Koreassa ei ole kaikki hyvin, ei etelässä, eikä varsinkaan pohjoisessa.
Ei oikein heru ymmärrystä johtajille jotka palatseissaan voivat paksusti, tilaavat ydinaseita ja tietysti valtavia määriä ihan tavanomaisiakin aseita.
Toisaalta ymmärrän syynkin osittain. Pohjoisellahan on vähän sama tilanne kuin aikoinaan Suomella. Nyt aletaan uskoa että ydinaseitakin on ja toimivia kantoraketteja. USA ei voi luovuttaa ja vetää joukkojaan, paikallinen diktaattori uskoo voittavansa sodan kolmessa päivässä, kuten kai Israel aikoinaan teki. Se tietysti on mahdollista jos niiden kolmen päivän jälkeen ei ole jäljellä vastarintaa tai jos kyseessä on propagandafilmi.
Jos propagandafilmissä uhottaisiin suuren johtajan tekevän kolmessa päivässä rauhan, poistavan nälän ja luovan kauppasuhteet - sitä ei uskottaisi edes P-Koreassa. Mutta kun uhkaa sodalla tarpeeksi pitkään niin jossain vaiheessa kupla puhkeaa Mainilan laukausten malliin vaikka omia ampumalla.
Maailma on muuttunut paljon vuodesta 1948 näihin päiviin asti. Aina muutos ei ole mennyt parempaan suuntaan. Jos sota siellä oikeasti syttyy ja ydinaseita käytetään niin se tulee vaikuttamaan koko maailmaan.
Se jos kaikki kummassakin Koreassa olevat ulkomaalaiset ja suuri osa koko niemimaan väestöstä kuolee tai jää kitumaan ei välittömästi hetkauta täällä saakka, mutta jo muutaman yksittäisen tehtaan sulkeminen voi pysättää joidenkin tuotteiden valmistuksen. Ainakin yksi telakkayhtiö varmasti kaatuu suomessakin, Dae- Tek lamaantuu ja Telakonekin joutuu vaikeuksiin.
Mistä sitten saadaan korvaavia tuotteita- no todennäköisesti Kiinasta. E- koreasta tuonti on tuntuvaa. Yhtään P-Koreassa tuotettua tuotetta en tunne. Toivottavasti USA:n Obama on rauhanpalkintonsa arvoinen ja saa aikaan rauhan.
Ehkä jotain hyvääkin pitäisi sanoa P-Koreasta: Siellä on pyritty omavaraisuuteen, ilmeisesti kansaa ei vaivaa ylipaino ja on osoitettu sellaista säästäväisyyttä jota tullaan tarvitsemaan kun maasta saatu sato on lakannut riittämästä koko kansan ruokkimiseen. Ainakin elintarvikkeiden osalta omavaraisuus on mielestäni jokaisen maan velvollisuus. Ilman ruokaa, lämpöä ja puhdasta juomavettä ei elä suurinkaan johtaja.