1959
"Se tuoksuu kamelille, isä viinalle ja punaiselle nortille."Atikin isä Talet on tullut kotiin tuliaisinaan nahkapallo. Äiti Ilhamiye on onnellinen. Atik 2 vuotta, tietysti myös kaksoisveli Adil. Tataareja kaikki.
2016
"Jokainen, joka imee liiaksi savua poskiin ja työntää alvariinsa kolikkoja automaattiin, tuntee käsittääkseni samanlaista häpeää kuin minä."Jo 26. vuosi raittiina.
Mutta: Tupakka ja pelihimo yhä riepovat, raha-asiat ovat enemmän kuin rempallaan.
Vuosi kerrallaan käy ex-jalissuuruus läpi elämäänsä, jonka tähtihetket häikäisivät, mutta sitten jysähdys maahan oli karu ja pohjakosketus haudansyvä:
Kuopion Yliopistollinen Sairaala Psykiatrinen klinikka os. 2027 Harjamäki.
Ei paljon mieltä, ei muistia, paitsi: "Mestaruussarjan osumani kyllä muistin. Niitä on 113."
Sieltä 4 kuukauden päästä ulos ja elämän virtaan sitkuilemaan. Opiskelemaan lähihoitajaksi; töihin monenlaisiin; naimisiin, Elina; politiikkaan ja kaikkeen mitä sitä nyt normaaliin elämään kuuluu. Viimeisin työpaikka on menossa Joensuun liepeillä Lehmossa seurakoordinaattorina.
Aikamoisen kierroksen on aito stadin kundi palloillut ennen asettumistaan Savoon ja kesien ja viikonloppujen viettoon, naurakaa tai olkaa nauramatta, Pöljän kylään!
Lukekaa tai olkaa lukematta, mutta nämä kaikki, ja paljon muuta on kirjoittanut kansien väliin kirjaan Pelimies - omaelämäkerta, Minerva 2016, täydellisen elämänremontin läpikäynyt kirja-, musiikki- ja jalkapallofriikki Atik Ismail, syntynyt 5.1.1957, tuotapikaa siis 60 v.
Onnittelut Hilda-tyttären ukille!
