Contour

En tiedä mitä otsikko mahtaa kuulostaa, mutta se ei ole poiminta kotimaisesta uutuuselokuvasta vaan hieman erilaisen kaupan ostokset.

Oli siis sellainen ongelma että pesukone ei vaan millään tahtonut pysyä paikoillaan. Sen ymmärtäisi jos pesukonetta vasten harjoiteltaisiin lapsentekoa tai jos sitä kävisi joku muuten vaan tuuppimassa.

Silikoonit eivät liity pesukoneeseen millään tavalla, mutta kumipuskimet ja mutterit on nyt ruuvattu pesukoneen alkuperäisten säätöjalkojen tilalle. Ostin silti pätkän silikooniletkua että saan tyhjennettyä yhden 'Suzukin tankin. Ei kai sitä mikään pakko olisi tyhjentää, mutta joudun aukomaan ainakin kannet, ehkä vaihtamaan sylinterit ja männät, joten tankki täytyy ainakin saada pois tieltä.

Sitä ennen ehdin käydä siirtämässä hakekasaa. Hieno hakevarasto, mutta sitä ei ole mietitty ihan loppuun- tai no jos on niin käyttäjät ovat vain jättäneet sivuovesta kuormaamisen väliin, kaikka se olisi ihan toimiva reitti silloin kun haketta on, mutta purkain ei vaan saa sitä putoamaan ruuville asti.

Pääpaino oli kuitenkin pihan viimeistelyssä ja rutaojan perkaamisessa.

Ortodoksikirkossa on kuulemma hometta ja sädesieniä. Sitä uhkaa purkutuomio, mutta museovirasto ei kai ole vielä antanut lupaa. Niin ja miksi antaisi, koska rakennus on siihen kovalla työllä kyhätty ja asettuu hyvin maisemaan.

Se on niin väärin purkaa kirkko. Niin monta päivää ja yötä minäkin olen kirkkoa ollut vartioimassa- en tosin tuota mutta kuitenkin. Kyllä ne sienet saa poistettua homeenkin, mutta huonolla hoidolla se uusi rakennus on ennen pitkää samassa jamassa.

-7 asteen lämpötilassa tarvottu aamulenkki työmaalla sisälsi käynnin tavallaan tunnelissa. Ennen sinne menistä halusin tietää onko se eristetty samaan tapaan kuin moottoritien katteen tunneli. Ei kuulemma ollut, eikä yhtään laattaa pudonnut niskaan.

Mikäköhän siinä on että kunnan tai kaupungin rahojen tuhlaamisesta johonkin järjettömyyteen käytetään nimeä investointi. Samoin ihmettelen logiikkaa millä suuren rakennushankkeen tontiksi valitaan niin huono tontti.

Heitän tässä ilmoille pienen jutun: Kun edellisen kerran yhteiskoululle rakennettiin uutta liikuntasalia oli vanha sali ihan käyttökelpoinen. Se on hyvä rakennuspaikka, koska maa on kovaa ja kallio lähellä. Miksi sille samalle tontille tai vaikkapa pakkolunastuksella naapuriin ei rakenneta lisätilaa vaan suunnitellaan Hämeenlinnan tyyliin suurhanketta suopellolle?

Nyt ainakin sille alueelle on jo tehty tie. En tiedä minkä "Hyvä veli" järjestelmän kautta urakoitsija jonka jäljiltä olen kahteen otteeseen ollut pahoja virheitä korjaamassa sen työmaan sai, mutta pahaa pelkään että jollain konkelolla pääsee tekemään myös seuraavan vaiheen valtavine massanvaihtoineen ja sutta ihan vaan siitä syystä kun rakennuspaikka on sellainen ettei siihen varmaan kukaan tervejärkinen pystyttäisi edes kevytrakenteista omakotitaloa.

Ehkä on vaan menossa kisa siitä missä kunnassa tehdään eniten velkaa investoimalla "tulevaisuuteen". No nyt sitten naapurissa vannotaan avoimen oppimisympäristön nimeen. Mitä se sitten tarkoittaakaan, mutta ilmeisesti ei perinteisiä suljettuja luokkahuoneita. No helvetti soikoon: mitä niitä lapsia suotta sinne kouluun joka päivä ylipäätään viedään- olkoot kotona tietokoneidensa ääressä ja opettaja valvoo kameralla. Sitten ei tarvita kuin valinnaisten aineiden luokat ja pärjätään murto-osalla rakennuksia, luokkia, opettajia puhumattakaan siitä että nuo jättirakennukset ovat käytännössä tyhjillään 2/3 ajasta.

Hämeenlinna menetti lehtitietojen mukaan noin 10 000 000 € valionosuuksia ja siellä pohditaan nyt kuumeisesti millä se kolo katetaan niin ettei budjetti hajoa moottoritien vastavalmistuneen katetunnelin lailla.

Ainakin minun logiikallani on helpompi siirtää 30 oppilasta alle 3 km kävellen ja 1 opettaja vaikka sitten taksilla 15 kilometriä. Sitten näistä saatanan suurkouluista ja erityisluokista. Ei niistä ole mitään hyötyä jos niissä ei opi. Miten on mahdollista että kaupungin koulusta pääsee pihalle oppimatta luistelemaan + hiihtämään. Eikö muka yhdeksässä + kolmessa vuodessa suurkouluissa kertaakaan vaadittu laittamaan luistimia jalkaan ja irrottamaan otetta kaukalon reunasta. Uimataidottomuuden voi vielä ymmärtääkin.

Vanhassa laulussa kerrottiin että "pieni nokipoika vaan uunin piippuun katoaa". Tuo laulu ei nyt sitten enää pidä paikkaansa, koska näin tänään pesunkestävän nokitytön.

Vai pitäisikö sanoa katseenkestävän naispuolisen nuohoojan. Kun sitten eräs asiasta juuri kuullut kommentoi jotakin naisen unelma-ammatista niin arvelin että en kerro kuinka hyvältä nainen näytti kesken työpäivän ja varmaan näyttää vielä huomattavasti paremmalta sille ken saa kuoria ne katolla/piipussa käyneet vaatteet sen hoikan varren päältä ja pestä sienellä ja runsaalla saippualla.

Eipä sitten tänään kovin muita kummallisia tapahtumia mieleen jäänyt. SV linja ykkönen on maassa ja kakkonen kaivettu puoliväliin. Vielä on toki ratkaisematta miten kylpytynnyrin purkulijan saa kytkettyä, mutta eiköhän ne huomenna selviä.

Aamulla oli ohjelmassa meno ihan eri työmaalle laittamaan maahan niitä osia mitä ei ollut rautakaupassa eilen. Matkanteko kuitenkin keskeytyi , koska toiseen kohteeseen tilattu kaapeleiden näyttö osui kohdalle. Tietysti fiksumpi olisi siinä vaiheessa käyttänyt muutaman minuutin haalareiden kaivamiseen ja pukemiseen, mutta oletin ettei siinä mene kuin muutama minuutti. Ei olisi mennytkään ellei tutka olisi temppuillut. Siellä sitten mentiin pitkin peltoa ja tietenkin järveltä tuuli. Ei ollut sentään niin kylmää kuin Mitrovican siltavartiossa kun satoi vaakatasossa kaikkia mahdollisia sateen olomuotoja.

Sieltä sitten hetkeksi hahmottelemaan uria puuttuville osille, rautakauppaan, syömään ja takaisin töihin. On muuten hienot maisemat. Naapurissa olisi kokolailla vastaavat kaupan noin 170 000 € alehintaan, ei tosin mikään kovin häävi asumus.

Sen verran ahdasta ja isolle kankealle koneella hidasta hommaa siitä eteenpäin että neuvottelutuloksena oli ensimmäistä kertaa moneen päivään paluu pajalle valoisan aikana ja huollon jatkaminen.

Rasvasin puskulevyn, taivutin tyokalulaatikon kannen, lukitsin saranatapin, vaihdoin paluusuodattimen + 2ls46 , ohjaamon suodattimen, täytin rasvatin, tarkistin kääntövaihteen öljymäärän, vaihdoin ilmansuodattimen, kaivoin konetilasta pudonneen hylsyn ja laitoin puhdistetut pohjapanssarit kiinni.

Päivästä ei jää paljon kerrottavaa. Töissä meni ihan ok. Pienen paikkakunnan rautakaupasta ostettiin työmaalle kolme hyllypaikkaa tyhjiksi, neljäs meni tilaukseen, viides tehtiin korvaavalla tuotteella.

Arvelin että kilopulttihylly olisi täydennetty. Kun pääsin Puuilon ovesta sisään niin koko kauppa raikui kun joku lapsi huusi äitiä. Huusi äitiä niin kauan että ehdin kaupan perälle ja suunnilleen kerätä vähäiset ostokseni.

Osuvasti päivällä nauroin ohjaamossa kun radiossa kerrottiin tarina jossa vastaavassa tilanteessa jonossa seuraavana ollut asiakas hiljensi lapsen, muut asiakkaat taputtivat ja hiljensi vielä sen perään myös huutavan lapsen oletetun äidin.

Sieltä sitten pikaisesti kohti kauppaa 2, ensin siellä syömään pikapikaa. Sen perään tein ruokaostokset. kassalle tullessa ajattelin mielessäni että ihan sama kumman jonon otan (- siis niistä mitkä oli samassa päässä kauppaa kuin se uloskäynti mistä pääsee autolle) niin joka tapauksessa viereinen jono liikkuu nopeammin. Vasen jono näytti lyhemmältä ja kassa paremmalta, joten valitsin vasemman jonon. Ikään kuin kassa olisi kuullut ajatukseni ja laittoi liukuhihnalle sulkukyltin.

No oikean laidan jonossa oli pari ihmistä ja itse asissa takanani jonossa olivat samat kolme nuorta kaunista naista kuin ruokapaikassakin ja heidän autonsa oli mun autoni takana parkissa. (Tai en tiedä kenen auto oli, mutta ilmeisesti naisille ei ole kukaan kertonut kuinka inhottavalta tupakoitu auto haisee.)

Onneksi ei ollut mikään kiire, koska edelläni meneen asiakkaan bonuskortti ei toiminut. Siinä sitten katselin sitä kortin puhdistusta ja totesin että jos olisin lyönyt vetoa että viereinen jono liikkuu nopeammin olisin sen vedon varmasti myös voittanut. (Siis siksi kun kassa suljettiin nenän edestä.) Sitten taas toiseen kertaan olisin voittanut sen korttivaurion vuoksi.

Pääsin kuitenkin ihan jopa kolme minuuttia ajoissa perille. Perille siitäkin huolimatta että kiitos vaan Teboilin suunnittelun ja tiedä kenen lie toteutuksen niin mun madaltamattoman autoni keula raapi tankkauspisteeltä poistuessa asfalttia. En ilennyt katsoa millaiset jäljet tuli tällä kertaa. Täytyy muistaa se seuraavalla kertaa ja tankata toisen firman mittareista sillä suunnalla kaupunkia.

Itse treenit oli aavistuksen verran vähäväkiset ja se tuntuu jaloissa. Pelipaikka vaihtui ja kokolailla ekasta paikasta pelitilannemaali.

Tästä päivästä ei paljon kerrottavaa ole. Päivän päätteksi riensin rautakauppaan hakemaan huomiselle päivälle tarvikkeita. Oli helpot ostokset ja kassoja kohti mennessä pohdin ostaisinko vielä ruuvejakin.

Punnituspisteen vieressä kaksi nuorta naista oli sen näköisinä hyllyjä penkomassa että arvelin heidän kaipaavan apua. Hukassa oli ruuvi hevosen satulaa varten ja heillä oli jopa malli mukana.

Heti ruuvin nähdessäni pystyin toteamaan että tuskin kuuluu rautakaupan valikoimaan, mutta voisi löytyä varaosana. Kuitenkin kun kierre oli mielestäni M6 niin opastin kilopulttihyllylle, punnitsemaan ja kassan kautta pihalle.

Ruuvi näytti mopo/moottoripyöräperäiseltä, mutta oli ilmeisesti toisen naisen siskon hevosen satulasta.

Päivällä olin tavallaan tutussa paikassa. Edellisellä käynnillä siellä oli perustukset, nyt jo mökki ja mökkiläisiä. Muuten ihan ok, mutta joku kuudes tai seitsemäs lasti oli sen verran korkealta ja kovaa kipattava että yksi kivi meni ainakin kuusi metriä ohi sektorista pyörien tietysti matkalla salaojituksen toisen purkuputken yli. On siis rakennettu kahdella poistolla.

Ei pitänyt olla tälle päivälle mitään ihmeellistä ohjelmaa. Kuitenkin päädyin tekemään kaverille muutoksen johonkin auton osaan, sain toisenkin perävaunun takavalot palamaan, Sain yllätyksekseni kevytmoottoripyörän kotiinkuljetettuna ja yhden koneen viimein talliin.

Jos olisi saman tien aamulla alkanut 7000 tunnin huoltoa tekemään niin olisi varmaan mennyt kolme vaatekertaa pesukoneeseen tai sitten vain yksi. Tuossa pikkukaivurissa kun moottoriöljyn suodatin on pimeässä ja ahtaassa kolossa. Vanha tiiviste oli liimaantunut kiinni niin hyvin että se ei tullut suodattimen mukana alas, enkä uutta ruuvatessani nähnyt kuin sen kiiltävän metallin vanhan tiivisteen sisäpuolella.

Vielä uutta suodatinta kiinnittäessäkään ei hälytyskellot pään sisällä alkaneet soida, vaikka kiertäessä näppituntuma oli hieman outo. No sitten kun tuli käynnistyksen aika summenri soi kuten kuuluukin ja CPU sammutti koneen automaattisesti kun öljynpaine ei noussut.

Siinä vaiheessa iloitsin että en ollut siivonnut jäteöljyastiaa koneen alta. koska pääosa pullahtaneen tiivisteen raosta valuneesta öljystä meni suoraan asitiaan. Vasta siinä vaiheessa kun ruuvasin suodatinta uudelleen paikoilleen muistin että Isuzun suodattimessa tiiviste onkin aivan ulkoreunassa.

Luin tuossa suhdeklinikan jutun. Se toi elävästi mieleen sellaisen hyvännäköisen mimmin josta olisin varmaan kiinnostunut jo ensitapaamisella. Kun sitten samassa seuruessa olen tavannut hänet ties kuinka monta kertaa ja nyt sen miehenkin kertaalleen niin mietin vaan mikä niitä mahtaa pitää yhdessä kaikkien näiden vuosien jälkeen.

Kyllähän minä sen ymmärrän ettei aina jaksa olla menossa, mutta jos se nainen työn ja opintojen ohella jaksoi vielä käydä kaverinsa tuparit, läksijäiset, useammat pikkujoulut, kattotalkoot, jouluriehat, juhannusjuhlat ja nainen oli yhtä suurempaa tapahtumaa lukuunottamatta aina yksin liikkeellä ja monta kertaa valitti jäykkää niskaansa.

En ole heillä koskaan käynyt, mutta muutama vuosi sitten minä sit totesin että istu tuohon eteeni ja hierotaan sitä niskaa ja hartioita. Harmitti kun ei ollut hieromaöljyä ja myös se kun väkeä oli ympärillä.

Sen puolituntisen jälkeen kun käsistäni loppui voima huomasin että ainakin kolme seurueen naista katseli naisen reaktiota. Siitä rohkaistuneena heistä yksi kysyi vastaavaa käsittelyä toiselta seurueen jäseneltä ja oli kauhean huolestunut mitä se mies siellä kotona nyt tuumii.

Kun sitten miehen lopulta tapasin niin sanoin ihan suoraan ettei ne kaikki häneltä käymättä jääneet tapaamiset olleet sen kamalampia olleet. Kaikki eivät vaan viihdy joukossa. En sitten tiedä saiko nainen sen jälkeen mieheltään enemmän kosketusta oikeean paikkaan vai osti kausikortin hierojalle.

Perävalo oli pimeänä. Korjasin sitä jo viime viikolla kertaalleen, mutta toinen puoli jäi vielä jostain kohdasta heikolle kontaktille. Tänään vaihdoin pistokkeen, mutta se ei auttanut. Lopulta otin kaapelista keskeltä pätkän pois ja toistaiseksi taas toimii. Se kaapeli ei vaan herätä luottamusta. Seitsemästä johtimesta osa oli tunnistettasissa kupariksiksi, mutta muutama oli aivan musta, eikä siis ihme jos alkaa kosketushäiriöitä tulla.

Kuparikaapelinakin myydään näköjään ties mitä paskaa.

Jälkiviisaus on joillekin myös sitä että kutsuu omaa lastaan kusipääksi. Näin siitäkin huolimatta että sieltä saman putken päästä ne alulle panneet siittiöt ja kusi normaalisti tulevat. Näin ollen jos lapsi on kusipää syy on vanhemmissa ja siinä kun eivät käyttäneet ehkäisyä.

Sinänsä hauskaa että lapsen kohtaloksi on tullut päätyä julkisuuteen, menestyä ja ilmeisesti vanhemmat ovat kaikesta huolimatta varsin tyytyväisiä lapsensa saavutuksiin.

Päivä meni ihan mukavasti aina siihen hetkeen asti kun piti lähteä töistä ajamaan kohti kotia. Laiton laminoinoidun infolapun ensin tuulilasille ja kun se ei kai oikein näkynyt niin sivulasille. Sitten piti avata ikkunaa, mutta en ottanut huomioon että se meneekin yhdenllä napsautuksella alas asti ja niin meni sinne oven sisään se laminoitu lappukin.

No koska päivä oli jo pulkassa en sitä enää tarvinnut vaan vitutuksen vallitessa ajoin kotiin purkamaan sen perkeleen oven. Jos joskus on onni onnettomuudessa niin nyt se oli oven valmistustavassa eli oven sai purettua pelkästään yhdellä työkalulla ja vajaassa puolessa tunnissa pistin jo ovea kovaa vauhtia kasaan.

Päivästä ei paljon jäänyt kerrottavaa. Uskon kuitenkin että huomenna on kova työ estää eristeitä lentämästä lumen lailla tuulessa. En tiedä onko 175 mm tarpeeksi paksuutta grillikatoksen seinäksi, mutta varmaan kuitenkin vaikeampaa on ratkaista lattia ja katto.

Ehkä jonkinlainen rossipohja muutamasta palasta ja kenties vaneri pintaan. katto voisi olla huippua lukuunottamatta pyramidi.

Olin tänään vähän poikkeavassa suunnassa kaupassa ja vieläpä vähän poikkeavaan aikaan. Heti ovella kahden nuoren naisen seurue (joilla olis cexiskäs rekisterinumero) arpoi ottavatko kärryä vai ei. Niistä se vaaleampi pyörähti edessäni ympäri ja pomppasi sivuun, koska muutten olis tullut suoraan syliini. Ihan vapaasti olisi saanut syliin tulla, mutta mielellään vähän hitaammin.

Kassalle päästyäni latasi edelläni mennyt nainen hihnalle sen verran tavaraa ettei minun ostoksiani saanut ohjattua liukuhiihnan toiselle kyljelle. Joissain kauopoissa liukuhihnan pään saa jaettua kolmeen lokeroon ja joissain ohjaimen kumpaakin päätä pystyy liikuttamaan. Tuossa kaupassa ohjaimen toinen pää oli ja on varmaan edelleenkin nivelöity pelkällä pystytapilla.

Tuskin olisin asiaan mitään huomiota kiinnittänyt ellei vuorossa olis ollut sanotaan nyt vaikka rungoltaan aika ihanteellinen nainen. Siis sellainen jonka rinnat kiinnittivät huomion vasta silloin kun kolmatta kertaa yritti turhaan säätää sitä ohjuria ja oli kumartuneena/kurottautuneena yrittämässä tarkistaa pyöreän tikkarin hintaa. Sitten ei enää voinut olla huomaamatta kun poistui sieltä kassakoneen takaa ja tuli siistä kassan ja minun välistä lukemaan sen tikkarin hinnan tai koodiin.

Niin ja minun jälkeeni oli poistumassa kassalta ja taas siitä samasta raosta, mutta tumma mies tuli vaalean kaunottaren houkuttelemana hihnan päähän, mutta oli jo vaihtamassa toiselle kassalle, kun nainen kehoitti tulemaan vaan tänne. Kun siinä ostoksia pakakatessani totesin ohimennen "et sitten päässytkään tauolle" oli vastaus "ei vielä moneen tuntiin". En sen enempää asiaa ajatellut, mutta kotona huomasin että jotain puuttuu ja treeneihin mennessä lähdin ajoissa huoltoaseman suuntaan ja siitä kadun yli kauppaan- siellähän se nainen siivouskoneen peräsimessä oli vielä vähän ennen sulkemisaikaa,

Oletan kuitenkin ettei edes siinä kaupassa taukojen väli voi montaa tuntia olla, vaikka olisi juuri tullut töihin.