osa II
osa I
"Aivan. Aivan", huokaisi paratiisilaisemme Onni Rentner huomattuaan oheisen Luetuimmat Top fiven hännille ilmestyneen otsikon Pukki paratiisissa, "oli unehtua vallan."
Ei ei ei Erkkiä tarkoittanut, tuota vuodemiestä, vaan itseään tai niin no itsestäänkin kertovaa tosijuttua. Kilpailijaansa Paratiisissa. Tai oikeastaan ei kilpailijaansa vaan sen tervaamista, tervalla hölväämistä kauttaaltaan, jotta se kestäisi pitempään.
Sillä jos on pukki niin pitää kestää pitempään. Myös kaikki tuulet ja tuiskut.
Mutta itse asiaan Hakkila! Tai Pukkila, kuin vain.
"Tuli se tervattua kauttaaltaan", selvitti Onni tekosiaan ja vähän ikään kuin anteeksi pyydellen jopa pyysi ilmoittamaan pahoittelunsa ettei aikanaan ilmoittanut menettelystään kun 'tuli niin paljon muuta siihen'. Syyskiireet ja talvenhiihdot, kevään kasvimaat sun muut.
Että tervattu on nyt pukki, kaikkine ulokkeineen.
On todisteet; ne tahtoo täten Onni näyttää meille, jottei aivan satusedäksi luultaisi:
"En minä tyhjiä taho lorsia niin kuin Päätalon Kallen setä-Kalle."
Eletään aamupäivää, ei tullut sanotuksi heti alussa.
Onnilla on koko kesäinen päivä edessä avautumassa, mitä nyt vähän satelee, sen verran vain että Paratiisin kasvit saavat janoonsa kyllin.
Onni ottaa sahan liiterin naulasta ja kävelee pukille päin.
Kunhan ei vain kehno olisi vähän kateellinen 'kaimalleen', sen verran komeana ja kiiltävän ruskeana se paistaa tuolla kauempana Paratiisin perukoilla valmiina hommiin.
