N-L, USA, I-B, Ranska.
Aivan samanlaisia brutaaleja himokkaita, tulivatpa idästä, lännestä tai etelästä!
Miehittäjillä, voittajavaltioilla, ovat omat oman käden oikeutensa hävinneessä Saksassa.
Niistä oikeuksista on jälkiseurauksina satojentuhansien raiskausten jälkeen: lapsia, abortteja, järkkyneitä mieliä, tuskia tuhannenlaisia.
Ei niitä, mitäs noista hävinneistä, ole pahemmin esille tuotu.
Ja sitten tulivat sotilaat, Minerva 2016, on saksalaishistorioitsija Miriam Gebhardtin raportti, tutkimus, selvitys saksalaisnaisten kohtalosta toisen maailmansodan voittajien käsissä vuosina 1944 - 1955.
On niin hurjaa tekstiä, ettei tätä voi lukea kuin pätkittäin - jos meinaa mielenrauhansa säilyttää.
Hurja on miehen mieli, ihmisen luonto, ei voittajilla sen jalostuneempi.
Ei voi muuta kuin haukkoa henkeä, nikotella ja pitää tauko tässä, puolen välin paikkeilla kirjaa, ennen kuin yhä pahempiin paikkoihin lukija uhriensa kanssa ajautuu:
"Maailman rikkaimman kansakunnan sotilaat kulkevat kylästä kylään ja talosta taloon, etsivät aluksi vastapuolen sotilaita ja aseita, nappaavat tilaisuuden tullen kelloja ja polkupyöriä, samoin radioita, kameroita, kaukoputkia, koruja, pöytähopeita, taskuveitsiä ja sytyttimiä matkamuistoiksi, rohmuavat alkoholijuomia, elintarvikkeita (varsinkin munia) ja jopa eläviä eläimiä. Sen jälkeen he raiskaavat, usein joukolla, joko kerran tai monta kertaa peräkkäin."Alaikäinen uhri on heille "good for pricking"
"chiks"
"a lay"
"a lying bitch".