Contour

Keli ei ollut paras mahdollinen, mutta ei ollut moni muukaan asia.

Niinkin pieni asia kuin kaapelin laittaminen putkeen ja jatkaminen voi näköjään aiheuttaa vähintäänkin tusinoittain harmaita hiuksia.

Saivat sen vastoinkäymisistä huolimatta tehtyä ja minä niin ikään muutaman harmaan hiuksen ohella mielestäni ihan kelvollisen autokatoksen pohjan tampattua paikoilleen ennen lumisateen ja pakkasen saapumista.

Päivästä tuli pitkä, märkä ja ainakin varpaiden mielestä kylmä.

On kulunut reilut viisi viikkoa kokolailla samoilla telansijoilla. Aamulla tällä tietoa viimeinen laatikko avattu, kangastettu, salaojitettu 3/4 ja aika hyvin myös peitetty. Että siihen viimeiseen nurkkaan ylettyi ja että sen sai peitettyä oli mentävä yli kaukolämpölinjasta- siis sekä uudesta että vanhasta. Kun ei kaapeleita näkynyt tai kuulunut niin pistin suojaputket paikoilleen ja maata päälle. Sitten kun sorakuski oli jo ilmoittanut tulevansa reilun tunnin päästä ja olin juuri palannut syömästä pukkasi pihaan kuormuri kaapelilastissa.

Muuten olisin kaivanut sen väylän vielä vaikka auki ihan halusta- olisi säästynyt putkea- mutta soralasti tuli heti perään ja oletan että parempaan lopputulokseen päästään vaikka hieman enemmän aikaa varmaan kuluukin pistää se syöttökaapeli putkeen. Tai vähemmän kuin kaivaa se väylä taas uudestaan auki ja taas peittää samasta paikasta.

Palvelussa on näköjään tapahtunut pieni muutos. En sit tiedä onko se hyvä vai paha juttu, mutta ainakaan yhtään keskustelun avausta ei ole vielä tähän suuntaan tullut.

Noin muuten keskellä sateen ja kuran alkoi kippauspäässä olla jo vähän vaikeaa liikkua. Tuollainen märkä kura jäätyy lähes betonimaiseksi massaksi ja se jäätyminen koittaa ilmeisesti perjantaina. Siihen mennessä pitäisi saada autokatoksen monttu oikealle paikalleen- Oli ja onhan siis kolme sivua ihan niin paikoillaan kuin olla voi, mutta neljäs heittää likimain 2 metriä. Ei tulisi ensimmäisenä mieleen rakentaa kahta rakennusta eri perustuksille samalla tontilla siten että väliin jää noin 2,2 metriä. Parempaan lopputulokseen pääsisi kun koko paketti olisi yhtä rakennusta tai sitten vaan enemmän rakoa.

Siihen sen kaava kuitenkin määrää rakennettavaksi ja niin hulluja nuo rakennuspaikat ovat että tietä kunnostanut henkilökin pysäytti koneeneensa ja kävi ihmettelemässä.

Kaukolämmön rakentajat eivät paljon ihmetelleet vaan tekivät liitoksia ilmeisesti oikein kahden hitsarin voimin, vauhdilla ja kaunista jälkeä.

Huomenna on lämpökatkon aika ja sen perään alkaa peittäminen.

Sateen ja kuran keskelle oli ilmestynyt kaukolämpöosia, mutta ei niistä noin irrallaan ole kenellekään mitään iloa. Meinasin että jos siellä tulee stoppi niin täytyy ottaa naapurin kohdalta muutama kivi ylös tiestä etteivät keväällä ole spoilerissa/öljypohjassa. Kovasti kiinnosti sorakasojen kohtalo. Siis kaksi niistä meni tavallaan väärään osoitteeseen alkujaan ja hyvä niin. Nyt on saanut salaojan tehdä ihan kunnon sepelillä ja hyvä pala peltoa siitä vielä tulee kun vaan kuivaa.

Oli aika tyhjä lounaspaikka. Tavallaan hyvä, koska parkkitilaa oli yltäkylläisesti ja sai syödä rauhassa. Toisaalta taas kun katselin ympärilleni niin aloin kaivata naispuolista ruokaseuralaista. Kävelin siis pitkien suht vaaleiden hiuksien upeiden varjossa valtavan valomainoksen tuikkiessa vieressä. Takaapäin - no sanotaan vaikka että olisi ollut helppo uskoa naislentopalloilijaksi. Jos paikka olisi ollut yhtään täydempi niin olisin saattanut kysyä onko hänen pöydässään sijaa yhdelle nälkäiselle.

Olen ilmeisesti ollut viime viikkoina noutoruuan suurkuluttaja. Toki välissä on mennyt kinkkua ja laatikoitakin, mutta ihmettelen edelleen onko muillakin vaikeuksia pikaurokatilauksen saattamisessa perille ja oikein myös sinne kassakoneeseen asti. Näin siis siksi että kun oli kesken työmaan nälkä ja arvelin ettei auttajallanikaan ollut hoikassa varressaan kovasti vararavintoa lähetin hänet hakemaan evästä, Ei kai hänellä ollut mitään vaikeuksia. Ei ainakaan kertonut. No tänään sitten kassalle jonottaessani päästin yhden vanhemman naishenkilön edelleni kun näytti kepin kanssa kulkeminen niin kovin vaivalloiselta ja arvelin että kassalla menee taas se kymmenen minuuttia kuten eilenkin.

Kun sitten vuoroni tuli niin sattui edellistä ostoskertaani todistamassa ollut ihminen sinne kassakoneen ääreen ja kas kummaa: Tällä kertaa kaikki sujui kuin vähintäänkin elokuvissa. Eikä siinäkään vielä kaikki- nyt täysmehuja tulikin yhden sijasta kaksi- en ymmärrä miksi ja olin tietysti tyyvyväinen, vaikka olisin tietysti voinut juosta kauppaan hakemaan reilun litran lopputilausta odotellessa (kuten eilen tilaukseni jo saatuani). Kiitokset vaan sinne kassan kauniimmalle puolelle. Inventaario menee ehkä pieleen, mutta jos on jo tarjouskanahanpurilaiset koluttu loppuun ja dippivalikoimasta puuttuu puolet, ketsuppilehmä on korvattu kahdella kilon tai puolikkaan purkilla niin kyllä perkele sen kassajärjestelmän ja ilmeisesti automaattisen tilausjärjestelmän tilassa on jotain muutakin vikaa kuin tuoremehuvaihtoehdon puuttuminen yhdestä ateriavaihtoehdosta.

Ihmettelin ääneen kassajärjestelmän kankeutta, koska minun mielestäni jos tavaraa meinaa saada kaupaksi niin sillä pitää olla hinta. Jos hinta on kiinteä ja näkyvillä niin sillä hinnalla se pitää saada ostettua tavalla tai toisella. Nämä perkeleen pikaruokapaikkojen kassakoneet tuntuvat olevan varsin kankeita ohjelmoitavia ja ilmeisesti kukaan muu ei pidä luomuappelsiinimehusta- ei tuo täällä myytävä mehu tietenkään vedä vertoja Brunein vastaavan, mutta tietysti eri nimellä ja eri raaka-aineilla toimivan ketjun tuorepuristetuille hedelmämehuille.

Minä edellisellä kerralla perustelin miksi se perkeleen mehu on parempi kuin mikään koneesta pahvimukiin loroteltu limu ja se on helppo ymmärtää kun pistää avaamattoman tuoremehutetran katolleen ja koittaa samaa Hämeenlinnassa väännetyn pahvimukin ja muovisen roiskekannen kanssa. Bruneissa oli muuten suomalaiset pahvimukit ja taisipa olla Singaporessakin.

Viime vuonna kassoilla asioiminen tuntui olevan erityisen vaikeaa+ sitten että kohdalle osui tyhjiä hyllypaikkoja, myyntikelvotonta tavaraa, pielessä olevia tai puuttuvia hintamerkintöjä. Jos meno tälläisena jatkuu niin mulla täytyy olla joku Aku Ankkamainen huonon onnen pilvi seuraamassa perässä- tai sitten ne kaupat tai lähinnä kassahenkilöt vaan tykkäävät katsella sinisiä silmiäni silloin kun pitäisi tehdä sitä omaa työtä. Toisin päin näin sinkkuna ei ole yhtään ihme jos sattuu painamaan väärää näppäintä pankkikorttipäättestä kun katse tahtoo hakeutua jonnekin kauniimman sukupuolen suuntaan.

Ei pitäisi olla kaukolämmön rakentamiselle esteitä ja löysin jopa jonkinlaisen kuvannon autokatoksen perustuksista. Ihan hyvä kuvanto, mutta siitä puuttuu muutama oleellinen tieto.

Koskapa joka paikka on kuravelliä täyteen tyydyin siirtämään autokatoksen tieltä kaivetut massat naapurin vielä rakentamattomalle tontille. Näin siksi että siltä ne saa kuormattua kovemmalle pinnalle parkkeeratun ajoneuvon kyytiin, ja taas siellä pehmeällä puolella tarvitaan tilaa linjojen peittämiseen.

Hyvä penkkiurheiluilta takana. Nimenomaan ilta koska jatkoajalle venyneen jääkiekon perään katsoin vielä puoli erää lentopalloa.

Janne Ahonen ei voita mäkiviikkoa tälläkään kertaa teki tuomaristo sitten huomenna mitä hyvänsä. Näköjään kuitenkin Koivuranta oli yhden osakilpailun voittanut ja varmaan aika hyvällä voittajavetokertoimella.

Päivällä taas ei mennyt hyvin. Ei löytynyt perustuksen mittakuvaa tai suunnitelmaa missä näkyisi salaojat tai edes tarkistuskaivojen paikat. Täytyy vaan toivoa että paikka on tiistaina aamupäivällä merkattu ja että soraa saa heti kun kaukolämpöputket on hitsari saanut hitsattua ja eristäjä eristettyyä- jos ei sit tällä kertaa ole yksi ja sama henkilö.

Pistin kuitenkin omaa salaojaa taas jonkun matkaa piiloon, enkä ollut ainoa ahertaja korven keskellä. Naapuri paineli metsäkoneensa kanssa menemään niin että rytisi ja näyttipä tien varressa olevan tukkirekkakin täydessä lastissa. Hyvähän siellä on touhuta kun tie on ainakin siihen metsäkoneen tankkausasemalle asti tukkiauton kestävää jopa näin sateidenkin ja vähäisen haihtumisen aikana.

Tänään piti tehdä perjantain hommia. Onneksi uskalsin pyytää apua ja onneksi sitä myös sain. Nyt on yhtä lukuunottamatta kaikki teleskoopit asennettu kaivoihin ja autokatoksenkin pohja alkaa pikkuhiljaa olla kuorittu. Meinaisin tosin kaivurin kaataa siinä touhutessani. Ilmeisesti oli jotain kaunista näköpiirissä ja se ei vielä ollut tyttö punakenkäinen.

Paljon harmia aiheuttanut tulevan ajaoväylän tukkinut kivi on nyt sit siirtynyt autuaammille maille. Toivottavasti tilalle ei tule upottavaa vesireikää.

Illan tullen arvelin että ehkä joutuu katsomaan vähän nuorten jääkiekkoilua ja jos voittavat niin käydä sit vaikka katsomassa kylmää ja pimeää kaupunkia. En muuta toivonut kuin omaa rauhaa ja vajaan kuuden minuutin istumisen jälkeen kauniit silmät, kauniit hiukset ja kaunis ääni helähti vierestä henkilökunnan muodossa. Sitten kuuntelin kuinka perseelleen käännettyä karaokea yritettiin laulaa ja sattumalta hevostatuointia lapaluun nurkilla kantanut ihminen lauloi varsin hyvin. Varsin hyvin, mutta koska se kappale sattuu olemaan yhden hyvinkin naarmuille kuluneen kokoelman alussa kysyin sitten esityksen jälkeen että mahtavatkohan ne sanat oikeasti mennä noin.

Mutta se punanakenkäinen- en tiedä mitä on elämässään kokenut tähän mennessä ja mitä on vailla. En tiedä mikä on nimeltään, minkä ikäinen, paljonko painaa, mikä on kuppikoko ja ovatko vaaleat hiukset omaa väriä vaiko purkista- mutta sen tiedän tuossa paikassa ei montaa kauniimpaa ollut, mistä kukin sit tykkää. Luultavasti kuitenkin jos sen näköinen typykkä tulisi ihan vaan talvivaatteissa kadulla vastaan niin varmaan sinkkumiehistä suurin osa pitäsi hyvinkin viehättävänä, mutta tuossa kunnossa ei tehnyt mieli mennä jututtamaan. Tai siis teki mieli, mutta en halunnut edellisen reissun toisintoa= paikan kaunein nainen kaatuu syliin ja pääsee turvallisesti kotiin. Montakohan vuotta siitäkin oikein on...

Aika varmaan nukkua viimein

Jos päivässä on ollut jotain hyvää niin ainakaan se ei mennyt suunnitelman mukaisesti. Oli siis tarkoitus avata yhden autokatoksen pohja, salaojittaa se suodatinkankaan päälle ja jos aikaa jää käydä hyvän sään aikana poraamassa pari reikää paineilmaporalla.

Toisin kuitenkin kävi ja löysin itseni valokuvauskielto + vaikenemisvelvollisuusalueelta. Ei se homma suuri ollut, mutta olisi sen ehkä voinut siirtää mieluummin ajalle loppiaisen jälkeen.

Autokatos ei siis edistynyt kuin yhden poistetun kannon verran ja senkin repiminen tapahtui tyystin keinovalossa.

Illalla ajoin kaupungin suuntaan ilmeisesti 3- sarjan BMW:n perässä. Ei se uusi ollut vaikka kiihtyvyyttä olikin vielä jäljellä. Ei tehnyt mieli ajaa sen öljyruiskun perässä, tai siis sopivalla etäisyydellä tasanopeudella OK, mutta ilmeisesti kiihdyttäessä öljyä meni niin paljon pakariin saakka ettei mahdolliset katalysaattoritkaan ehtineen polttamaan kunnolla.

Sitten taas näitä järjen riemuvoittoja: On tyhjä akku- no mitäpä sille yleensä tehdään=koitetaan ladata. En kerro kuka, mutta sanotaan nyt vaikka että päivän idiootti oli taas loistanut ja pistänyt boosterin starttiaesennolle ja sitten mennyt viemään jatkoroikan toisen pään seinään. No tietysti boosteri oli ylikuormittunut ja sulake palanut. Järkevä ihminen vaihtaa tilalle uuden sulakkeen- vaan ei idiootti. Laittoi tilalle rautalankaa ja väitti ihan poskettomia. Ettei muka löytänyt varasulakkeita. Siis sulakkeita joille oli ja on edelleenkin oma varastopaikkansa silmän korkeudella ja laatikko on jopa merkattu kolmesta suunnasta niin isoilla kirjaimilla kuin laatikkoon mahtuu.

Sitten kun on yksi oviaukko minkä edessä on tunkki ja muutama harkko, sekä edelleen rikkinäinen tunnistevalaisin seinällä=pimeää- minkä helvetin takia pitää tunkea itsensä sinne kompuroimaan kun kaikki muut suunnat mukaanlukien nelimetrinen valaistu oviaukko ovat tyhjinä. Onko se vaan miehen pyrkimys löytää ahtain rako mihin vaan pääsee tunkeutumaan.

Vein juu kun huoltoväli oli tulossa täyteen. Lisäksi piti istuttaa vähän marjapensaita sekä raivata kiviä. Piti ja piti, mutta kivistä se pahimmassa kohdassa ollut osoittautui rikkomisen jälkeenkin liian suureksi ja pimeä + nälkä ehti tulla ennen ensimmäisenkään marjapensaan pääsyä uuteen kasvupaikkaansa. Uutta kasvualustaa ainakin riittää sen että mahtuu sekä puskat että potut.