"Siis ihan kauheeta, minnuu ihan pelottaa. Tiätkö meillä on töissä yks sellainen ihan tosi omituinen äijä, se ei taida puhua hyvin suomea mutta vaikuttaa tosi ylpeeltä. Yksikin päivä se ei osannu tehdä yhtä juttua ja mä neuvoin sitä ja se kiitti mut ei silti tullu juttelee mulle sen jälkeen vaikka mä olin sille ystävällinen. Se näyttää niin tuimalta, ottikohan se pahalla sen että mä neuvoin sitä, mitä luulet? Mitäköhän nyt tapahtuu? Mikä sitä vaivaa, mitä sä luulet?"
"Muistatsä sen yhen mun kaverin? Se joka kävi toissaviikolla mun luona ku muutin nyt sinne uuteen kotiin, niin kuvittele, se haukkui mun kodin ihan pystyyn! Mä olin niin vihainen sille että pistin välit poiki sen kaa! Sit se soitti mulle eilen ja tarjosi sovintoa ja osti mulle lahjaksi jonkun helyn, halparihkamakorun. Mä olin niin otettu että kävin sen kaa kahvilla ja me ollaan nyt taas kavereita. Mutta vittu jos se vielä kerrankin sanoo jotain pahaa mun kodista, mä poistan sen numeron!"
"Moi, onko sulla hetki aikaa kuunnella? Mä en voi kyllä puhua tästä, mua alkaa itkettää. No mä yritän kuitenkin. Sä et usko, mä tapasin ihanan miehen baarissa viime viikolla, meillä oli hauskaa ku me juteltiin ja vaihdetiin numeroita mut sitten siitä ei kuulunu mitään. Mä lähetin sille itse viestin ja se vastasi lyhyesti ja sit mä suutuin ja laitoin sille viestin ettei tarvi olla niin töykeä ja se vastasi että sillä on nyt kiireitä. Lopulta mä tekstasin sille, että hyvää jatkoa ja loppuelämää! Vittu mikä kusipää, en mä tollasia tarvi!"
Nainen, 41v.
(Ja sitten ihmetellään, miksi joidenkin puheluihin ei aina haluta vastata.)