Contour

Päivähän olisi mennyt hienosti jos vastassa olisi ollut pelkkää savea. Valitettavasti juurikin siinä kohdassa mihin piti kaivon sakkapesä upottaa tuli vastaan sileää kalliota. "Sitä ei voi ylittää, sitä ei voi alittaa, sitä ei voi ohittaa - täytyy mennä läpi"

9 reikää tiheä kuvio ja kallioräjäyttäjä panosti niistä seitsemän. Huolimatta halkemamista kallioon syntyi juurikin sopiva potero. Huomenna se on varmaan vettä täynnä kiitos hyvän vesisuonen. Tien saa varmaan huomenna ajettavaan kuntoon jä päässee sisätäyttöpuuhiin isommalla koneella.

Tässä pieni ennustus: Ensi viikolla pääsen todistamaan suomalaisen suuryrityksen tyhmien maakauppojen seurauksia. Paikallisen sähkölaitoksen myynti Ruotsalaisille, saksalaisen ilman ostaminen, moottoritien kattaminenkin kalpenevat seuraavan suurundenhulluuden rinnalla. Se on järven alittava maantie tunneli paikassa jossa jo menee ihan hyvä tie vieressä.

Kaupunki ei siis ole käyttänyt ränsistyneeseen asuntoalueeseen etuosto-oikeutta vaikka tonttimaasta on ollut pulaa kantakaupungissa. Suuryritys on suuressa viisaudessaan myynyt maan rakennuksineen pilkkahintaan pääomasijoittajalle. No nyt kun luolarakentajat on saatu kaupunkiin niin niillehän täytyy saada töitä- joko alitetaan järvi tai sitten vaan muuten kaivetaan luolia. Pilkkahinnalla myyty maa on maksaakin äkkiä 80 € neliömetriltä.

Sama kaupunki ostajana, myyjänä Tradeka: Rantaa ja hyvin saastuneita alueita niin ikään 80 € neliöltä liuottimineen ja kyllästysaineineen. Jo pelkästään kyllästettyä myrkkypuuta on satoja kuutiometrejä. Postimerkin kokoinen tontti, saastunutta maata 4 metriä syvälle tai lähimpään tiiviiseen savikerrokseen asti= 80 € x 10 neliömetriltä.

Saastuneisuus näkyy, tuoksuu ja tuntuu.

No mitä tarvisi tehdä: Velvoittaa maanomistaja puhdistamaan alue uhkasakon uhalla. Sit vaan lisää sakkosummaa tai pakkolunastus 3€ neliömetriltä kerrostalotontti kerrallaan ja puhdistus jostain nurkasta käyntiin. Voi olla että pieni pala puhdasta maata löytyy- se on kaukolämpölinjan kohdalla.

Kunta/kaupunkitalous on pohjaton kaivo.

Diblomi-insinööri oli vaimonsa siskon työmaalla ottamassa ristimittoja. Jostain kumman syystä ristimitta ei täsmännut neliönmuiden mittojen täsmätessä ja linjalakojen ollessa nurkkien kohdalla. No mistä moinen voi johtua- muuta en keksinyt paitsi sen että linjalangat eivät ole vaakatasossa. vaikka kaikkien neljän kulman x ja y koordinaatit ovat kohallaan tulee laatikon ristikkäisistä kulmista piirretystä lävistäjästä pidempi kuin tason. Ihan ymmärrettävää, mutta epäoleellista.

Kun ahkeroidaan isolla koneella pienen tien päässä niin sen tien tarvis kuitenkin olla sellainen ettei lavetin renkaat hajoa mennessä, eikä tullessa. Kun se konekin kerran on kyydissä on mahdollista poistaa ne ongelmakivet kun vaan saa maanomistajan luvan. Vanhan lavetin kanssa pääsi hyvin vaikka se oli leveä. 3-akselinen kärry oikaisee niin paljon että aina joku rengas terävän särmän löytää ja sitten tulee siirolle hintaa.

Tänään ei silti ainakaan vielä mennyt mitään rikki. Päivä oli pitkä ja hikinen, eikä se johtunut säästä tai harkkomuurauksesta jota aamupäivä väsättiin.

Useampi päivä jäänyt kirjoittamatta. Syy on suuressa työmäärässä ja vähäisessä työvoimassa.

Hienoa on kuitenkin ollut se että on ehtinyt syödä säännöllisesti, ruoka on ollut hyvää ja sitä on ollut riittävästi.

Viikonpäivät meni jo sekaisin, mutta ei sikäli isoa hätää kun kaikki tämän viikon päivät on työpäiviä, eikä paljon tee mieli kelloa katsella.

Huonoahan tässä on se ettei ehdi nähdä kuin asiakkaita, työmaita ja maantietä. Hyvää on se että ei tarvi miettiä miten käyttäisi vapaa-aikaa.

Vähän vähempikin kiertely olisi riittänyt. Kun tuossa joku viikko takaperin tämän päivän ohjelmaa sumplin niin meinasin että just voisi ehtiä parit valmistujaiset. Yhdet ylppärit jäi välistä kun se olisi vaatinut vielä noin 920 kilometriä lisää autoilua.

Joku 300 kilometriä tuli silti ajettua juhlat juhlittua ja tehtyä odottamaton havainto. Sarjassa"Kolme miestä ja tyttö" on naispääosassa aivan yhden sukulaistytön kaksoisolento. Voisi toimia sijaisnäyttelijänä jos tähtönen vaikkapa paukahtaa paksuksi. Rillit vaan päähän niin menisi ihan täydestä nykyisillä hiuksillaan.

Nuorempana kovasti yritimme yllyttää menemään missikisoihin, mutta eipä ole edelleenkää'n mennyt.

Iltapuolen ohjemassa oli illallistreffit ja seuralaiseni oli havainnut toisessa tarjoilijassa jonkin sortin töykeyttä. En sit tiedä mistä moinen, mutta poistuessamme havaitsimme että ulko-ovi oli lukossa vaikka oli vielä monta tuntia aukioloaikaa jäljellä, mutta oletimme että sinne oli tulossa isompi seurue yksityistilaisuuteen kun melkein joka pöydässä oli varauslappu. Ehkä sit tarjoilija oli ollut jollekin oikeasti töykeä tai sit jonkun ongelma-asiakkaan vuoksi ovi oli laitettu lukkoon.

Seura oli jälleen hyvää, niin toki ruokakin.

Tänään tapaamiselle ei oikein pitänyt olla aikaa ja menihän ruokailu aika myöhäiseksi, mutta järjestyi kuitenkin.

Paluumatkalla iloitsin tukiaisviljelijän tekosista. Oli kertaalleen äestänyt, mutta ei ollut ilmeisesti vielä kypsä kylvämään.

On ollut todella hidas etenemä kun on tarvinnut ajaa kahden tai kolmen työmaan välillä. Yksi vaihe taas valmistui, muttei auta kun toinen taas alkaa.

Jos nyt perustaisi uuden yrityksen ja pistäisi sille nimeksi joko "Kaivuu ja paritus" tai "Eutanasiapalvelu ja krematorio"- kumpi tulisi ensin ovelle poliisi vai potentiaalinen asiakas?

Ei sillä että olisin aloittamassa mitään noista liiketoimista, mutta varsinkin tuo eutanasiapalvelu olisi suuri säästö yhteiskunnalle. Vuosittain moni ihminen tappaa itsensä hyppäämällä junan alle tai ajamalla päin vastaantulevan rekan keulaa, puhumattakaan puolitiehen jääneistä yrityksistä.

Jos ihminen on siinä tilassa että päätyy ajamaan tahallaan vastaantulevan rekan keulaan niin eikö olisi parempi tarjota rekkakuskin ja muiden tienkäyttäjien kannalta lempeämpi vaihtoehto?

Viime aikojen ammuskelut eivät lupaa hyvää tulevaisuutta. Aseet ovat kehittyneitä, käyttäjät taantuneita tai syrjääntyneitä. TM kertoi että Brasiliassa alettaan ammuskeluiden vuoksi muokata tavallistenkin ihmiseten autoista luodinkestäviä aramidikuitua ja panssarilasit vaikka Corollaan. Meneekö 10 tai 20 vuotta kun sama palvelu rantautuu tännekin?

Jos joku asia voi mennä kivuttomasti niin ainakin tänään se oli Valtran huolto. Olisi mennyt vieläkin paremmin jos kone olisi ollut huoltoa ennen kotona eikä työmaalla. Hihnat kiristettynä, konetila pestynä, venttiilit säädettyinä

Ensin koko päivänä ei puhelin soi, mutta sitten kun sitä vähiten kaipaa niin kaksi puhelua. Molemmat hyviä uutisia, mutta oleellista ei ollut se mitä kuulin vaan se mitä jäi kuulematta kun suljin puhelimen saadakseni hetken rauhan...

Kuulematta jäi että 502:n onnellinen omistaja oli onnistunut särkemään nostolaitteensa. Melkoinen suoritus mieheltä joka on kuulemma opettanut Afrikassa saman mallin korjausta ja huoltoa.

Aamulla aikainen herätys ja huoltokäynti edessä.

Kyllä se uusi haittaohjelma löytää tiensä myös Suomeen. En tosin tiedä mitä vakoilemisen arvoista tässäkään maassa on, mutta se tulee yhtä varmasti kuin talvi, syksy ja kevät.

Siltä varalta jos uusi haittaohjelma tiensä tänne löytää muistakaa käydä mahdollisimman epämääräisillä että vakoiludataa tutkivilla on jotain ajanvietettä. Jotain parempaa luettavaa kuin viitisen jaksoa salattuja elimiä puistonpenkillä.

Mitä vakoilu ylipäätään hyödyttää ellei sitten jahdata terroristejä tai toisinajattelijoita. Nyt kun työt ulkoistaan Kiinaan niin pian sinne on ulkoisettu kaikki tietokin. Toki uutisissa kerrottiin ettei uuden haittaohjelman kopioimien tietojen lopullista saajaa pystytty jäljittämään, mutta missä muualla olisi tarpeeksi levytilaa ja ihmisiä analysoimaan- Intiassa?

Täytyy ilmeisesti jatkaa vanhaan malliin ja kirjoittaa niin kuivaa tekstiä että vakoojat kuolevat tylsyyteen kirjoituspöytiensä ääressä tai ainakin nukahtavat ja sitten omat pamputtavat laiskottelusta.

Voihan toki olla että ohjelmalla jahdataan monen sortin rikollisia ja hyötyä hakee joku länsimainen suurvalta tai rakkaat itänaapurimme.

Miten sitten välttyä kaikelta tältä vakoilulta ja haittaohjelmilta: lopettaa netin käyttäminen kokonaan, katkaista verkkopiuha ja luopua puhelimesta. Muuten on vain ajan kysymys koska tiedot on ties kuinka monen käytettävissä.

Päivän saldona Tampereen reissun lisäksi maasturin pienet huoltotoimet ja korjattu vinssin käyttövaijeri. Pieni vika, mutta työläs korjaus.

Päivän antina meinasi olla renkaiden alle jääneitä jalankulkijoita. Ilmeisesti tupakan seassa oli jotain muutakin kuin kahvinpuruja kun vaan punaisia päin talsivat. Ei tulisi itselle mieleenkään lähteä kokeilemaan pysähtyykö noin 27 tonninen yhdistelmä jyrkässä alamäessä kun kun sille palaa vihreä valo.

Yksityinen pysäköinnin valvonta on loppumassa, mutta tarvetta olisi yksityiselle liikennesääntöjen opettamiselle. Mitä se valvontakaan auttaa jos ei asenteet ja liikennekäyttäytyminen parane.

Samaan pilveen ovat menneet kaikki ne jotka äänestivät EU:n puolesta ja halpojen elintarvikkeiden varjolla. Ruoka maksaa nyt joiltain osin Euroissa sen mitä ennen markoissa ja sianlihaa ei riitä enää kotimaan tarpeisiin.

Putkimieshän minä en ole, mutta kyllä se liukumuhvin asennus silti onnistui. Vähän jännitti onnistuuko kun oli oikein kaksi insinööriä samassa montussa.

Piti olla lyhyt ja rauhallinen päivä. Kuitenkin jo ennen kymmentä olin hiessä, pölyssä ja suihkun tarpeessa. Näin siksi että piti rikkoa pari hauholaista peltokiveä, kaataa muutama puu, karsia ne ja sitten vasta pääsi kohti suihkua ja oikeita töitä.

2. työmaalla poiketessani asiakas kertoi millaista oli ollut rakentamisen ensimmäinen vaihe- kuulosti jotenkin tutulta touhulta ja muistelin että tietty vanha ja tunnettu urakoitsija olisi ollut asialla ja oli sama firma kun viimeksikin työnsi fillerihiekkaa veteen. Tietoisesti sutta ja asiakkaalle iso lasku. Ei ihme että on varaa sora-alueeseen, Komatsuihin kaikkine leluineen, kuorma-autoihin ja mainostamiseen. Toki jälki oli lopulta ihan kelvollista, mutta hinta vaan kolminkertainen kohtuulliseen verrattuna.