Dia's diaries

Takana jokseenkin tapahtumatäytteinen ja pitkälle valvottu yö ja aamulla herätys jo 9:20, koska nassu piti saada kuntoon tai edes silmät auki ennen kuin kauan odotetut ihanat vieraat saapuisivat.

Haettuani pelastusta vointiini lähikaupan mehuhyllyltä bongasin pihalla tutun miehen, entisen työpaikkani viereisen putiikin pitäjän miehen (pysyihän nyt kaikki kärryillä?).

- Kari! Hei, mitä kuuluu?
- No hyvää kiitos, sähän näytät ihan enkeliltä! Mitä sulle kuuluu?
- Paljon hyvää, kiitos. Tosin eilen olin juhlimassa ja olo on vähän heikko mutta kiva kuulla, että näytän enkeliltä.
- Kyllä, näytät oikein hyvältä.

Siinä sitten rupateltiin kuulumisia ja lähetin terveisiä vaimolleen.

Olen siis ainakin erään aikuisen, asiallisen, fiksun, ei-likinäköisen ihmisen mielestä postpartyaamuna väsyneenä, meikittömänä, pörröisenä ja bägeissä housuissakin enkelin näköinen. Hittoako tässä enää skarpata ja puunautua, pitää vaan löytää oikealla tavalla ajatteleva mies :D

Edit. Ennen kuin more tai pörris ehtivät tänne fiksuilemaan, niin oli mulla bägien housujen lisäksi toppikin. Ja kengät.

Nainen: Oho, kahvipannuun tuli tiskatessa särö.
Mies: (ärtyneesti) No niin, aina sä rikot kaiken.
Nainen: Aina? Kaiken?
Mies: No kyllä sä tiiät mitä mä tarkoitan.
Nainen: Sanoit, että minä rikon aina kaiken.
Mies: No en mä sitä noin tarkoittanut. Sä et vaan ymmärrä ja tulkitset ihan väärin mun sanoja.
Nainen: No miten sä itse ymmärtäisit, jos sanoisin, että sinä rikot aina kaiken?
Mies: Vittu anna olla. Ihan sama.

-----------------------------------------------

Mies: Onpa hyvännäköistä!
Nainen: Mikä?
Mies: Ton naisen valkoiset pvc-housut.
Nainen: Aha.
Mies: No eikö muka ole?
Nainen: Mun mielestä ne näyttää tönköiltä ja halvoilta, varsinkin kun menevät pakaroista ja reisistä rumasti rypyille.
Mies: Oikeasti kuitenkin mietit, mikset sä kelpaa mulle omana itsenäs ja miksi mä katselen muiden perseitä.
Nainen: Mä luulin, että sä katsoit tuon tietyn naisen housuja.
Mies: No mitäs vittua toi nyt tarkoitti? Onko sun pakko olla aina noin vittumainen?

-----------------------------------------------

Nainen: Mä tuun nyt katsomaan sitä ohjelmaa mistä sanoin jo eilen.
Mies: Ei, vaan mä katson nyt tota leffaa.
Nainen: Mä sanoin sulle jo eilen, että tänään illalla tulee ohjelma ja mä katson sen. Hyvin harvoinhan mä yleensä katson telkkaria.
Mies: Niin mutta mä en varmaan kuunnellut sua enkä tiennyt, että toi leffa tulee samana iltana.
Nainen: Leffan saat vaikka ladattua tai vuokrattua. Mä katson nyt sen ohjelman, koska olen odottanut sitä koko viikon.
Mies: Hmphfft! Just joo, tee vaan mitä huvittaa, eihän mulla ole mitään väliä!
Nainen: Haluatko tarkentaa sanojasi?
Mies: No en todellakaan, ei sun kanssa voi puhua!

-----------------------------------------------

Nainen: Mun pitää nyt lähteä että ehdin sinne tyttöjen iltaan.
Mies: Hei ethän sä sitten vaihda numeroitas kenenkään miehen kanssa siellä?
Nainen: Mehän emme tapaile tai seurustele, enkä ole luvannut sinulle mitään eikä yksityiselämäni kuulu sinulle.
Mies: Mutta ethän sä silti anna numeroas kenellekään, ethän?
Nainen: Kuten sanoin, toimin kuten parhaaksi näen.
Mies: Miksi sä oot mulle noin ilkeä, buhuuuuuu. (itkua)
Nainen: Mä arvelinkin, ettei tää kuvio oikein sovi sulle.
Mies: Ei ku mä en kestä että sä oot mulle ilkeä. (itkua)

-----------------------------------------------

Nainen: Mä näen tämän asian eri tavalla kuin sinä.
Mies: No sitten sä näet sen ihan väärin.
Nainen: Millä sä perustelet näkemyksesi? Miten sun näkemys on mun näkemystä ”oikeampi”?
Mies: No koska mä tiedän miten asia oikeasti on ja sun on ihan turha kiukutella, jos et osaa pitää tunteitasi kurissa etkä kestä totuutta.
Nainen: Perustelisitko, miksi vedät esiin tunnekortin, vaikka olen yhtä rauhallinen kuin sinä?
Mies: Siis ethän sä vaan osaa ymmärtää tätä asiaa ja siksi suutut. Sulta puuttuu kato tietoa päästäs.
Nainen: Oletko ihan varma, että puhut nyt faktoja?
Mies: No ootko sä sitten ihan virallisesti opiskellut tätä alaa?
Nainen: Itse asiassa olen.
Mies: Aha, no en mä sitä tiennyt.
Nainen: Puhuit siis varmuudella asiasta, josta et ollut ottanut edes selvää ensin?
Mies: No voi vittu, vaikka mä lukisin lääkärikirjan, ei se musta vielä lääkäriä tee.
Nainen: Eli mielestäsi kirjan lukeminen ja oppilaitoksessa ohjelman mukainen opiskelu, joka sisältää myös praktiikkaosuuksia, on siis sama asia ja tuottavat saman lopputuloksen?
Mies: Joo joo. Annetaan olla kun sä et ymmärrä taaskaan mitään.

-----------------------------------------------

Joskus on vain parempi äänestää jaloillaan.

Joskus luopuessaan jostain tai luovuttaessaan pattitilanteessa saakin melkein heti tilalle jotain muuta, joskus vähemmän arvokasta ja joskus jopa arvokkaampaa. Jälkimmäisissä tapauksissa on voittajaolo ja euforia valtaa mielen.

Eilen sain jotain. Tänään luovuin jostain toisesta, joka kävi tarpeettomaksi. Tasapaino on siis edelleen kuvioissa mukana ja tiedän varmaan ihan lähitulevaisuudessa, onko kyseessä nollille jäävä vaihtokauppa vai voitinko.

Veikkaan voittaneeni.

Mun on opeteltava menemään sänkyyn ajoissa eikä kahden jälkeen yöllä. Eikä unentarve tai Kreikan kokoinen univelka oo etusijalla. Mä mietin yöllä tyhmiä asioita, kuten sitä, että olen ollut treffeillä forrestgumpin kanssa. Tämä sankari toi mulle lahjaksi namia ja söikin ne lopulta itse.

Meen nyt nukkumaan ennen kuin keksin lisää aiheita painajaisia varten.

Päässä pyörii vähän väliä Robert Kellyn biisin sanat:

You remind me of my jeep, I wanna ride it
Something like my sound, I wanna pump it
Girl you look just like my car, I wanna wax it

Mietin, että tarkoittaakohan setä "wax it" -lainilla ihan pintaöljyämistä tai kunnon vahausta ja mitenköhän karvaisesta naisesta se laulaakaan? o.O

Ja jep, istun yksin soffalla keskellä yötä kuuntelemassa kutumusaa päässäni. Kaikki hyvin. :D

Mielenkiintoinen havainto tuli tehtyä. Illanviettotapa vei mut muistojen polkua pitkin vuoden 2008 arkistolle ja tämä(kin) ilta oli melkeinpä kuin suoraan sieltä otettu.

Kaikesta kokemastani viisastuneena en mietikään nyt liikaa, en itse asiassa mieti ollenkaan. Jos tämä on back to the future, niin olkoon. Tarkistutan asian vuoden 2012 puolivälissä.

Somaliteinit huutelivat toisilleen "Fuck you!" ja "Fuck you too, nigga!". Mietin ihan ohimennen, että voidaankohan toi laskea rasismiksi.

Näin tänään Remun naistenvaateosastolla katselemassa leninkejä. Herra selaili hengareita ja katseli kolttuja mietiskellen, kävi välillä sivummalla ja palasi vaaterekille uudelleen.

Eräs tarina sai mut miettimään taas kerran ihmisten tilannetajua ja suhteellisuudentajua.

Mies hakee vuokraliikkeestä X edellisenä päivänä varattua esinettä. Esineen varauksen on tehnyt miehen naisystävä omalla nimellään tai työnantajansa nimellä. Liikkeen aspanainen ei löydä varausta kirjoista/koneelta ja kertoo tämän miehelle. He kinaavat hetken asiasta, koska miehellä on kiire ja aspanainen on huonolla tuulella.

Lopulta mies tokaisee myyjälle: "Miks sä oot tollanen kyrpänaama?" ja soittaa varauksen tehneelle naisystävälleen, joka puhuu myyjän kanssa ja siinä sitten selviää, että varaus oli kirjattu edelliselle päivälle, jolloin se oli tehtykin, eikä noutopäivälle. Tätä ei myyjä ollut hoksannut katsoa.

Palauttaessaan esineen käytön jälkeen liikkeeseen miehen naisystävä onkin tekemisissä liikkeen omistajan eikä em. aspan kanssa. Omistaja kertoo naiselle, että aspa pahoitti mielensä saatuaan kuulla olevansa kyrpänaama. Omistajan mielestä sana oli loukkaava. Naisen mielestä taas aspanainen on käsittänyt tilanteen ihan väärin, eihän häntä ole haukuttu.

Kuultuani tarinan en mennyt sanattomaksi. Kysyin kertojalta (naisystävä), onko sana "kyrpänaama" hänen mielestään asiallista kieltä, jota voi käyttää jokapäiväisessä kommunikoinnissa vieraiden ihmisten kanssa. Hänen mielestään oli ja on kuulemma myös hänen miesystävänsä mielestä, koska aspanainen oli "vähän hankala".

Hetken teki mieli soveltaa käänteispsykaa ja kysyä tältä naisystävältä, miksi hän on tuollainen kyrpänaama - ja sitten (todennäköisesti saatuani voimakkaan vastareaktion) kertoa, että hei, sehän on ihan normisana sellaiselle, joka on "vähän hankala" eikä esim. ymmärrä "vähän hankalan" ja "kyrpänaaman" välistä merkityseroa. :D

Mutta tyydyin vaan toteamaan: "Aha". Kyseinen naisystävä kun ottaa hyvin herkästi pulttia pienistäkin asioista, vaikka sanoo hyvin voimakkaasti ympärillään olevia ihmisiä vaikka kyrpänaamoiksi, jos kokee heidät hankaliksi - omasta näkövinkkelistään.

Onneksi seuransa voi valita. :)

Laitoin tänään useammalle kaverille ja ystävälle tekstiviestin:

"Siirryin maksullisiin miehiin.

[Tähän väliin useampi tyhjä rivi.]

Kävin nimittäin tänään niska- ja selkähieronnassa!"

Aika moni ei osannut lukea viestiä loppuun asti, minkä huomasi reaktiostaan. Vain yksi reaktio jäi mietityttämään:

"Siirryin maksullisiin naisiin. Kävin tänään huorissa!"

Sitten tietty yritettiin kuittailla tosikkohuumorilla. En usko, se on niin mun genre eikä sitä hallitse monikaan muu.

Menin sänkyyn tavallista aikaisemmin, jo 01:08. Epäilyttävää, blexin sanoja lainaten. Nukahdin melkein samantien ja tietysti se olikin liian hyvää ollakseen totta.

Heräsin kerralla maahan romahtaneen sateen huminaan ja hetken ihmeteltyäni katsoin kelloa: 01:30. Perhana. Kävin tsekkaamassa kaikki avoimet ikkunat ja suljin ainakin parvekelasit: tiedä mikä märkä lintu sieltäkin muuten pöllähtäisi suojaan. (Joo, olen julma, pidän vain oravista.)

Juuri kun olin liukumassa dreamlandiin, ukkonen jyrähti. Perkele. Kävin katsomassa millä tuulella lemmikit ovat mutta mitään sydänkohtauksia ei ollut havaittavissa, elukat tapittivat mua närkästyneen oloisina ja käänsivät selät merkiksi siitä, että olen vapaa lähtemään häiritsemästä, kun en ruokaakaan ollut tuomassa. Nice.

Kolmas yritys. Yeah right. Tällä kertaa muutama salama varmisti, etten ihan heti saanut silmiä kiinni. Sen verran kuitenkin koitin kansantaruston rajoja, että katsoin puolipimeässä huoneessa sängyn vieressä olevaan peiliin. Siellä olin minä eikä kauhuleffojen kuvatus. Vihdoin nukahdin.

Aamuherätyksen jälkeen vilkaisin ulkona asfalttia pitkin vierivää tulvaa ja ihmettelin, onko kumisaappaille vihdoin käyttöä. Ei ollut. Sain kyydin ovelta.

Nothing like the rain. Sen mukana taisi huuhtoutua jotain muutakin kuin pölyt asfaltilta. Ainakin aamulla ei ollut enää läheskään yhtä haikea olo kuin ennen. Päätä tosin pakottaa. Ajatteleminen sattuu.