Contour

Työpäivän päätteksi oli ohjelmassa talkooruokailu. Minä olin toki ihan töissä, mutta muutama muu vielä sisäseinistä tiiliä pudottelemassa.

Kiitos kunnanjohtajan vaihdoksen oli yksi kunnan työntekijä tuonut asiakkaalleni lapsensa vahdittavaksi. Lasta siis vahti amkk sairaanhoitaja, di ja syötti insinööri . Di muurasi ja inssi laittoi salaojaa maahan . Toivottavasti portaat ja terassin katto on huomennakin paikallaan.

Lapsi oli kuitenkin kaikkein fiksuin ja ikkunaan katsoessaan totesi "Ikkunasta näkyy teidän koti- hoitsu väitti että se on naapurin talo, joskin ihan samalla mallilla tehty. Kumpikin oli oikeassa, koska ikkunasta heijastui selvästi keittiö ruokailijoineen ja kun toisesta kulmasta katsoi niin näkyi se naapurinkin talo pimeyden keskellä.

Piti nostaa öljysäiliö. Ei toivoakaan nostaa tuolla koirankopin kokoisella kirpulla suorapäätyinen säiliö tarkoittaa reilun kahden metrin syvyydessä melkoista materiialin vahvuutta ja ainakin viiden kuution tilavuus kohtuullista kokoa.

Eilinen annos Colaa oli se verran valvottava etten nukkunut yhtä huonosti edes lohkomista edeltäneenä yönä tai kranaatti-iskun jälkeisen mellakan jälkeen. Tänään oli pikkuisen nälkä ja päädyin syömään lähimmälle bensa-asemalle. Ei voi puhua huoltoasemasta kun huolto on lähinnä sitä kun miesautoilija ryömii naisautoilijan Seatin alle katsomaan mistä Seat pissii alleen.

Ruokapuolella oli harjoittelija myymässä ja oli eka kerta kun Hesburgerista ei tarjottu pilliä, eikä mukia luomutuoremehun kanssa. Normaalisti on on tarjottu ja normaalisti olen niin ikään kieltäytynyt. Ajattelin vähän piruilla ja totesin sitten pienen kauneusvirheen tapahtuneen. Kuulemma mukia ja pilliä ei enää tarjota oletuksena vaan se saa pyytämällä. Säästää varmasti luonnonvaroja ja vähentää roskaamista.

Muki tuli sitten kuitenkin pöytään saakka ja nyt kun oli niska jäykkä niin oli helpompi juoda viimeisetkin mehutipat mukista.

Ehkä voisi lisätä vielä alisuorittamisen kun lapion varressa oli diblomi-insinööri joka ei saanut purettua pistorasiasta kahta sähköjohtoa täydellisellä työkalusarjallakaan. Onneksi sentään viihdepuoli on kunnossa kun kahvitauollakin tarjoillaan Majaniemeä Kummelin tyyliin.

Jos on kolmessa koulussa peräjälkeen stipendioppilas ja päätyy sairaanhoitajaksi niin sekin on lievää alisuorittamista. Toki jos se on kutsumus niin mikäs siinä.

Heikosta lapiosta, kolmesta kaapelista, vesijohdosta, viemäristä, kahdesta öljyputkesta ja ylitäytön estimestä johtuen päivän etenemä vaän alle kuusi metriä kaivantoa + sata poistettua pihalaattaa. Onneksi ei ole urakkahommaa. Huomenna varmaan putoaa portaat tai kaatuu pilari jos ei sitä ennen räjähdä öljysäiliö.

Ymmärrän täysin ihmisiä jotka paalaavat PC:n ja ostavat tilalle Applen tai jonkun muun käyttöjärjestelmän sisältävän tietokoneen. Noin esimerkkinä kirjoitan tätä tekstiä jo toiseen kertaan kun kesken kirjoituksen tietokone maalasi tekstin kun piti ottaa vain yksi merkki pois. (Tallennus). Useammin kuin kerran, ilmeisesti joku uusi ominaisuus - ei tietenkään vika, on hypännyt cityssä johonkin mainokseen kesken kirjoituksen vaikka en ole klikannut hiirtä. Alasvetovalikoita ei saa käytettyä kun Win 7 tekee omiaan. Mitään ei voi yrittääkään ostaa verkkokaupasta kun ostoskoriin tulee ostoksia vaikka hiiren usb ei ole edes kiinni. Suzukin tiivisteet täytynee tilata että saa niputtaa varakoneen.

Sitten kestosuosikkini eli päivitykset: koneeseen on asennettuna tasan yksi pieni ohjelma ja käyttöjärjestelmä. Nämä vievät muistaakseni 28 gigatavua Firman ekan PC:n kovalevy oli 540 megatavua toinen jotain 750 ja se tietokone ei kaatuillut, muttei myöskään jaka pyörittää nykyistä virustorjuntaa. Nyt kun sitten on sellainen kone joka kyllä suorittimen puolesta jaksaisi niin aina kun tarvis nopeutta se alkaa päivittämään jotain turhaa. En tiedä kuinka paljon tehtaalla asennetuista ohjelmista voisi poistaa kiintolevytilan vapauttamiseksi, mutta tämä on ainoa tietokone millä laskun kirjoittaminen on vienyt yli kaksi tuntia. Ensin ei löytänyt tietkantoja, sitten ei suostunut käynnistymään normaalisti, käynnistyi mutta ohjelmaa ei löytynyt ja viimein käynnistyi vianetsintätilassa= poisti päivityksiä. Päivitysten poistamisen jälkeen kaivattu ohjelmakin aukesi.

Ei siis ihme että ihmiset uupuvat töissä. Samassa ajassa kun teki yhden laskun olisi esimerkiksi tehnyt 4,4 + 6,5 km lenkit aulangolla.

Jos teette pihaton niin tehkää siitä sen verran korkea että sen saa tyhjennettyä koneella. En minä hevosenkakkaa pelkää, mutta ihmettelen miksi hevostalleilla yhä 2000-luvulla lapioidaan, tarikoidaan ja kärrätään kottikärryillä + kannetaan vettä ämpärillä.

Kyllä minä sen kirotun pihaton sain tyhjäksi ja ehjäksi jäi sekä kone että rakennus, mutta aikaa meni pienellä alalla ihan tolkuttomasti. jo 20 cm lisää olisi mahdollistanut paljon tehokkaamman työskentelyn. Toinen juttu on muotoilu eli esimerkiksi tuon lokeron tyhjentämiseksi oli pakko ajaa sisään ja vieläpä varsin syvälle ahtaaseen rakoon. Jos ovi olisi ollut toiseen suuntaan eli aukot pitkällä sivulla työteho olisi ainakin kolminkertaistunut.

Valtra kuoli kuin lopetuspiikin saaneena. Oli hetkeä aikaisemmin käynnistynyt moitteetta ja arvelin että olisiko ajo ollut liian lyhyttä ja akku tyhjentynyt. Ei auttanut lataaminen ja sekä jännitettä että virtaa oli.

Vika oli vaihteeksi helppo eli plussanavan kenkä oli mennyt poikki. Kun sen sitten silppusi kulmurilla ja sulatti enimmät tina sai ruuvata uuden tilalle.

Herneet itävät paloissa, kaura mätänee pystyyn kypsymättä, perunat lilluvat suossa ja rivejä ei enää erota kun vesi on huuhtonut multaa mukanaan. Eikä hyvältä näyttänyt naapurin rypsikään. Puolet jäi peltoon 10 % pellosta ei ollut pärjännyt kasvukilpailussa vesiheinän kanssa ja loppu oli heikkolaatuista.

Voiko moisia ilmiöitä millään välttää- no voi ja ei. Jos on loivasti viettäviä peltoja toimivine ojituksineen niin sieltä voi vielä jotain saada talteen kun toisaalla tulvii. EU:n myötä ei enää puimurin pyrähdyksen jälkeen ala puhelin soimaan että alettaisiin perkaamaan kilometritolkulla ojia, puhumattakaan että ojamaita ajettaisiin peltojen painanteisiin. Toki maatiloilla on enemässä määrin omia kaivinkoneita, mutta ei varaa eikä aikaa massiivisiin ojien kunnostukseen.

Jos nyt sitten tulee seitsemän laihaa vuotta niin missä ovat viljavuoret ja paljonko ruoka kaupassa kallistuu?

Hyllyt alkavat notkua, toivottavasti lattia kestää.

Pienellä määrällä tavaraa saa valloitettua ison alan. Alin hylly oli pelkkää pylväsporakonetta ja muuten kahden metrin matka käytännössä tyhjää hyllyä.

Nyt samalla paikalla jököttää tyhjä trukkihylly ja pylväsporakoneen seuraava koti lienee metallinkeräyksessä.

Tällä kertaa hyllylevyjen valmistus kävi kivuttomasti. Lähinnä siksi että poikkipuita oli irrallaan vain kahteen hyllyyn ja yksi hylly oli jo valmiina odottamassa. Toinen syntyi sirkkelillä.

Johtaja itse loisti taas tänään. Ei kehdannut sanoa että tuli nälkä ja lähti syömään vaan väitti että polttoaine loppui ja että oli lähdettävä sitä hakemaan. Sen uskon että toisesta koneesta saattoi olla aika vähissä, mutta toisessa oli tankki täyteen ja ainakin itse olisin käyttänyt tankkauspumppua mieluummin kuin ajellut turhaan.

Tiedän ettei sotakaluston käyttöikä tositoimiin joutuessa ole kovin pitkä ja että silloin kaiken kaluston tarvis toimia.

Vuodesta toiseen olen kuitenkin ihmetellyt sitä kaikkea uuden ja käytännössä uuden tavaran romuttamista ja hylkäämistä + myymistä puolustusvoimien huutokaupoissa.

Tänään ihmettelin erityisesti kolmea nosturilla varustettua puoliperävaunua. Enimmillään käyttötunteja taisi olla 79 ja kahdessa muussa vieläkin vähemmän. Vastaavalla nosturilla tai vastaavalla vaunulla tai vastaavalla Hatz moottorilla kun ajetaan hyvinkin huonoissa oloissa tuhansia käyttötunteja.

Toinen karu esimerkki on venäläiset maastokuorma-autot. Niitä hylätään sisäänajamattomina ja alkuperäisillä renkailla hintaan jolla ei saa kaupasta edes kunnollista käytettyä henkilöautoa. En väitä että idän ihmeillä olisi taloudellista ajaa satoja tuhansia kilometrejä, mutta luulisi niidenkin kestävän sentään joitakin kymmeniä tuhansia kilometrejä.

Kun käytetty myydään 1000 € - 4000 € hinnalla ja tilalle ostetaan maasto-ominaisuuksiltaan huonompia laitteita 100 kertaa kalliimmalla niin voi miettiä kuinka huonosti kaluston hankinnat ja käyttö on suunniteltu.

Tai UAZ - jos jokaiseen UAZ maasturiin vaihtaisi pelkästään paremman moottorin ei tarvisi ostaa kalliita Land Rovereita katolleen tai kyljelleen ajettaviksi kymmeniin vuosiin+ tulisi vähemmän päästöjä ja jätteitä. +

En Väitä että UAZ olisi hyvä auto muiltakaan osin, mutta riittävän yksinkertainen.

Jotain sentään lähti selvästi ylihintaan eli MB-trac 1600 hintaan 35000€ . käytetyt henkilöauton perävaunut nousivat koviin hntoihin

Piti mennä hevostarhaa perkaamaan, mutta turha mennä kun ei tiedä koska saapuu soraa.

Yhden veneen sen sijaan kävin siirtämässä ja ainakin 15 trukkilavaa joilla oli enempi tai vähempi tavaraa.

Päivän paras hetki oli kuitenkin tekstiviestin luku. Rellun keula on pysynyt kasassa, mutta samaan oksaan jäänyt seuraava ja lievemmin vaurioitunut auto menee jo toiselle korjaamolle kun eka ei saanut korjatuksi.

Ei mennyt tämäkään päivä ihan putkeen. Piti herätä aikaisin ja huonosti nukkuneena että ehtisin ajoissa lohkomistoimitukseen. Hyvää oli että selvisi kuinka hyvän kohdan olin valinnut. Luulin alkujaan että tie vie reilua kolmea metriä palstasta, mutta kas ihmettä se onkin auraviitoista lähtien mun vuokralaiseni puolella.

Se linja oli helppo, pyykit löytyi ja piti tarpoa takimmaiseen nurkkaan. Takanurkassa rajamerkkinä pidetty kivikasa oli oikealla linjalla, mutta väärällä etäisyydellä joten kahden tunnin rajankäynnin päätteeksi siihen kulmaan lyötiin uusi rajapyykki.

Sen jälkeen päästiin määrittämään uutta rajaa. Vasta nyt tajusin miten hyvän pulkkamäen sinne ryteikköön saisi- itse asiassa melkein hyppyrimäen ja vieläpä varsin pienellä vaivalla. Viiden tunnin tarpomisen päätteeksi sopu löytyi ja luulen nyt nukkuvani yöni paremmin.

Hassuinta koko touhussa oli että olin keväällä varonut menemästä lähellekään rajaa peratessani ojaa. En kuitenkaan tiennyt että olin liki kymmenen metrin päässä oikealta rajalinjalta eli potentiaalista peltopintaa olisi tarjolla yhden salaoajavälin verran lisää ja vieläpä metsähumusta kasvupohjaksi. Enää on vain sit mietittävä kannattako sitä tehdä/teettää ja keskusteltava asiasta sen puolen naapurin kanssa

Trukkihyllyn kasaaminen on periaatteessa helppoa. Jos hallitsee legot ja on riittävästi voimaa voi samalla periaatteella rakentaa tornin. Trukkihyllysä on se hyvä puoli että palkoiden variaatioita ei ole yhtä montaa vaan päätyjä ja kahta pituutta välipuita eli hyllynkannattimia.

Koska hyllyn kulma tuli nurkkaan ja koska käytäntö on osoittanut lavan pudottamisen kahden orren varaan olevan hankalaa päädyin vaneroimaan kaikki hyllyt. Käytettyä vaneria luulin laittavani, mutta 3 levyä oli aivan uusia.

Koko helvetin päivä meni kahta tornia rakentaessa - siis vanerit oli niiiiiin velttoja ettei niiden päällä uskaltanut kunnolla kävellä. Siihen lääkkeeksi noin 300 ruuvia ja kymmeniä 92-93 cm vahvikepuita.

Ei valmistunut vielä tänäänkään. Viimeinen hyllylevy on maassa odottamassa nostoa ja on varmaan huomennakin tähän aikaan päivästä, koska vähän toista metriä nostokorkeutta uupui. Onko sitten mitään järkeä tehdä niin korkeaa hyllyä- no ei ole, mutta en ruvennut madaltamaankaan.