Vallitus

Tänään luonto heräsi talviunestaan. Hajusta päätellen myös lietevaunuja viritellään kovaa vauhtia kevään levitysurakkaa varten.

Itselle osui tänään polttopuukuorman purku. Tai no kunnon tukkiahan ne tielinjalta kaadetut rungot ovat. Sen verran pieni määrä vaan että kiukaassa niistä saanee parhaan hyödyn aikanaan.

Sen jälkeen vaunu joutuikin tositoimiin. Normaalisti noin pitkän reissun jälkeen välissä olisi ollut pesu ja rasvaus, mutta koska ei pitänyt varsinaisesti vielä töihin sen kanssa ruveta se meni työmaalle toisen vaunun tilalle.

Päivällä muutaman kivikuorman eli joidenkin satojen ajettujen metrien jälkeen lastaussuunta ja ajosuunta vaihtuivat. Ihmettelin miksi vasemman puolen vanteet olivat selvästi eriväriset. Tarkempi tutkiminen paljasti että kaikki pyörää navassa kiinni pitävät kuusi mutteria olivat kyllä paikoillaan, mutta löysiä.

Sitten rupesin miettimään mitä vaunun pihaan tuonut puhui pompottamisesta puolimatkan jälkeen. Ei sitten ollut tullut ulos ohjaamosta ja kiristänyt niitä muttereita. Ei vaikka työkalukin olisi ollut ohjaamossa. Onneksi oli edelleen ja ehjää kierrettä oli vielä riittävästi sujuvaan kiristymiseen.

En laskenut montako kuormaa irtokiveä ja rikkoja tänään lastasin, mutta panostajan laskutuksessa reikäluku oli 18.