Dia's diaries

Mitä tekisi saatuaan tietää elinikänsä rajoittuvan kahteen viikkoon? Entä jos kyseessä olisikin läheinen, joka ei itse asiasta tiedä eikä saa tietää? Osaisiko sitä käyttäytyä normaalisti, vai yrittäisikö kaikkensa saadakseen yhteisestä ajasta tavallista enemmän irti?

Miksi kaikesta elämänkokemuksestaan huolimatta arvokkailta tuntuvia asioita, tilanteita, seuraa osaa arvostaa vasta menetyshetkellä? Miksi useampaan kertaan kantapään kautta opittu tahtoo silti unohtua muiden asioiden alle?

Näin viime viikolla unta erittäin läheisestä, 1998 kuolleesta perhetutusta. Unessani hän oli elossa ja voi hyvin, kuolemansa oli väärinkäsitys: joku samanniminen ja -näköinen oli kuollut 1998. Todellisuudessa läheisen kuoleman käsittely vei viitisen vuotta, pystyin hyväksymään ja sisäistämään tapahtuneen isolla viiveellä.

Kuolema on luonnollinen päätös elämälle ja ainoa "pakko", jota ei voi välttää - ainakaan vielä. Siksi se kai tuntuukin epäoikeudenmukaiselta ilmestyessään kuvioihin liian pian, puolivälissä, kun aikaa kuuluisi olla vielä jäljellä. Epäoikeudenmukaisuus. Elämän ennakoimattomuutta.

Onneksi on tietoa. Tietoa siitä, että suru on hyväksi, että itku helpottaa, että puhuminen auttaa ja että aika parantaa. Se ei vaan lievennä tunteita, jotka jylläävät menetyshetkellä kaiken muun yli. Niin sen kai kuuluukin mennä, vaikkei tieto siitä yhtään lohdutakaan tapahtumahetkellä.

[LAINAUS shiwan8]
[LAINAUS avatar]
Hyi sinua. Toivotaan nyt, ettei tuu banaania.
-- mutta tiiäthän sie nää jutut täällä.
[/LAINAUS]
Että ylläpito koostuu itsetunto-ongelmaisista, mielivaltaisesti ja perusteetta toimivista säälittävistä mutsinsa kellarissa D&D:tä vielä nelikymppisinäkin hierovista dataajista? Tyypeistä joiden elämä on niin heikkolaatuista ja kaappihomous niin raskasta, että keskustelupalstamoderointi tuo heille todellisen vallan tunteen ja bannien jako saa heidät laukeamaan housuihinsa, useasti? Joo, tiesin. Ei se ole mikään uutinen. Ei pitäisi olla kenellekään enää tässä vaiheessa. :)
[/LAINAUS]

Stoori jatkuu.

Samana iltana neiti A meni soittamaan naapuri C:n ovikelloa pyytääksen vanhan kranssinsa takaisin. Ovea ei avattu, vaikka neiti soitti kahdesti kahden minuutin välein. Pakatessaan tavaroitaan neiti kuuli kyllä, että naapurinsa oli kotona: askeleita, rapinaa, kahinaa kuului selvästi seinän takaa.

Mennessään etsimään kranssia roskista neiti näkikin asunnon edessä vanhan kranssinsa sekä lappusen: "Tässä tämä vanha kranssi. Kun nimi vaihtui ovessa, luulin uuden asukkaan muuttaneen ja halusin antaa tervetuliaislahjan, kun vanha kranssi oli... no joo. Tässä tämä vanha kranssi kuitenkin. Rouva C."

Rouva C päätti siis päättää naapurinsa puolesta, ettei vanha kranssi kelvannutkaan herra B:lle eikä neiti A:lle enää, ja uuden kranssin antamisen lisäksi vei mitään kysymättä vanhan pois.

Missä menikään raja ihmisten elämään sekaantumisen suhteen? Ei rouva C:n mielessä varmaan käynyt, että hänen lahjaeleensä olisi ollut asiallisempi jättäessään myös vanhan kranssin paikalleen. Ihmiset kun osaavat päättää omista asioistaan ihan itse.

Neiti A kävi viemässä naapurille lapun, jossa kiitti vanhan kranssin palauttamisesta ja kehotti jatkossa pitämään huolta omista asioistaan. Tavaroilla kun voi olla tunnearvoa, vaikka ne näyttäisivätkin jonkun toisen silmissä likaisilta, vanhoilta tm kelpaamattomilta.

Jälleen kerran peilin paikka. Ei se nuoriso olekaan ainoa ongelmallinen ikäryhmä :)

Neiti A muuttaa asunnosta, johon mies B muuttaa. Nämä kaksi ovat keskenään kavereita ja sopivat, että A hakee loput tavaransa B:n jo alettua muuttaa asuntoon. Järjestely toimii, tavarat siirtyvät pikkuhiljaa. Nimi vaihtuu oveen vasta viikkoja asukasmuutoksen jälkeen.

Yhtenä kauniina iltana neiti A on tulossa hakemaan tavaroitaan ja huomaa ovikranssinsa kadonneen. Oven vieressä on halvannäköinen kranssi muoveissa ja päällä lappu: "Tervetuloa, uusi naapuri! Tässä sinulle uusi hieno kranssi vanhan tilalle. Terveisin, naapuri C."

Naapuri C on kuluneen näköinen eläkeikäinen itseään taiteilijaksi tituleeraava sinkkunainen.

Onkohan C:n käytöksessä kyse äidillisyydestä, munankipeydestä, nenänsä tunkemisesta muiden asioihin, kaikista edellä mainituista vai jostain ihan muusta?

Hyvin tilattu, näin jo kaksi unta eräästä henkilöstä, jonka kanssa jäi aikanaan kynimättä jotain ihan muuta kuin siipikarja. Unet tosin olivat aika rauhallisia, niissä ko. henkilö mateli ja oli muutenkin hissukseen.

Kuulin tosin eräästä toisesta hiukan vajaaksi/epävakaaksi epäilemästäni henkilöstä tietoa, joka vain vahvisti ajatukseni oikeiksi. Pitäis varmaan lotota, kun noin hyvin arvaukset menee nappiin :D

Miksiköhän taaksejätetyt ihmiset poukkoilevat unissani ja nimenomaan painajaisissa? Varsinkin sellaiset, joiden kohdalla

a) ei ole missään vaiheessa ollut mitään ongelmia
b) tapahtuneet ongelmat on käsitelty?

Sellaiset taas, joille olisi vielä pari sanaa sanottavana, pysyvät visusti piilossa. Odotan innolla heitä uniini, tilanteet voisi katsoa uusiksi edes alitajuntatasolla.

Kuvagaltsu katosi (poistettiin). Kiitosta vaan sille sokealle rotanperseelle, joka vinkuiparkui yhtä sokealle ylläpidolle oletuskuvastani.

Noh, seuraavaksi tuleekin sitten hyvin selkeä asennekuva. Turha sitten itkeä, kun ei aihetta varmasti löydy muuten kuin katsojan omasta päästään.

Taas yksi hissiuni, tunnelma pelottava ja hissi putoilee kerrosten välillä tasaisen laskeutumisen sijasta.

Joojoo, tiedetään, elämä ei ole hallinnassa ja se heijastuu uniin.

Pieni ote unirytmistä:
* viime vuorokausi: unta 07:00 - 11:30.
* tää vuorokausi: unta 05:00 - 08:45 ja 14:00 - 16:30.

Ei nyt oikein skulaa toi unensaanti... taustalla mitä lie kaikkea, hyvästä huonoon.

Tänä aamulla tuli todella raakaa infoa. Vaikka arvelinkin tilanteen olevan paha, toivo paremmasta eli silti. Ei elä enää.

Kahden viikon päästä se on ohi. Katsotaan, mihin suuntaan sitä osaa jatkaa sen jälkeen.

Katseltiin korston kanssa Simpsonien jaksoa, jossa Bart myy sielunsa viidestä dollarista kaverilleen Milhouselle.

Ehdotin korstolle, että vahtaisimme sieluja, niin voisimme olla jollain tasolla together forever. Vastaus oli vähintään hämmentävä: "Mitä mä saan sen lisäksi? Sun sielus on käytetympi."

Ei tullut kauppoja :D