jotkut työpaikat on sellaisia ettei niihin tee mieli palata. Ei vaikka olisi kultaisia muistoja, firma vaihtanut omistajaa ja muuttanut toiseen osoitteeseen. Joskus voi silti tulla pakottava tarve kuten tänään.

Kyse oli siis siitä että laskuille jotka toimitin jo viikko sitten oli käynyt katoamistemppu. Sinänsä toimisto oli sisältä osapuilleen samaa näköä kuin silloinkin, vähän uutta maalia pinnassa ja uudet kalusteet.

Sisäisen postin lokerikko oli juurikin samanlainen ja toimiston puolen osalta varmaan samassa kohtaakin kuin noin 9 vuotta sitten ja taapersin sit tuttuja portaita samaan toimistoon jossa olin itsekin työskennellyt.

Toimistokeikan jälkeen oli mielenkiintoinen kohtaaminen kahden bordercollien ja yhden tuntemattomaksi jääneen koiran ulkoiluttajan kanssa.

Sieltä sitten jälleen kerran ikävään hommaan. Onhan se hienoa että vanha tunnettu urakoitsija ostaa uuden kaivurin kaikkinen leluineen ja kuorii kermat päältä hyvillä työmailla, mutta ihmettelen edelleenkin asiakkaiden tyhmyyttä kun sietävät noita susien tekijöitä vuodesta toiseen. Taas ollut kauhea kiire siirtää kone toiselle puolelle järveä maamerkiksi, vaikka työmaa on selvästi kesken. Siis iso kone leluineen tieltä pois ja me sit pienemmällä koneella poistamme ne kivet tieltä pois.

No helppo hommahan se oli, niiltä osin, mutta kaadot on yhden seinän osalta mahdotonta korjata kun maata ei voi nostaa- menee muuten sisälle siiloon ja jos yrittää laskea niin lähtee lastu kaukolämpöputkesta.

Ne kun sai selviteltyä menin katsomaan keltaharjaisen lohikäärmeen kotipihaa. Siellä menikin sitten loppu ilta kiviä pyöritellessä.

Lavallinen ruusuja ja kolme lavettisiirtymää. Ei paljon mairittele päivän antia. Valitettavia välihommia siis, mutta onneksi nyt on sunnuntai vielä muutaman tunnin.

En muista milloin olisin jättänyt ostoksia kaupan kassalle. Kuitenkin tänään nukuttuani noin viisi tuntia ja aikaisen herätyksen jälkeen hoidettuani 1,5 lavettireissua päädyin kauppaa. Silloin kun jääkaappi on tyhjä voi ostaa aika vapaasti, mutta kotona havahduin mehun puuttumiseen.

Tuli kohtuullisen kallista mehua ja pesuaineen ostaminen unohtui toisellakin kauppareissulla. Paluumatkalla kävin katsomassa muuatta ruusupuskaa. Sieltä palatessani pikitietä tuli vastaan tutun oloinen kulkine- oli vienut mursketta maatalousliittymään. Koska lava oli puhdas ja tyhjä päädyin vanerikauppaan.

Jottei päivä olisi ollut liian helppo päädyin kokeilemaan puominiittokonetta N-sarjan Valtran perään. Periaatteessa helppo homma, mutta viime vuonna koneen oli perästä pudottanut joku muu kuin minä, näin ollen letkut oli miten sattuu ja yksi kiinnike rikki.

Kun letkut oli satunnaisessa järjestyksessä otti aivan liian kauan aikaa saada kaikki toiminnot toimimaan loogisesti. Vanhassa voimakoneessa ei ollut tarpeeksi takahydrauliikkaa, joten yksi piti lainata edestä. Uudemmassa jäi yksi pari liittimiä täysin käyttämättä- meinasi jäädä kaksi koska ilmeisesti kahta paria ei koskaan oltu missään työkoneessa tarvittu tai edes kokoiltu. Rajallista näkyvyyttä lukuunottamatta voi sanoa että hyvin pelasi. Taakseajolaitteisto-ominaisuus jäi vielä kokeilematta.

Ei ollut valtavia meriittejä päivälle. Koneen siirtoa ja pajahommia + helvetillinen maaseutukierros.

Katkeran eläkeläisen mökkiprojektia edessä kunhan keretään.

Päivä meni ihan mukavasti. Pitkähän se oli ja hikinen, mutta jälkeä syntyi ja ehti vielä eilisenkin pihan loppupään käydä silittämässä. Silmänruokaa niukasti.

Onko tuttu tunne että varsinaiset työt jää tekemättä kun tulee joku välihomma. Tänään tuli joku kymmenin kirosanoin koristeltu leikkimökin siirto. Siitä sitten seurasi lavetin valojen remontointi tämän vuorokauden puolella. Kiitos vaan taas lomalaiselle kun ei osaa laittaa kuutta sähköjohtoa oikeisiin liittimiin. Ei osaa ohjekirjasta lukea eikä edes äärivaloja kiinnittää.

Varsinainen työ meni miten meni, mutta olosuhteisiin nähden jälki kelpaa viikonlopun juhlaväelle. Jos ei niin jättäkööt autonsa kadun puolelle.

Ei mennyt päivä kuin tanssi. Vanha Lokomo toimi moitteettomasti ja kello kävi armottomasti.

Työlista on pitkä ja tämän viikon minuuttiaikataulussa ainoa hyvä puoli on se ettei tarvi laittaa kelloa soimaan. Toki jos meinaisi ehtiä muuhunkin kauppaan kuin Siwaan tai ABC:n markettiin niin olisi hyvä aloittaa seiskalta tai viimeistään kahdeksalta.

Tänään kävin siis bunkkerityömaalla. Hyvin oli kestänyt talven rasitukset, eikä pihakaan ollut ihan kaottinen. Huonona puolena toki se että maakasaan oli ilmaantunut tilliä, betonia ja jotain purkutavaraa. Onneksi kuitenkin sen verran vähän että kaikki törky mahtui pariin jätesäkkiin.

Talvella molempien sisäänkäyntien edustat oli kyllä routaeristetty huolella, mutta alaovelle pääsi sepeliluiskaa pitkin ja yläovelle tilapäisiä puuportaita pitkin, portaita joita piti paikallaan painovoiman lisäksi vain yksi ainoa naula.

Työputki tuntui ja iloitsin siitä ettei ollut mitää aikataulutetta aamupäivälle.

Illalle sit oli, ruokaa, seuraa ja jäätelöä. Harmi vaan että lotto tuli tehtyä väärässä kaupungissa. Kolmella oikein ei saa edes jäätelöpalloa.