Joskus on sellainen olo. Että vituttaa kaikki. Ismo Alangolla on aiheesta oikein biisikin Vittu kun vituttaa. Mitä vitutus oikeasti on ja voiko siihen kuolla pohditaan tämänpäiväisessä kirjoituksessa.

Hikipedian mukaan "vittuuntuneen ihmisen tunnistaa epätoivoisesta katseesta ja haluttomuudesta tehdä mitään mielekästä. Vitutusta on vaikea peittää, joten se tulee kyllä esille selvästi näkyvän yleisen turhautumisen ja ärtymyksen muodossa. Myös ihmisen puheesta voi päätellä vitutuksen. Esimerkiksi lause "Vittu ku vituttaa niin jumalattoman vitusti" kertoo asian suoraan. "

Hikipedia listaa myös vitutuksen eri asteet:
- Lievä vitutus
- Perusvitutus
- Keskivaikea vitutus
- Yleinen vitutus ja väsymys
- Vaikea vitutus
- Syvävitutus
- Vitutus Maximus
- Kestovitutus
- Vitutuksen vakavin aste, vitutuksen multihuipentuma

Minulla oli tänään aihetta perusvitutukseen, jota lisäsi huonosti nukuttu yö ja harmia aiheuttanut viestinnän ketjun katkeaminen jota sanotaan myös rikkinäiseksi puhelimeksi. Kyseessä oli täysin turha vitutus, joka syö energiaa, mutta sainpahan aikaan tämän kirjoituksen.

Mutta palataan aiheeseen, voiko vitutukseen kuolla. Kuoleminen on fyysinen tapahtuma, joka tapahtuu ihmiselle. Ihminen kuolee kun sydän pysähtyy. Sydän voi pysähtyä fyysisestä vammasta, mutta mieli ei voi pysäyttää autonomisena elimenä toimivaa sydäntä. Katsotaanpa ensin ihmisen koostumusta ja onko vitutus fyysistä vai jotain muuta. Jos vitutus aiheuttaa fyysistä toimintaa, niin silloin vitutukseen voi kuolla.

Mistä ihminen koostuu?

Ihmisen keho koostuu atomeista ja alkuaineista. Kehossa on mm. seuraavia alkuaineita:
1. Happi (65%) 2. Hiili (18%) 3. Vety (10%) 4. Typpi (3%) 5. Kalsium (1.5%) 6. Fosfori (1.0%) 7. Kalium (0.35%) 8. Rikki (0.25%) 9. Natrium (0.15%) 10. Magnesium (0.05%) 11. Kupari, sinkki, seleeni, molybdeeni, fluori, kloori, jodi, mangaani, koboltti, rauta (0.70%)
12. Litium, strontium, alumiini, silikoni, lyijy, vanadiini, arsenikki, bromi

Ihmisen mieli, ajatukset ja olotilat ohjaavat kroppamme toimintaa. Joissain uskonnoissa puhutaan sielusta. Toisissa uskonnoissa energioista, virroista tms. Tieteilijät ovat sitä mieltä, että aivot ovat vain kemiallisia reaktioita. Kvanttimekaanikot selittävät asian niin monimutkaisesti etten asiaa edes ymmärrä. Pointti useimmilla on, että kroppa ja mieli ovat erillisiä ja se miten mielemme kokee jonkin asian, ei välttämättä ole pakko olla vaikutusta kroppamme hyvinvointiin.

Kyse on psykosomaattisesta reaktiosta

Toiset lamaantuvat täysin vitutuksesta. Ihminen on olento, jonka kroppa reagoi herkästi mielentilan muutoksiin. Psykosomatiikka on lääketieteellinen ja psykologinen käsite henkisen ja ruumiillisen hyvinvoinnin välisestä yhteydestä. Vitutus voi aiheuttaa fyysisiä oireita, jotka voidaan fysiologisten perusteiden puuttuessa tulkita psykosomaattisiksi.

Voiko vitutukseen siis kuolla?

Se miten annamme mielemme vaikuttaa kroppaamme on täysin oman mielemme päätettävissä. Anteeksi siis mitä? Siis mielemme voi päättää miten mielemme antaa mielemme ohjata ruumiimme toimintaa.

Toistan vielä toisin sanoin:

On täysin sinun itsesi päätettävissä, miten reagoit vitutukseen.

Vitutukseen voi reagoida eri tavoin. Toisilla vitutus aiheuttaa joko opittua toimintaa, käsittämätöntä kiukuttelua, väkivaltaa, sulkeutumista ja mielenilmauksia.

Monilla on tapana pyyhkiä vitutus pois nollaamalla mieli esim dokaamalla, musisoimalla, lukemalla, kirjoittamalla, etääntymällä tai urheilemalla. Osaan nollausmenetelmistä voi kuolla, esim liiallinen päihteiden käyttö tai liiallinen urheilu saattaa aiheuttaa kuolemaa.

Sivistynyt tapa on psyykkinen itsesääntely. Sivistyssanana viisastelen tässä defenssimekanismi -sanalla. Puolustus- eli defenssimekanismit ovat osa psyykkistä itsesäätelyä. Eri defenssimekanismien avulla ihminen säätelee omaa mielentilaansa ja käyttäytymistään ylläpitääkseen psyykkistä tasapainoaan.

Miten voin estää ylilyönnit vituksen iskiessä?

Alkukantaisen reaktion sijasta ihminen voi säännellä omaa toimintaansa. Puolustusmekanismeista sanotaan silloin, että niitä käytetään hallintamekanismeina. Näitä ovat mm hallittu:
- kieltäminen
- älyllistäminen, sublimaatio, tekemättömäksi tekeminen, rationalisointi
- arvonkieltäminen (devaluoiminen)
- selittely (rationalisoiminen)
- huumori
- torjunta (repressio)
- projektio (sijoittaminen)

Kehämalli ja perustunteet

Perustunteita ja puolustusmekanismeja on kahdeksan. Kullakin perustunteella ja defenssimekanismilla on vastakohtansa. Perustunteet ovat vastakkaisina pareina ilo-suru, epäily-hyväksyntä, viha-pelko ja odotus-yllätys.

Vitutuksesta voi selvitä hengissä

Jos vitutus on vihan ja surun sekamelskaa, niin tämän kaavion mukaan vitutukseen sopivin defenssimekanismi olisi kompensaatio, projektio tai sijoittaminen.

Tähän blogikirjoitukseen minua inspiroi vitutus, jonka pahimmat oireet torjuin projektiolla ja sijoittamalla. Päädyin myös syömään suklaata (kompensaatio).

Rikkaaseen elämään kuuluu ilo, mutta myös vitutus. Onneksi vitutukseen ei välttämättä kuole. Tunteiden hallinnan opiskelu tekee hyvää jokaiselle. Toiset ovat siinä parempia kuin toiset. Itselläni on ainakin vielä mahdollisuuksia kehittyä tunteiden hallinnan mestariksi.

Menestystä tunteiden hallintaan!

Ilkka O. Lavas
ps. ei vituta enää ja oli hyvää suklaata

Kirjoitettaessa soi Ismo Alanko - Vittu kun vituttaa - https://www.youtube.com/watch?v=_PbWsF-8aJU