.
Mitähän jos suomalainen poliisi kirjoittaisi näin suorasanaisen kirjan?
Tuskin ex-poliisipäällikkö Mikko Paaterokaan uskaltaisi kehua yksittäisen jeparin arkista avautumista, kuten tämän saksalaiskreikkalaisen naispoliisin Tania Kambourin kirjaa Naispoliisin rankka arki, Scanria 2017:
"Kirja kannattaisi päättäjien lukea ja tehdä siitä johtopäätökset."
Saattaisi suomalainen katupartiopoliisi näin avautuessaan kokea kylmät poliisiylijohtaja Kolehmaisen käsissä?
Ei paljon silittele kaksoiskansalainen Kambouri maahanmuuttajia, vaan latelee totuuksien eteen joutuneena tehtävien ratkomattomuudet. No go -alueita on aihetta vältellä, kääntää pää ja poistua tietyiltä lohkoilta tietyissä tilanteissa poliisin koskemattomuuden ja voimattomuuden takia.
Suoraa puhetta islamilaisten, etenkin turkkilaisten, kuin myös romanien, romanialaisten, bulgarialaisten maahanmuuttajien käyttäytymisestä ja elämästä Saksassa. Islamilaisten ja romanien patriarkaalisuuden ja sen myötä joukkoväkivallan voimaan ei saksalaispoliisilla ole vastavoimaa, kun valtion väkivaltamonopolia ei enää ole. Eikä resursseja itäblokin maista tulleiden varkauksien ja petosten selvittelyyn semminkään.
Jotain pitäisi tehdä, ja katupoliisin näkemykseen ja hätähuutoon tulisi pikaisesti reagoida:
"Olen sitä mieltä, ettei maahanmuutto-ongelmaa voida ratkaista kadulla."Samaahan se Paaterokin painottaa, eläkeläisenä takakannessa tolkuttaa, että Suomessa olisi aika opiksi ottaa.
Mutta miten reagoivat Kolehmainen, Häkkänen yms.?
-
