Automaattinen hahmontunnistus tulee joka paikkaan. Minut tunnistettiin tänään passijonossa automaattisesti biometriikalla.
Biopassiin tallennetaan nykyään kasvot yms kivaa. Nykyaikainen hahmontunnistus tietokoneella on niin luotettavaa, että passintarkastuksessa ei tarvita enää ihmisiä.
On hämmentävää miten kasvojen tunnistus tulee joka paikkaan. Google Plus ja Facebook tägää frendit automaattisesti kuviin niin voi itse keskittyä kuvatekstin laadun parantamiseen.
Biometriset passit nopeuttavat turvatarkastuksia. Pääsin läpi automaattisesti. Näppärää ja tehokasta. Nykyaikaista vaikk kuva onkin vinossa :)
Minne kehitys kehittyy? Tunnistetaanko meitä pian valvontakameroiden kuvista? Googlen ja facebookin tietokannoissa on meistä niin paljon tietoa että jos sitä alkaa liikaa miettimään niin joko syntyy innovaatioita tai tulee hulluksi.
Mainonta muuttuu yhä automaattisemmaksi ja kohdennetummaksi. Zalandon ostoskorit stalkkaavat meitä ympäri nettiä. Kun hahmontunnistus lisätään niin pian Verkkokauppa.commin myymälään astuessamme meille tulee robottimyyjä vastaan ja kysyy mitä näistä nettiostoskorisi tuotteista haluaisit tarkemmin tutkia vai haluaisitko kenties että suosittelen sinulle jotain muitakin tuotteita joita kaltaisesi ihmiset ovat ostaneet?
Menestystä elämääsi! Digiaika on mahdollisuus uusiin innovaatioihin. Pidä silmäsi auki.
Suomen tulevaisuuden mediakeisarit tapasivat Helsingin yössä. Bläk -yökerho ja G18:ssa oli väkeä, jotka tavoittavat jo nyt 3,5 M Suomalaista. Mediamurros kiihtyy vuonna 2014 ennustaa Lavas.
"Wauuuuuuuuuuuuuuuuuu!", sanoisi Matti Willamo jos olisi ollut paikalla tapaamassa median epäarvostetuimpia tulevaisuuden mediastaroja. Sanon, että olipa todella energisoiva ja inspiroiva tapaaminen eilen Suomen tulevaisuuden mediatähtien kanssa Tradetrackerin bileissä.
Mediascene muuttuu voimakkaasti. Mediamurros on vuoden puheenaihe ja ensi vuonna se vain korostuu. Vanhojen tekijöiden uudistumiskyky kiihtyy, mutta nuoret ketterät innovaattorit ja yrittäjät ovat jo tuhat askelta edellä.
Muutosvoimia vuodelle 2014:
- Innovaattorit synnyttävät uusia medioita
- Tulee enemmän ihmisiä, joilla on yhden median sijasta 200 mediaa
- Muotilehdet eivät vie enää muotia eteenpäin, bloggarit ja katumuoti vievät muotia eteenpäin.
- Ennen toimittajat olivat tähtiä, nykyään bloggarit, instaajat, affijäbät ja mimmit, superverkottujat ja mallit ovat tähtiä
- Yksittäisistä bloggareista tulee tähtiä
- Blogaajan yksittäinen postaus myy enemmän kuin Hesarin etusivu
- Telkkaria ei tarvita ilmiöiden synnyttämiseen. Videoita katsotaan netin kautta entistä enemmän. Nettivideomainonta ja videoparaatimainonta lisääntyy.
- Printtimainonnan todellinen tehokkuus paljastuu ja jengi tajuaa, että display konvertoi yhtä hyvin, oli se printissä tai digissä.
- Verkottuminen media-alalla lisääntyy
- Kuratointi ammattina lisääntyy
- Median lukemiseen vaikuttaa entistä enemmän joukkovoima (power of public) ja joukkoviisaus (wisdom of crowds) ja ihmisten suosittelu, ts usein niin väärinymmärretyt sosiaalinen media eli some
- Visuaalisuus viestinnässä lisääntyy
- Syntyy uusia ammatteja kuten tunnetilajournalisti, häshtägjournalisti jne
- Ammattibloggareiden määrä lisääntyy
- Bloggaajilla on valtava voima myyjinä. Bloggaaja on esikuva, idoli.
- Brändimainonta verkossa lisääntyy
- Bloggareiden tuottama sisältö perinteisissä medioissa lisääntyy. Esim Cityn Blogit
- Brändidominanssimainonta saiteilla (esim City) lisääntyy
- Nichesaitteja syntyy kuin sieniä sateella, (esim Brunsseihin erikoistunut Brunssipartio )
- Sisältömarkkinointi lisääntyy
- Digimarkkinoinnin osto-osaaminen kehittyy
- Kampanjat suunnitellaan digi-first -mallilla
- Media keskittyy, City Digital:in kaltaiset mediaperheet kasvavat voimakkaasti
Mainostajan ja kuluttajan välillä vuonna 2014 ei ole enää mediatoimistoa. Brändi puhuttelee kuluttajia usein suoraan bloggarien kautta. Brändimainonta lisääntyy mediaperheissä kuten City Digital. Kuvassa Ifolorin Pekka Ketonen esittelemässä mahtavia
Olin eilen ihan fiiliksissä. Tradetrackerin bileissä oli 140 tyyppiä. Kaikki ihan tavallisia kansalaisjournalisteja. Laskeskelin, että siinä salissa oli väkeä, jotka voivat yhdessä tavoittaa 3,5 miljoonaa Suomalaista ja vähintään 5 miljoonaa suomen ulkopuolelta.
Partyyyy ! City / Lavas ja Aleksi / Vivas :)
Media pirstaloituu. Antaa sen pirstaloitua.
Suomen mediaskenessä tullaan näkemään seuraavan vuoden aikana ällistyttäviä verkottumisia ja yhteenliittymiä.
Vuonna 2014 syntyy uusia ammatteja kuten tunnetilajournalisti, häshtägjournalisti. Bloggaaja ammattina tulee myös MOL -hakukriteereihin arvaa Ilkka O. Lavas
Näin merkityksellistä viestintää ja luottamussuhdetta synnytetään.
Media pirstaloituu. Tulevaisuuden media olet sinä. Jokainen meistä on oman elämänsä toimitusjohtaja ja päätoimittaja. Me voimme liittoutua yhteen ja luoda blogiyhteisön tai blogiringin. Voimme mennä töihin nettisaitille tuottamaan juttuja. Voimme jakaa ajatuksia ja niputtaa niitä yhteisiin häshtägeihin. Mediat pirstaloituvat, syntyy yhä pienempiä heimoja - niche medioita.
Ennen vanhaan kaikki oli helppoa, oli vain printti ja www-sivut. Nettisivujen listauksen pystyi painamaan yhteen kirjaan. Ei ole enää helppoa. Media pirstaloituu ja infoähky pakottaa meitä valitsemaan mitä me haluamme seurata.
Nykyään jakelukanavat ovat luottamukseen perustuvia striimejä ja verkostoja. Brändiuskollisuus voi olla tiettyyn nimimerkkiin liittyvä. Eri alustoilla on eri seuraajajoukko. Esimerkiksi Twitterissä ihmisellä on eri seuraajajoukko kuin Facessa. Cityssä on eri blogiyhteisö kuin irl (in real life). Hallitsen montaa eri jakelukanavaa, luottamusmediaa, joissa voin jaella mitä oman elämäni päätoimittajana valitsen yleisölleni jaettavaksi, diginä ja livenä.
Walter de Camp on brändi. Cheek on brändi.@lavas on brändi. Jos brändillä on sanottavaa, se saa sanottavansa läpi tilaajajoukolleen eli fanijoukolleen. Muut mediat saattavat toistaa brändin sanomiset. Twitterissä se on retweettausta, perinteisessä mediassa sitaatin tekemistä, lainaamista. City Digital mediaperheessä nostetaan juttuja päätoimittajien valintojen perusteella. Jutun saa kopioida jos sen muuttaa omille sanoilleen. Twitterissä retweetti kertoo että handlen päätoimittaja haluaa jakaa saman uutisen oman median seuraajajoukolleen. Tulevaisuuden mediat ovat siis brändejä, joihin liittyy brändiuskollisuus.
Varmasti suurin osa lukijoista on tipahtanut tässä kohti kärryiltä. Tiivistän kertauksen vuoksi:
Tulevaisuuden media on siis luottamukseen perustuva suhde viestijään, eli brändiin joka voi olla ihminen, yritys, nimimerkki, yhdistys tai teknologinen handle tai yhteenliittymä.
Uusi ammattikunta: kuratoijat
Kun media pirstaloituu, täytyy meidän ihmisten valita, ketä seuraamme. Entisistä kaikentietävistä medioista tulee haavoittuvaisia. Luottamus pitää ansaita joka päivä uudelleen.
Luottamusta voi olla myös suhde kuratoijaan. Kuratoijakin on brändi. Kuratoija valitsee pirstaleisesta mediajoukosta ne uutiset, joita hän haluaa omalle yleisölleen viestiä.
Tulevaisuuden media on päätoimittaja, journalisti, viestijä tai asiantuntija, johon luotat. Tulevaisuuden media on yhteisö tai mediaperhe johon luotat. Luottamus ansaitaan. Brändiuskollisuus ansaitaan. Siksi brändejä pitää varjella. Päätoimittajien tulee olla uskollisia yleisölleen. Brändejä kannattaa vahvistaa sellaisten brändien yhteydessä, joissa luottamus kuluttajaan lisääntyy entisestään.
City Digital on mediaperhe, joka auttaa lukijoita navigoimaan pirstaleisessa mediakentässä. Autamme löytämään hyvää journalistista sisältöä elämään. City Digital kattaa pian kaupunkilaisen koko elämän osa-alueet.
Mainostajalle City Digital on luottamusverkosto, jossa brändisi pääsee kohtaamaan luottamuksellisesti ne kuluttajat, joille haluat luoda lisäarvoa. Brändin kannattaa olla Cityssä, sillä City Digital verkostossa brändiäsi arvostetaan ja luottamus brändiin kasvaa sekä brändin arvo kasvaa.
Terveiset mediakentän etulaidalta. Kasvuyrittäjyys on mahtavaa!
Eero Lehti suunnitteli Suomeen RTB:tä ennenkuin siitä edes kansainvälisesti tiedettiin.
Eero Lehti oli 5 vuotta etuajassa RTB:ssä, media-ala ei silloin lämmennyt ajatukselle. Nyt osa mainostilassa on ostettavissa huutokaupan kautta. Printissä näin ei ole, mutta digi on.
Oli vuosi 2008 kun Suomessa suunniteltiin mediatilan huutokauppajärjestelmää. Isot media-alan toimijat eivät pitäneet ajatuksesta. Kärkimedian mediamyyjille ja toimialalle tuo olisi ollut katastrofi. Perinteisesti alalla on mieluummin laitettu omia mainoksia täyttöpaikoille, kuin halvalla jollekin. Nykyään asia on tullut uudestaan esille kansainvälisen kilpailun ja pirstaloituneen median kautta. RTB eli Real Time Bidding, eli automatisoitu huutokauppa on vuoden kohusana.
Mediatilan huutokaupassa on kyse siitä, että aina joku kampanja siirretään viikolla eteenpäin, mainostaja perääntyy, peruuttaa ja mainospaikka jää tyhjilleen. Sellaiseen paikkaan on sitten mukava laitaa oma mainos tai sitten sen paikan voi huutokaupata eniten maksaavlle.
Nykyaikaisessa markkinoinnissa mainonta jakaantuu neljään muotoon: 1) Display mainonta, joka sopii brändin rakentamiseen ja tietyn jutun kampanjointiin tiettynä viikkona tai ajanjaksona. Taktinen mainonta tässä lisääntyy vuonna 2014. 2) Long tail -mainontaan, joka tukee ensimmäistä. Se jakaantuu olemassaolomuistutusmainonnan ja taktisen mainonnan lisäksi: 3) Jälkimarkkinointiin, eli retargeting: sivustolle tulleille käyttäjien stalkkaamiseen. Brändi lähtee seuraamaan sua ja muistuttaa brändin olemassaolosta. 4) Taktiseen ostoja optimoivaan retargeting jälkimarkkinointiin: Jos olet laittanut ostoskoriin jotain, niin mainos "lähtee seuraamaan" sua muualla netissä. Myös City Digitalissa tämä on mahdollista.
City Digital antaa 1-5% inventaarista huutokauppaan. Se ei ole paljon, mutta ei se ole vähänkään.
Yrittäjyyden yksi periaate on, että kokeiluja pitää tehdä ja kannattaa tehdä, jotta oppimista tapahtuu. City Digital on päättänyt myydä osan mainostilasta huutokauppaperiaatteella. Huutokauppa toimii niin, että kun myytävää on niukasti, niin hinnat nousevat ja kun myytävää on liikaa, niin se laskee hintoja. Onko se ongelma? Tavallaan on, koska netissä, printissä, telkkarissa, youtubessa jne on aina myymätöntä tilaa. Huutokauppahinnoilla et saa parhaita paikkoja. Saat vain vähemmän huomioarvoisia paikkoja. Paraatipaikkaa on turha odottaa RTB:n kautta ostettavaksi.
Vähemmän huomioarvoisetkin paikat ovat ammattiostajalle hyödyllisiä. Niitä voi käyttää hyvin esimerkiksi ostoskorin muistutusmarkkinointiin. Kun asiakas on käynyt verkkokaupassasi ja laittanut ostoskoriin tuoteita, voit mainostaa niitä tuotteita Cityn vähempihuomioarvoisilla paikoilla ja asiakkaasi voi nähdä tuotteet siinä sopivasti. Brändimainontaan ja uusasiakashankintaan on sitten ihan normaalit paraatipaikat ja niitä voi ostaa City Digital -myynnistä. Teknistä konsultointia ja RTB toteutusta voi ostaa esim W3 Group Finland Oy:ltä.
Pieni osa City Digitalinkin inventaarista siis on ostettavissa huutokaupalla. Pyydä mediatoimistoasi kokeilemaan City Digitalia tai osta meiltä suoraan ja kokeile.
Hyvät ideat kaipaavat joskus oikean ajan ja ympäristön, jotta ne voivat toteutua.
Ilkka Lavas
sarjayrittäjä
www.citydigital.fi
ps. Mainittakoon nyt vielä että Eero Lehdellä ei ole mitään tekemistä City Digitalin tai Cityn kanssa. Olin tuossa projektissa mukana W3 Group Finland Oy:n konsulttina.
Jos ei ymmärrä termejä, voi sinfonia kuulostaa kakofonialta. Jos kieli on vierasta, voi ostajalle tulla sellainen olo, ettei uskalla ostaa. Kuva musiikkitalosta jossa ei saisi kuvata.
Hyppäsin media-alalle vajaa vuosi sitten. Olen tehnyt mainontaa, markkinointia ja nettisivuja koko pienen elämäni (17 vuotta työuraa takana). Mainonnassa minua on paljon häirinnyt alan jargon. Tulen IT alalta, joten olen tottunut jargoniin ja joka alalla on oma slanginsa. Ensimmäinen alan jargonia minulle tuputtanut oli legendaarinen Timo Rope.
Olisikohan ollut vuosi 1997 kun Timo Rope yritti syöttää aivoni täyteen tuotteistusta. 4P tuli tutuksi. Mikä ihmeen 4P. Product on tuote ja tuotteena mä myin palveluita. Ihmettelin hieman, mutta yritin kuitenkin opetella Ropen litanjan ulkoa:
- Product, Price, Place, Promotion.
Ajatus ei istunut mun nettisivujen myyntibisnekseen. Mä myin palveluita. Palvelu oli niinku tuote. Ahaa siis palvelutuote. Konsultointia. Tein nettisivuja. Miten tää Place nyt tähän liittyy. Mä oon himassa ja teen näitä etänä. Markkinointi sai mun pään vaan sekaisin.
Tein nettisivuja ja ajattelin, ettei markkinointi osaa ratkaista mun tarpeita. Siis hetkinen, tein nettisivuja, jotka nimenomaan on markkinointia. Tein sisältömarkkinointia, sähköisiä tuote-esitteitä, digitaalisia käyntikortteja, hakukonenäkyvyyttä, link buildingia jo vuonna 1995 ennenkuin termeistä edes tiedettiin. Yhdet ensimmäisistä nettisivuistanikin on vielä olemassa. En kehtaa linkittää niihin kun ne on niin rumat, mutta perustehtävänsä ne toteuttavat edelleet: yrityksen tiedot löytyvät hakemalla netistä ja ulkoasu kelpaa pienyrittäjälle. Eikä ne oikeasti ole rumat, olen vain muuttunut kriittisemmäksi designin suhteen. Myin tuotteitani suhdemarkkinoinnilla tuttaville ja verkostoille. Myin hakukoneoptimoinnin kautta sekä suosittelumarkkinoinnin kautta. Tein markkinointia, vaikkei markkinoinnin opit istuneetkaan toteutukseni viitekehykseen.
Myöhemmin kun luin Evert Gummessonin Suhdemarkkinointi 4P:stä 30R:ään kirjan ja tajusin, että Rope yritti asettaa mua muottiin, johon en mahtunut. Onneksi ei mennyt kuin 5 ensimmäistä yrittäjuran vuotta hukkaan markkinointia väärin ymmärtäessäni. Tajusin, että sittenkin markkinointi on mun juttu. Kirjoissa esitetty konsepti vaan on jotenkin vanhanaikainen. Täytyi vain löytää sopiva viitekehys. Myöhemmin olen myös törmännyt bisneksiin jossa 4P toimii todella hyvin mallintamisessa.
Ensimmäinen sisältömarkkinoinnin toteutukseni vuodelta 1995. Kerava -peli nimeltä Kaavut Keravalla.
1995 vuonna rakensimme sisältömarkkinoinnin konseptin. Teimme "Kaavut Keravalla" -nimisen Kerava-pelin, jossa seikkailtiin ympäri Keravaa. Keravan kartalta pystyi klikkaamaan javascript ohjelmallisesti tehdyllä kikkareella minne haluaa mennä. Karttaan oli upotettu rasteja, joissa piti käydä. Rasteista löytyi esimerkiksi apteekki. Apteekkari maksoi sisältömainospaikasta 500 markkaa. Keravan Kotipizza -yrittäjä tilasi mainospaikan, muttei ole vieläkään maksanut sitä 500 markkaista minulle.
Ensimmäinen sisältömarkkinoinnin toteutukseni vuodelta 1995. Kerava -peli nimeltä Kaavut Keravalla. Mainostaja Keravan 1 Apteekki maksoi mainoksesta 500 mk.
1997-1999 vuosina meillä oli Artic.net portaali. Myimme bannereita asiakkaille. Asiakkaat kysyivät hölmistyneenä puhelimessa: "Mikä on banneri". Ei onnistunut myynti. Nykyään banneri sana jo tunnistetaan ja nettimainonta onkin yksi nopeimmin kasvavista mainosmuodoista. Display mainonnan eli bannerimainonnan lisäksi myimme sisältönostoja Chattiin. Siis oikeasti myimme inline mainontaa jo 90-luvulla. Eipä sitäkään asiakkaat osanneet ostaa. Paras myynti tuli omien soittoäänien ja taustakuvien myynnistä. Oli pakko hyödyntää itse mainostila myymällä itse jotain kun mainostajat eivät ymmärtäneet nettimainonnan hyötyjä.
Artic.net -portaalin aikana myimme bannereita. Asiakkaat eivät osanneet ostaa kun eivät tienneet mikä on banneri.
Display mainonta = bannerimainonta joka voi sisältää videota, kuvaa, tilauslomakkeen, hakulomakkeen, ponnahtavia liikkuvia juttuja, staattista juttua, tuoteesitteen, tilauskehotteen jne.
Hakukoneoptimointi
2004 pistin pystyyn http://www.ilmainensanakirja.fi -palvelun. Hakukoneoptimointi oli helppoa kuin heinän teko. Nettimainonnalla pystyi tuomaan tietoisuutta ja sisältömarkkinoinnilla saimme aikaan hyvää pr:ää.
Siis PR = toimittajien kirjoittamaa julkisuutta eli yrittäjän näkökulmasta "ilmaista, lähes kontrolloimatonta mainosta"
Hakukoneoptimointi = nettiaktivistit kertovat hyvästä palvelustasi muille jättäen digitaalisia sormenjälkiä ympäriinsä sivustostasi ja palvelustasi.
Geokohdennus, printin mittaaminen, some, konversio, affiliate jne
2005 perustimme Suomikauppa.fi:n. Pistimme kiskan pystyyn ja aloitimme tykittämään mainontaa GEOKOHDENNUKSELLA. Ostimme mainontaa sopivilta markkina-alueilta. Teimme myös ensimmäiset PRINTTImainokset. Minua häiritsi suunnattomasti, kun en keksinyt sopivaa tapaa mitata printtimainonnan tehokkuutta.
Olin tottunut, että kaikkia nettikampanjoita pystyi optimoimaan. Kampanjoiden ländäreitä pystyi optimoimaan. Konversioita pystyi parantamaan, mutta tämä PRINTTImainos oli vaikeasti mitattavissa. Myöhemmin opin, että PRINTTImainosta voi mitata uniikilla urlilla ja uniikilla promokoodilla. No sen opittuani opin, että PRINTTImainonta on usein reippaasti ylihinnoiteltua. Ei tietenkään sovi yleistää, mutta olen huomannut usein, että printissä on todella valtavat hintahaitarit. Omassa City printissämme on hinnat lähempänä digimaailman impressiohintoja. Digin sentti on City printin sentti.
Mittaaminen = Mainonnan tehokkuuden mittaaminen. Verkkokauppias esimerkiksi mittaa sivuston kävijöitä, uutiskirjeen tilaajia ja tuotteiden tilaajia sekä keskihintaa ja keskikatetta.
Kampanjan optimointi = kampanjan aikana muutetaan mainosta, A/B testataan eri vaihtoehtoja. Valitaan paremmin toimiva jatkoon ja tehdään jälleen variointia ja testausta ja mittausta. Printissä tämä vaatii valtavaa volyymiä. Digissä voi tehdä edullisesti.
Geokohdennus = maantieteellisesti rajattua mainontaa. Esim stadissa asuville voi ostaa mainontaa nykyään http://www.citydigital.fi :n kaupunkikohdennuksella. (hahaa, tämä oli inline mainontaa eli piilomainontaa, jonka tarkoituksena on saada sinut ostamaan paljon mainoksia Citystä ;) )
Teimme myös somekamppiksia. Hiphei. Onneksi kukaan ei ollut silloin somessa. Nykyään Suomikauppa.fi saa paljon suositteluja somessa.
Some = kaikki missä ihmiset voivat keskustella keskenään. Tyypillisimpiä Facebook, Twitter, Instagram, Tumblr. Myös f2f on sosiaalista mediaa. Niin, siis ihan normaali ihmisten välinen kanssakäyminen on sosiaalista mediaa. Sosiaalista suosittelua.
Tutustuin myös affiliate markkinointiin. WTF? Mikä affiliate markkinointi. Ahaa siis kumppanuusmarkkinointi. Kumppanuusmarkkinointi eli otetaan joku nettijulkaisija kumppaniksi ja annetaan provikkaa. Ikäänkuin jälleenmyyjä muttei kuitenkaan jälleenmyyjä vaan agentti tai suosittelija joka suosittelee tai markkinoi palveluitasi tai tuotteitasi provisiopalkalla.
Affiliate markkinointi = provisiopohjaista myyntiä. Harvoin tällä on tekemistä brändimarkkinoinnin kanssa, ennemminkin myyntiä ja myyntiin aktivoivia markkinointitoimenpiteitä.
2012 ostin Cityn. Minulta kysyttiin mikä teidän levikki on? Siis mikä levikki? Me ollaan netissä. Minulle teki vaikeata omaksua, että jos jotain lehteä painetaan 100000 kpl, niin levikki voi olla kertaa 5 eli puoli miljoonaa. Levikki on siis monta kertaa isompi kuin todellinen painosmäärä, koska iso osa lehdistä on paikoissa, joissa useat ihmiset voivat lukea lehteä (?). Tästä on oikein tutkimuksiakin, joissa jaetaan peittojakeluna lehteä oikein älyttömän paljon ja sitten saadaan isot levikit joita sitten myydään mainostajille.
Esimerkki: Cityn tuoreinta lehteä painettiin 900.000 kpl. Levikki jonkun mielestä on 1.1M, mutta mielestäni 900.000 on painos ja siitäkin suuri osa menee suoraan takkaan poltettavaksi tai avaamattomana paperinkeräykseen. Printti vaan on sellainen media, ettei sitä avata niin paljon kuin levikissä väitetään numeroksi (tilastointi tehdään kyselytutkimuksilla ja riippuu soittaako tutkija jollekin kahvilanpitäjälle, että onko teillä siellä joku lehti x niin se lehti sitten saa kertoimen tai ei saa ja tässä on Suomessa pitkään ollut joidenkin toimijoiden mielestä liian pieni N eli otanta joka vääristää joidenkin lehtien levikkiä).
Levikki = jollain yli ykkösen kertoimella kerrottu määrä painoksesta, jonka perusteella oletetaan lukijamäärä.
Kävijät. Sivuilla kävijöitä. Eli siis sivuja lukevia ihmisiä. ERI ihmisiä. Tässäkin on vähän eri tilastointimenetelmiä, mutta nämä ovat ihan oikeita ihmisiä eli silmäpareja. Olkoonkin subjektiivinen näkemys, mutta mielestäni tämä on lähempänä todellisuutta kuin printin levikkiluku.
Opin, että printti konvertoi muuten aika lailla samalla lailla kuin mitä nettikin. Esimerkiksi mittasin alkuvuodesta, että 0.6M levikin omaavassa lehdessä mainos konvertoi seuraavalla kaavalla:
Printtimainoksen konversioprosentti =
Levikki * roskiinmenoprosentti * mainoksenkohdeyleisön osuus levikistä * lehden sivumäärä painotettuna mainoksen suhteellisella huomioarvolla eli sijainnilla lehdessä * oletus ctr eli 0,001 painotettuna mainoksen aktivoivuudella = aktivointien määrä.
Esimerkiksi deittimainos 600.000 levikki * 50% roskiin * 20% sinkkuja * 25% todennäköisyys että lukija näkee mainoksen * 0,004 aktivoivuus.
Eli jos printtimainos maksaa 600.000 levikkisessä lehdessä 6000€, niin se aiheuttaa välittömiä tuloksia 60 kpl.
Toki sitten brändihyöty yms tulevat kaupan päälle, mutta niitä saa nettimainonnassakin halvemmalla.
Nettimainoksen toimivuutta ja nettisivuston toimivuutta voidaan mitata automaattisesti. Esimerkiksi Google Analytics on ilmainen mittaustyökalu. Kätevä on myös Snoobi. Analysointi kannattaa opetella itse, jotta osaa sitten tehdä parempaa mainontaa. Analytiikan kautta voi saada myös liidejä.
Jokohan selitin kaikki jargonit? Niin tuo RTB on vielä selittämättä. Real Time Bidding on yksi mainonnan tämän vuoden kohutermeistä. Siis ostajat ja myyjät käyvät reaaliaikaista huutokauppaa mainostilasta. Ketäs se hyödyttää? RTB hyödyttää myyjää jos on niukat markkinat ja ostajaa jos on liikaa myytävää. Suomi on niin pieni markkina, että täällä ei ole RTB:stä todellista hyötyä. RTB toimii suomessa lähinnä sellaisilla saiteilla, joista voi muutenkin Google Adsensen tms Turn.Com:n kautta ostaa halvalla mainostilaa. Niitä mainospaikkoja tarvitaan, mutta jos haluaa pitää brändinsä turvassa, tarvitaan yksityisiä mainosverkkoja ja mediaperheitä kuten Sanoma, Iltalehti, City Digital, KlikkiCom, Verkossamedia jne. Brändi on turvassa kun tiedät missä sivuilla mainoksesi näkyy.
Yhteenveto:
CTR = Click Trough Rate, eli se kuinka monta mainoksen näkijää klikkaa siitä eteenpäin. CPM = Cost Per Mille eli hinta per tuhat näyttöä. Siis ei per million vaan per mille. Mille = 1000. Levikki = laskennallinen maksimilukijamäärä Kävijät = sivuilla olevat kävijämäärät, lähempänä todellisuutta kuin levikki RTB = automatisoitu huutokauppa, jossa dumpataan medioiden hintoja kv markkinoilla Konversio = kerroin, jolla mainoksesta tullaan sivuille. Kerroin, jolla sivuille tulija päätyy tekemään sivuilla jotain, esim tilaamaan uutiskirjeen tai rekisteröitymään tai yrittäjän ajattelen että mieluiten tilaamaan tuotetta tai palvelua tai ainakin jättää liiditietonsa. Mediaperhe = Mediakonserni ilman konsernirakennetta, esim http://www.citydigital.fi Printti = nettisivusto julkaistuna painomusteen, painokoneen, postipojan tms jakelutien ja paperin kautta lukijalle. Nettisaitti = yhdestä tai useammasta sivustosta koostuva media tai mediaperhe. Twitteriä esim voidaan lukea monenlaisilla härveleillä ja applikaatioilla eli URL ei ole enää nykyään merkityksellinen. Ländäri = Laskeutumissivu (Landing Page) eli se sivu esim tämä sivu jonne päädyt jostain vaikkapa somen kautta, eli suosittelun kautta tai mainoksen kautta. Ländäriltä sinut sitten ohjataan ostamaan tai tekemään jotain, esim meilaamaan mulle ilkka at ilkkaolavas.com että haluat ostaa mainostilaa tai tilata kirjan tai jotain kivaa ;) (tämäkin oli piilomainos) Affiliate markkinointi = provisiopohjaista myyntiä. Some markkinointi = ihmisten suosittelua. Joko f2f, puhelimitse tai sähköisesti esim foorumeilla tai facessa, twitterissä instassa jne. Sisältömarkkinointi = Relevantteja sisältöjä lukijoille sopivan median kautta välitettynä. Kaikki uutistoimitus ja journalismi on sisältömarkkinointia. Kaupallinen sisältömarkkinointi on sellaista, josta sisältö aiheuttaa tai edesauttaa jotain välillistä tai välitöntä vaihdantaa.
Siis PR = toimittajien kirjoittamaa julkisuutta eli yrittäjän näkökulmasta "ilmaista, lähes kontrolloimatonta mainosta" Advertoriaali = Addu eli ostettu artikkelisarja, esim bloggarilta tai nettisivustolta (ainiin ja http://www.citydigital.fi myy myös näitä ;) ) Kamppis = mainoskampanja, jolla boostataan jotain tiettyä aihetta tai sisältöä. Banneri = pikseleitä ruudulla, parhaimmillaan sisältää kehoituksen toimintaan kuten printtimainoskin. Klikkaa tästä ei ole enää nykyaika. Alla oleva kuva on banneri, joka altistaa oppimiselle. Bannerissa ei välttämättä ole aktiivista linkkiä eteenpäin.
City Digital -banneriesimerkki. Tämä banneri ei sisällä klikkausmahdollisuutta, eikä ole siten mitattavissa. Tehoaa silti sinuun ja altistaa oppimiselle.
Jäikö jokin termi selittämättä? Jäi varmasti. En edes vielä uppoutunut kunnolla CPA, SOV, eCPM, ristiinlinkitys, levikkimarkkinointi yms termeihin. Ehkäpä jos jostain noista jää kysymyksiä, niin laitat kysymykset alle kommenttikenttään ja saadaan tähän keskustelua aikaan.
Muista varmistaa, että brändisi on turvallisilla sivustoilla! Menestystä bisneksiisi!
Mediamurros on siinä vaiheessa, että digibisnestä voi tehdä kannattavasti. Muutos on mahdollisuus. Ajattele positiivisesti. Ajattele mitä globaaleja mahdollisuuksia tämä meille tarjoaa.
On kahdenlaisia ihmisiä:
- sellaisia joille muutos on mahdollisuus
Ja
- sellaisia joille muutos on uhka.
Asenne ratkaisee.
Yrittäjänä näen bisnesmahdollisuuksia syntyvän seuraavissa tilanteissa:
- Veromuutos
- Lakimuutos
- EU Direktiivi
- Sukupolven vaihdos / Eläkkeelle jäänti
- Jos joku joutuu myymään firman pakosta tai tappiollisuuden tai velkojen vuoksi tai jos sairastuu vakavasti
- Teknologinen muutos
Mediamurroksessa on kyse Teknologisesta muutoksesta. Esimerkiksi Digikameroiden tulo markkinoille on vastaavanlainen murros kuin mitä mediamurros on nyt.
The Innovator's Dilemma, Clayton M. Christensen. Infografiikka by Simon Woodside (CC-SA)
Digikameroiden tulo markkinoille yllätti filmien valmistajat ja kehitysfirmat. Vain uudistuksessa laitteistonsa ja koneistonsa ja organisaationsa täysin päivittäneet pärjäävät edelleen. Filmien sijasta alettiin myydä muistikortteja. Kehittäminen siirtyi itsepalveluun, etämyyntiin ja postimyyntiin. Valokuvaliikkeet alkoivat myymään enemmän palveluita. Muutos oli mahdollisuus uusille alan pelureille ja uhka perinteisille toimijoille. Vain muutokseen reagoineen ja täyskäännöksen tehneet ovat pysyneet hengissä.
Mediamurros iskee nopeiten paperisiin lehtiin.
Ennen tabletteja ja älypuhelimia paperilehtien jakelutie oli kallis eikä uusilla pelureilla ollut mahdollisuuksia tulla sinne markkinoille. Toinen kilpailutekijä paperilehdillä ennen tabletteja ja älypuhelimia oli levikki. Riittävän iso levikki takasi mahdollisuuden riittävän isoon painokseen, jolloin mainosmyynnillä tai tilaajatuloilla voitiin kattaa isot kiinteät kustannukset.
Digibisneksessä kilpailutekijöinä ovat aivan toiset kuin paperisilla lehdillä.
- Jakelutie on "lähes" ilmainen. Digitaalisesti voidaan jaella mikä tahansa artikkeli tai blogipostaus mistä tahansa maasta mihin tahansa maahan.
- Levikillä ei ole enää merkitystä. Isoilla luvuilla on edelleen väliä, mutta ihmiset lukevat entistä enemmän mediaa pirstaleisesti. Sitoutuminen yhteen brändiin on heikompaa ja kuluttaja voi vaihtaa sivustoa sekunnissa. Verkostojen, innovatiivisuuden ja yrittäjien välisen yhteistyön merkitys kasvaa.
- Sisällön merkitys kasvaa. Journalisteja tarvitaan tulevaisuudessa enemmän kuin ennen. Journalistien tulee olla älykkäitä ja ymmärtää lukijoita entistä paremmin.
- Mittaaminen lisääntyy. Jokainen artikkeli on suurennuslasin alla. Tykätäänkö jutusta. Herättääkö juttu keskustelua. Jaetaanko artikkelia. Kommentoidaanko. Paperilehteä on vaikea mitata. Digiä on helppo mitata ja mittaamisen kautta toimintaa voi kehittää.
- Mainonnan ostaminen keskittyy. Isoista tulee isompia. Pienistä tulee pienempiä. Meidän ratkaisu tähän on http://www.citydigital.fi -mainosverkko ja innovaatioverkosto.
Kun viikolla 36/2013 julkaisimme paperisen City -lehden, teimme sen markkinoidaksemme City:n verkkopalveluita ja muistuttaaksemme olemassaolosta. Mediamurros on siinä vaiheessa, että kannattava digibisnes on jo mahdollista. Silti tiedän (mittauksiemme perusteella) ja uskon, että paperilehtiä luetaan. Valitettavasti moni paperilehdistä tulee muuttumaan kannattamattomiksi.
Moni paperilehti tulee ilmestymään harvemmin.
Moni paperilehti tulee ilmestymään ensin netissä ja sitten vasta printtinä. Mediamurros on muuttumista.
Mediamurros on muutoksia prosesseihin.
Mediamurros on vanhojen raja-aitojen murtamista.
Mediamurros on uuden oppimista.
Kuulutko sinä siihen väkeen, joka uskoo muutoksen olevan mahdollisuus. Vai uskotko muutoksen olevan uhka?
Mainostajista monet ovat rummuttaneet lisäävänsä mediapanostuksia. Esimerkiksi L'Oreal on ilmoittanut vaihtavansa digitaaliseen mainontaan. Samoin Stockmann. Mediamurros on sitä, että mainostajat tutkivat digitaalista mediaa ja oppivat käyttämään digitaalisen median parhaita puolia mainonnassa. Digitaalinen media muuttuu nopeasti ja tämän päivän ammattilainen on vuoden päästä amatööri, jollei suhtaudu digimaailmaan oppijan silmälaseilla.
Muutos on todellinen taloudellinen uhka heille, jotka omistavat liikaa vaikkapa liikaa painokoneita. Suomessa painokoneiden määrä tulee vähentymään. Painot tulevat väistämättä keskittymään. Vain harvalla mediatalolla tulee olemaan omia painokoneita.
Muutos on mahdollisuus heille, jotka ovat jo nyt rakentamassa digitaalista tulevaisuutta. Jos sinulla on webbisivusto, ota yhteyttä ja liity Suomen nopeimmin kasvavaan City Digital -verkostoon.
