Contour

Tuntuuko että viereinen jono liikkuu nopeammin tai meneekö kassa kiinni juurikin sinun edestäsi- tai tuntuuko joskus että kassa lähtee seuraamaan sinua. Oltuani toisessa kaupassa ja käytyäni tankkaamassa työauton piti vielä ajaa pikaisesti ruokakauppaan. En nähnyt kasvoja, en nähnyt sivuprofiilia, matkaa oli kymmeniä metrejä, mutta alkoi tuntua siltä että minua olisi oikeasti seurattu seuraavaan kauppaan.

Koskapa kassajono oli niin karmean pitkä niin kävi ilmi että kyseessä oli puhdas lakisääteinen sattuma, eli ruokatunti. Tästä viisastuneena voisi tehdä seuraavasti: pyytää sitä kassaneitiä olemaan seuraamatta ja tarjoutua tarjomaan lounas siinä seuraavassa rakennuksessa. Jono oli jopa niin pitkä että etuilla halunnut eläkeikäinen mieskin tunki mukaan keskusteluun ja meinasi jäädä mehut ostamatta.

Viereinen jono liikkui nopeammin ja avointen kassojen määrä nousi kahdesta neljään juurikin silloin kun pääsin liukuhihnan viereen.

Kaupassa ei tarvi huutaa, ei tarvi keskustella vieraiden ihmisten kanssa, mutta kohteliasta on sentään tervehtiä ja tuntuuhan se aika hitaassa jonossa jutellen nopeammin menevän kuin mykkänä kyräillen.

Huomenna tarvis saada jotain näkyvää aikaiseksi. Ahdasta tulee olemaan ja kuormaaminen hidasta.

Päivän päätteeksi 6,5 km lenkki.

Jostain kumman syystä kahdesta kirjeestä puuttui osoite. Onneksi ne olivat samalle suunnalle ja toisesta paikasta sain toisen postilaatikon paikan selville.

Sieltä sit kävin katsomassa yhtä työmaata ja totesin siellä orastavan telineiden tarpeen.

Puhelimeenkin sain viimein uuden kuoren ja näppis pysyy kiinni hienosti- en sit tiedä kuinka kauan kun on jo toinen akku menossa.

Sieltä trukkihyllytoimituksen kautta vaihtamaan lenkkarit jalkaan ja pitkästä aikaa kiertämään 4,4 kilometriä. Saa nähdä mikä paikka keskisormen lisäksi on kipeänä. Nyt voi hyvällä omallatunnolla näyttää keskisormea idioottiautoilun harrastajille ja samalla puhaltaa kipeän kynnen alle.

Olihan se paikka taas tutkattu ja menihän siinä kolmenkymmenen sentin syvyydessä yksi paksu kaapeli jota ei ole olemassakaan.

Osuin siis haamukaapeliin jossa ei ollut sähköä, eikä oikein kuortakaan. Ilemisesti edellistä tolpan jalkaa asennettaessa siihen oli koneella osuttu ku n kuori oli rullalla kaivusuunnan vastaisessa suunnassa.

Sit vaan soittelemaan sähköyhtiöön ja jäljittämään mikä kaapeli se on, korjataanko vai ei. No se selvittely vei kai reilut 2 tuntia ja lopputuloksena kaapeli pistettiin poikki ja teipattiin päät. Se oli joko palaneen Agrimarketin vanha syöttökaapeli tai ABC:n työmaa-aikainen kaapeli jonka kummassakaan päässä ei ollut enää mitään. Nyt kun on vielä keskeltä poikki niin siinä on taas ihmettelemistä kun seuraavaan valotolppaa vaihdetaan jalkaa.

Tolpan pystytys sit menikin kivuttomasti, kone lavetille ja puomi pystyyn ja ohjausnarulla liina irti.

Paluukuormaa tehdessä sit terävä jousi kynnen alle nostokoukusta ja liikenneasemalle pesemään haavaa. Hyytymisaineet on näköjään kohdallaan.

Kuolonkolaripaikalla oli tehty ihan hassuja päätelmiä ainakin lehtiin toki voi olla että syy koko rysäykseen oli kuorma-auton ohjaamossa, mutta tapahtumajärjestys ei välttämättä ole ollut se mikä lehdessä luki, eikä ajoneuvojen kulkusuunnat mallia roskalehti pitäneen kutiaan siihen mitä tapahtumapaikan naapuri puhelimessa kertoi.

Joudun huomenna ajamaan kuolonkolaripaikan läpi. Ihmettelinkin mihin päivällä hälytysajoneuvot menivät pillit ulvoen. Kun ajattelee jo tänäänkin näkemieni idioottiautoilusuoritusten määrää niin ei ole mikään ihme että suoralla tiellä mis on esteetön näkyvyys tulee monen auton kolarisuma.

En ole paikalla käynyt, mutta vahvat veikkaukset siihen suuntaan että joku paikallinen on ryhmittäytynyt pyörät vinossa keskiviivan viereen. Puskurissa roikkuja on puhunut puhelimeen, täräyttänyt perään ja kolmas liian liki ajanut ja puhelimeen puhunut tullut samaan sumaan. Viimeistään kolmas auto on ajautunut vastaantulevien kaistalle ja täysperävaunurekan alle.

Siinä onkin sitten miettimistä kenelle luetaan syytteet kuolemantuottamuksesta ja liikenteen vaarantamisesta. Molemmat peräänajajat varmaan selviävät sakoilla. Tuttu tie ja siinä on oikeasti niin paljon tilaa että voi olla neljä autoa rinnakkain edellyttäen ettei pientareella ole esimerkiksi mopoa.

Pienet perusasiat kuten turvaväli, vilkku ja ryhmittäytyminen.

Ajelin vaihteeksi autolla idioottiauoilijan perässä. Auto oli Neon ja sitä ajoi keski-ikäinen nainen rinnallaan iäkkäämpi nainen. Nopeusrajoituksia noudattivat orjallisesti tai ajoivat jopa vähän alle rajoituksen, mutta tälläiset pienet jutut kuin vasempaan reunaan ryhmittyminen kun on kääntymässä oikealle, vilkun unohtaminen, STOP- merkin noudattamatta jättäminen. Kuudesta risteyksestä kaksi meni oikein. Jos kuski olisi ollut yhtään nuorempi olisin kysynyt pankin parkkipaikalla puhuiko kännykkään vai onko humalassa, lääkkeissä/huumeissa. Osuvasti sit samalle reitille kolme tuntia myöhemmin kuolonkolari. Niin että turvallista kotimatkaa vaan.

Särkyneitä

Tällä kertaa en itse tehnyt tuhoja-johtaja itse ei maltanut odottaa dynamiittimiestä kiviä rikkomaan vaan käytti vanhaa kunnon podota kivi toisen päälle ja väistele sirpaleita menetelmää huonolla menestyksellä. Kivi ei juurikaan pienentynyt, mutta alempi etulasi meni varsin pieniksi palasiksi

Päivähän alkoi huonosti. Ensin varaosaliikkeeseen tasan 30 minuuttia ennen kuin se edes aukesi. Sieltä töihin ja ekan kahden metrin jälkeen 30 cm syvällä eli aivan liian pinnassa ollut kuivurin syöttökaapeli kahteen osaan ja siinä kipinöintiä väistellessä osuma rajapyykkiin. Sentään ilmalanka ja harus jäivät paikoilleen.

Onni onnettomuudessa että juurikin se kaapeli oli tarkoitus suurentaa ennen kuin kuivuri seuraavan kerran pyörähtää käyntiin. Uusia kaapeleitakin oli paikalla oikein kaksin kappalein joista toinen oikea ja toinen väärä. Myös sähköasentajia oli kaksin kappalein.

Kalioporan kahva meni poikki. Oikeastaan hyvä että meni poikki ennen lastausta. Iso operaatio korjata niinkin pieni osa.

Varaston katto vuotaa. Ei mitään vakavaa, mutta ärsyttävää. Vuotaa koska valokate on kolmesta kohtaa murtunut. Alla on poikkeuksellisesti aluskate, mutta tässä tapauksessa se vain siirtää ongelmakohdan. Väärä paikka valokatteelle.

Aamu oli taas sellainen että olis kannattanut vaan pysyä sängyssä ja perua tapaaminen.

Onnistuin hautaamaan tukkisakset ja apuketjun, enkä kerennyt niitä etsimään.

Sit kun vihdoin viimein pääsin puusavotan äärelle alkoi mennä paremmin. Puut saatiin häkkiin ja huomenna paikalleen, katto päälle ja kuivumaan.

Parasta anti oli kuitenkin seura. Pelastin kaverini autoineen sähköttömästä tilanteesta ja hän halusi korvata sen jotenkin- no sanoin sit että tule puusavottaan yhdeksi iltapäiväksi ja se oli sit perjanta 10.

Kun on ohjelmaa jollekin päivälle liikaa niin täytyy sit ennakoida. Kahdessa paikassa ei voi olla samaan aikaan, eikä varsinkaan neljässä.

Kahta työmaata hoidin ja toinen voi valmistua perjantain puolella niiltä osin mitä on tänä vuonna tehtävissä. Johan sitä saakelin bunkkeria on hierottukin maan sisään.

En ole omaan autooni öljyjä vaihtanut, siis tähän nykyiseen. Kaikkiin edellisiin kyllä olen. Ihmettelen vaan miten yhä vuonna 2003 on tehty japanilainen työkone jonka öljynvaihto on suodattimen osalta lähinnä öljykatastrofi. Kun suodattimen ottaa irti tulee sen päällä oleva öljykanava tyhjäksi ja sen muotoista kulhoa, laatikkoa, peltiä tai lautasta ei ihan helpolla tee että että öljyt saisi siististi talteen suodatinta irti ruuvatessa. Seuraavan sukupolven koneessa suodatin on viety letkuttamalla moottoritilan ulkopuolelle. Yksinkertaisempi ratkaisu olisi tyhjennystulppa itse suodattimessa. Uusissa taitaa olla öljypohjassa pikatyhjennysventtiili.

Tuostakin koneesta saisi paremman kun pyöräyttäisi voimapakettia 180 astetta ja huollon ajaksi pudottaisi vastapainon pois. Ilmeisesti tehtaassa vastapaino laitetaan viimeisenä paikalleen. Kilpailevalla merkillä moottori on ohjaamon vieressä eikä takana- sekin helpottaa huoltoa moottorin osalta.