Entinen uusnatsipomo Esa Henrik Holappa kirjoitti kirjan Minä perustin uusnatsijärjestön, jossa ruotii menneisyyttään ja kertoo irtautumisesta järjestöstä. Hän on nyt Vihreiden ehdokkaana Oulun valtuustoon.
Tuli vain Holappa mieleen ennen isompia ympyröitä:
Suuremman kaliiperin asemies on entinen jihadisti Lontoon yliopistossa ja Egyptin vankilassa istunut muslimi Majiid Nawaz, joka niinikään teki kääntymyksen ja riisui taisteluliivit. On perustanut nyt yleismaailmallisen järjestön Quilliam, jonka tehtävänä on ääriliikkeiden vastainen taistelu sekulaaria demokraattista ajattelua edistämällä: Uskonnot pysykööt poissa valtioiden hallinnosta. Pyhät kirjoitukset eivät saa olla käskyttäjiä vaan tien tarjoajia hengellisyyteen.
Tehtävä, kuten hän itse toteaakin, ei ole kadehdittava ja on monen mielestä toivoton.
Kirjassa Islam ja suvaitsevaisuuden tulevaisuus, Scanria 2017, Nawaz käy vuoropuhelua toisen uskonnottoman eli kirjailija Sam Harrisin kanssa.
Paljon perustietoa irtoaa lukijakuuntelijalle peruskäsitteistä lähtien: maailman 1,6 miljardista muslimista 20 %, eli jihadistit ja islamistit, on taistelun kannalla jne. Samoin debatista selviää myös miksi taistella väkivalloin: pyhien kirjoitusten tulkintatavat, marttyyrius, paratiisi jne.
Sivistyneesti pystyyt eri näkökantoja edustava kaksikko asiaan paneutumaan ja keskustelemaan jopa uskomaan ratkaisujen löytymiseen pitkällä aikavälillä - pakko mikä pakko.
Ennakkoluuloinen lukija, kumma se vaan on, ei niin vain tahdo kuitata tahi unohtaa kirjan eli lähinnä Harrisin tarjoamia karmeita esimerkkejä, kuten että talibanit murhasivat keskustelun kuluessa Pakistanin kouluiskussa 145 ihmistä, joista lapsia 132 ja kuittaavat sitten kaiken sanomalla: - Me annoimme heille uuden elämän Paratiisissa.
Paljon on matkaa ja hurmetta maassa ennen kuin uskonnollisessa kaaoksessa yhteiset liberaalit arvot löytyvät keskustelun keinoin maailman erimielisille. Kieli keskellä suuta puhuttava ja kirjoitettava, sanaa painettava - koston pelossa!
