Contour

Kiitos tästä lumisesta talvesta ja kauniista ajokelistä. Olisi saanut nukkua pitkään vaan kun ei- vähän stressiä kaiketi kun ylipitkän päivän ja kuuden tunnin yöunien jälkeen herää pirteänä.

Missäänhän ei ollut mitään hätää, vaikka tuuli kinoksia kasvattaakin. Ei ainakaan aamulla, mutta koska iltapäivälle oli tarjolla loistavaa seuraa. En halunnut että lounas häiriytyy, joten kinokset tieltä väistyköön.

Puhelin kuitenkin hidasti matkantekoa ja piti mennä tekemään tilaa ratsutallin asiakkaiden autoille. No ei ollenkaan paha homma. Isommat kotimaisen rodun hevoset olivat kiltisti tarhoissaan koko ajan, mutta loppusuoran jo häämöttäessä ja kengittäjänkin siirrettyä autonsa oli pihalla punapäinen lumikki ja seitsemän pientä kääpiötä. Tasisivat olla shetlannin poneja, pala puuaitaa maassa ja jonossa pihan poikki katsomaan onko ruoho tosiaan vihreämpää aidan toisella puolella- no olihan se kun aitauksessa sisällä ei vielä ollut ruokinta-aika ja lumityö oli paljastanut paalinpohjia.

Puolisen tuntia meni kun ponit oli tarhassaan ja aita paikallaa. Sit taas liikkeellä, viimeisen kohteen viimeisellä postilaatikolla tuli viesti että olisi aika valmistautua lähtöön-

Harmittavasti ensimmäinen vaihtoehto lounaspaikaksi oli remontissa- näin ollen kello kävi ja oli vielä asioita hoitamatta. Ruokaa löytyis onneksi kulman takaa, ihan riittävästi ja varsin hyvää lounasruokaa salaatteineen. Yhteinen aika jäi hieman lyhyeksi, mutta hyvässä seurassa aika menee nopeasti. Paluumatkan ja tankkauksen jälkeen oli taas käytävä purkamassa kinokset. Lunta on jo nyt paljon, eikä lumipeitteen kasvulle näy loppua. Seuraavaksi sovitellaan ketjuja myös etupyöriin.

Iloitkaa te joilla on nelivetoauto tai liikutte jolkisilla/kävellen. Suksillakin pääsee melkein missä vaan, jopa valtaojat on niin täyteen lunta ettei ylitystä juuri huomaa. Tämän päivän reissun olisi pärjännyt täysin takavedolla ja vanohoilla kitkakummeilla, mutta tarkoituksena ei ollut aiheuttaa pelkoa/läheltä piti tilanteita

Vaan eikä mitä- kiitos lumivallien parkkipaikalle ilmeisesti väärästä sisääntulosta- no ei ollut ketään muita. Lounaspaikassa nainen Mondeo Farmarilla peruutti päin etuskuria niin että rutisi- Ilmesesti pysäköintitutka ei talvella siinä yksilössä. Käsittämättömintä oli että sillä parkkipaikalla oli reilusti tilaa- joskin olihan lumivallejakin enkä työntänyt laina-autoa lumipenkaan.

Mutta yksinkertainen perusjuttu: ahtaaseen parkkiruutuun peruuttamalla- jos ei mahdu niin sit johonkin toiseen lumen peittämään ruutuun- niin tuli maasturikin parkkiruudusta helposti pois kun oli helposti pakilla laitettu. otanta 10 autoa ja ainoa pakilla parkkiin laitettu. Sikäli koominen tilanne kun uudehko farkku ja vanha maasturi. Lohkolämmittimen pistoke puskureiden välissä. Jos olisi tullut vahinkoa niin olisi tarvinnut soittaa poliisit ja vahinkoilmoitus. Vieläpä näin että kohta osuu ja kun mondeon kuski lähti ajamaan eteenpäin niin täytyi käydä sanomassa että "Eipäs häivytä mihinkään sen jälkeen kun osutaan toisen auton keulaan". Jos olisi ollut oma auto ja vastaava kosketus niin puskuri ja etuvalo olisi mennyt säleiksi- niin luulen, toivottavasti kukaan hullu ei kokeile.

Toisaalta taas nauratti kun Mondeossa oli parkkitutka ja automaattilaatikko ym lelut. Ulosmittaako noi apuneuvot ajotaidon ja maalaisjärjen. Samaa autoa on ennekin kolhittu parkkipaikalla ja ihan samasta syystä. Jos ruudusta ei pääse menemään läpi tai helposti pakilla pois niin mikä pakko mennä keula edellä. Tässä alkaa kummasti himottaa SAAB, siis jo senkin takia että kumipuskurit ei moisista Fordeista heti hätkähdä. Toinen syy himoita on lounasseura.

Vaan tilanteet muuttuu joskus parempaan, joskus taas ei.

Sit vielä yksi jarruvaijerin rakennus ja asennus ja tässä taas ollaan. Muutama päivä poutaa ei tekisi pahaa, mieluusti tuuleton ja aurinkoinen.

Varoituksia- On ihmisiä jotka oikeasti näkee vaivaa bloginsa eteen ja joilla elämä ja työ on pikkuisen hankalaa. Vaikka kuinka koittaa lukea, ymmärtää ja kysyä kun ei ymmärrä niin silti voi tehdä väärin ja joutua estolistalle. Palveluhan on ihan kiva, mutta vain vartin päivässä. Pidetään palvelu aitona ja viihdyttävänä.

Mikäköhän siinä on että kun oppositio on aina vastaan joka ideaa ja jokaista kehitysaskelta ja jopa niin paljon että tuhoaa ne viimeistään koekäytön aikana.

Varmaan 10 vuotta sitten rapaaisin pikapikaa kasaan kahdesta Vanaja/Sisu runkopalkinpätkästä halkaisukoneen- no oppositio piti sitä turhana. No se ei ensimmäisellä yrittämällä toiminut vaan ainoa liikkuva osa jumiutui kesken liikkeen. Se korjautui pidentämällä liukupalaa

Jossain välissä pisimmän väliin mahtuvan puun pituutta lyhennettiin etteivät lyhyet puut pomppaa kesken halkaisun- muut pitäisi olla oikeassa järjestyksessä mutta tätä muutosta en osaa sijoittaa oikeaan kohtaa vaikka sen itse teinkin.

Sit jo varhain havaittiin että kahteen osaan halkova on hyvä, mutta tarvisi mennä neljään osaan- vähempi työtä. Oppositio ei malttanut olla syöttämättä ristikkoterään kaikkia monioksaisia vinoonsahattuja käppyröitä ja rikkinnäisenä tuli.

Seuraavaksi oppositio kytki letkut väärin ja rikkoi tiivisteet käyttöventtiilistä.
Muutamaan kertaan terän kiinnityspultit.

Uuden venttiilin myötä tuli automaattipalautus ja se venttiili on kestänyt kun väärinkytkentämahdollisuus on omasta kalustosta poistettu.

Oppositio taas keksi muuttaa käyttövivun paikan 30 cm- no muuten hyvä, mutta sit ei enää automaattiventtiili toiminut, joten jouduin korjaamaan eli turhat vivut pois ja venttiili oikeaan kohtaan

Sit oppositio rupesi oikein urakoimaan ja joka kerta saama juttu- kun palautuu niin aina on huoltamatta/rikki. Perusmekaniikka kesti noin 6 vuotta, jonka jälkeen runkopalkin alla ollut liukuri irtosi- syynä olematon huolto eli runkopalkkien väli oli pakkaantunutta purua täyteen

Siihen ei auttanut muu kuin purkaa kone polttoleikkaamalla, puhdistaa rako, korjata liukuri ja kasata sillä erotuksella että nyt ei tarvinnut polttoleikata että väliä pystyi avaamaan= kasattu pulteilla.

No mitä teki oppositio- Nosti väärästä kohtaa vaikka koneessa on selvä nostokorva painopisteessä materiaali RST, vaan ei ja venttiilin kiinnitysrauta vinoon.

No sitä en millään jaksanut korjata nun kone muuten toimi, joten otin pillin taas käteen ja poltin palkkeihin sen kokoiset kolot että trukkipiikit voi työntää niistä läpi ja pysyy kyydissä kun varmistaa pienellä ketjulla tai vaihtoehtoisesti liikuttaa halkaisumäntää sen verran että alatuki puristuu kiinni piikkiin.

Oppositiolla riitti siitäkin valitusta vaan taas lähti urakoimaan, eikä yllättänyt kun taas tuli ristikko solmussa kotiin. No ristikon malli ei ole kopio vaan oma rakenne, näin ollen se ei vuole kuten PalaX tai Hakki pilkekone, joten jotain tarvi tehdä.

Tein siis mahdollisimman yksinkertaisen tärän korkeussäädön- vaan ennen kuin ehdin koeajamaan ja vahvistamaan sen parannuksen jäljiltä oli kone hävinnyt pihalta urakointiin, ja korkeussäätö murjottu rikki. Kuulemma sen vuoksi kun terä otti maahan kiinni säätäessä

No laitoin halkaisuterän alle korokejalan ja pyysin korjaamaan ristikon ja korkeussäädön vivun- ei vaikutusta. Vivun korjaaminen tuntui olevan ylivoimaisen vaikeaa.

Seuraavaksi poistin ristin, koska sillä tuli vain tuhoja- No oppositio osti kaupasta kuuteen osaan halkovan terän. Ei tietoakaan korkeussäädöstä ja valitti että halkaisumäntä on liian korkea.

Pillillä pala pois ja kuuten osaan halkova terä mahdollisimman kauas

Tietysti vähemmällä vaivalla olisi voinut hakea kaupasta sähköisen koneen tai traktorin perään laitettavan, vaan ei oppositio päätti että saatava tukkikouraan kiinni kuljetuksen ajaksi. Oikeastaan ainoa kerta kun opposition toimista ei ollut suurta haittaa- ei tosin mitään hyötyäkään.

Poinnina ostamattomuuteen on se että jos nurkissa lojuu hyvää terästä ja riittävän paljon niin turhaa ostaa kaupasta täydellä hinnalla mitään noin yksinkertaista. Halkaisuterän korkeussäädön mekanismi ja vipu olisi ehkä kannattanut kopioida/ostaa valmiina, mutta noin tuo ajaa asiansa

Konstrukstio kesti jopa kuusiteräistä puolilahoa visakoivua. Kesti ja hautautui syksyllä syvälle lumeen kaukana kotoa. Sieltä jouduin sen kaivamaan esiin ja taas oli palkkien väli täyteen kovaa pakkaantunutta purua- olisin voinut tyytyä tilanteeseen tai valittaa, mutta koska asetyleeniä sattui olemaan niin pistin pari reikää palkin kylkeen ja ties kuinka monennnen kerran korjasin ristikon ja tein periaatteessa samanlaisen korkeussäädön kuin alkujaan suunnittelin. Eroksi tulee vaan se että vivun materiaaliksi tulee todennäköisesti 55 mm nuorrutusteräs ja päähän työntövarrenpään pallolaakeri- saa sit koko koneen käännettyä katolleen ennen kuin se vipu menee solmuun

Vuorokausi loppuu. Shoppailu on joskus ihan mukavaa, varsinkin silloin kun on oikeasti tarvis ostaa jotakin ja tietää että ostoksista on iloa vuosiksi eteenpäin- niin ainakin toivon. Vielä kun pääsee upean naisen seuraksi ja ostaa ison läjän turvavälineitä niin ilta saapuu äkkiä. Auringonlaskuun jäi ajamatta ja eväsjuoma oli väärää, mutta noita kasvoja, käsiä, varpaita, silmiä, korvia ja päätä kannattaa suojella, ihan kuten kaikkea muutakin siltä väliltä.

Edit 29.10.2013 silloinen ostosseuralaiseni on nyt sitten ollut miehensä kanssa naimisissa muutaman kuukauden. Turvakengille, suojalaseille ja kuulosuojaimille on varmasti ollut käyttöä taloa rempatessa ja polttopuita tehdessä.

Päivä olisi voinut mennä paremminkin. Ei sillä että mitään olisi särkynyt, mutta olisin iloinnut jos kaikki olisi mennyt suunnitelmien mukaan. Onneksi sentään soitin ennen kuin lähdin lavettia vetämään. Tulihan lava puhdistettua ja Kobelcoakin vähän ulkoilutettua

Pelkkä koneen ulkoiluttaminen ei paljon kuntoa nosta. Saatuani päivän työt päätökseen ja kun hevoskoppia ei kuulunut niin arvelin että olisi hyvä hiihtokeli. Pistin webaston laulamaan ja umpihankeen pari kilsaa alkulämpöä. Valoisalla olisi nähnyt tulla samoja jälkiä takaisin, mutta eläkkeellä jo monta vuotta olleen opettajan loppuunhiihdetyt retkisukset kun oli alla niin ei juuri upottanut.

Pari kilsaa umpparia ja sit lämpimällä autolla valaistun ladun ääreen. Päivällä katselin töistä tullessani peltolatua- oli varmaan 20 henkeä samaan aikaan ladulla ja se on aika suuri osa pienen paikan popolaatiota. Ei ihan vauvasta, mutta vaariin kuitenkin.

Mut itse valaistu latu ei tänään ollut likikään niin liukas kuin eilen. Syytä en tiedä, mutta en usko että voitelulla/ voitelemattomuudella olisi paljon parempaan pystynyt- eilen oli vaan niin loistava keli alamäkien osalta. Kuitenkin hiihtoaika lenkin ympäri oli aivan sama ja mikä uskomattominta- ilman haarakäyntiä kaikki ylämäet vapaalla ylös asti. Raskasta oli, mutta kyllä sen päälle sauna tällä kertaa haisemattoman kiukaan lämpö teki hyvää

Päivä olisi voinut päättyä paremminkin. Työt tehty, messengeriä käytetty, syöty ja vihdoin uusi kiuas paikallaa, lämmitetty ja testattu.

No taas vastoinkäymisiä: Jostain kumman syystä pikkuastioilla kun vievät koneisiin polttoainetta niin aina roiskuu. Roiskuu näköjään isollakin astialla en sit tiedä miksi. Kiuaskiviä laittaessani totesin että joko A poltto pihalla oli liian lyhyt tai kivissä on jotain vikaa. No kohta A oli täysin mahdollinen koska polton aikana ulkona riipoi lunta. Kohta B- tuli ensimmäisenä mieleen että kiuaskivet olisi ammuttu kalliosta irti sellaisella räjähteellä joka aktivoituu polttoöljyllä ja pesty huonosti.
Vasta sitten välähti käydä taskulampun kanssa hakemassa perävaunusta toinenkin laatikollinen kiuaskiviä- ei ollut lumi ihan valkeaa, joten ilmeisesti tankatessa tankkauspumpun letku oli mennyt juuri siltä kohtaa yli. Sit siihen oli nostettu rautakaupasta kivilaatikot- kuiva pahvi oli imenyt kuin pesusieni

No toinen laatikko haisi vähempi ja ne meni ensin. Toinen enempi ja kivet pois laatikosta ja pesuun. ei Niistä mitään öljyä irrioonut, mutta paketti kyllä haisi.

No sit kun viimein kiuas oli paikallaan ja lämpöäkin niin ulkolämpömittari näytti -3. Vaikka kello oli aika paljon niin arvelin että ehtii 6,5 km vielä kiertää. Voitelu kun on huono ja mäkinen reitti niin eka kerta vei liki tunnin tyypillinen noin 50 minuuttia, mutta tänään oli luistoa, ehkä paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Alkumatkalla jo hymyilytti joka alamäessä kun pääsi monta metriä pidemmälle kuin normaalisti ja tasamaallakin kulki. Pisin nousu ei tällä kertaa ollut ihan helppo- ei ole koskaan, mutta vain jyrkin osa haarakäyntiä.

Muu lenkki menikin niin kevyeen että harkitsin että pitäisikö näin bileillan vaihtoehdoksi tempaista toinen 6,5 km. Lenkki vei siis aikaa epätyypilliset 38 minuuttia autosta autoon. Kello oli kuitenkin sen verran paljon että valot olisivat ehtineet kaiketi sammua toisen lenkin loppuosalla ja siellä on sen verran vauhtiosuuksia että ei taida uskaltaa hiihtää pimeässä kun ei ole kirkasta kuutamoa. Mutta 38 min kliimaksi ohi

Ensinnä täytyy todeta että retkivaunu- Rovajärven reissu ja ennätyspakkaset. Ei makuupussissa palellut ja kaminasta riitti lämpöä vaikka makkaran paistoon

Sit makuuvaunu- ei siinäkään mitään vikaa. Kaikki toimi, mutta olihan ne vanhojen junien vessat aika ankeat ja kylmät talvella.

Sit tuli IC no ei merkittävää parannusta vanhoihin 2 luokan vaunuihin, Mutta IC 2 yläkerta. Hiljaisuus, mukavuus ja vessat. Ainoa miinus se että matkapuhelimet yleistyivät räjähdysmäisesti samoihin aikoihin.

Sit tuli hiljainen vaunu- upeaa matkustamista

Mutta Pendoliino- Lakkasin pitämästä kirjaa myöhästymisistä jo muutaman ensimmäisen talvikelin jälkeen. Se oli hämmästyttävää miten kauan kestää päästä tikkurilasta helsinkiin. Aika oli muutaman kerran pidempi kuin luokkakaverini matka polkupyörällä hakuninmaalta Bulevardille.

Vaihteet jäässä- eikö edes luotijunaan saisi mukaan harjaa tai puhallinta. Pohjimmiltaan Helsingin ongelma ei pisararadalla ratkea. Sillä voisi ratketa jos tehtäisiin samanlainen ratkaisu kuin Gotham Cityssä. Tai vain yksi lähijuna / tai kaksi junaa joka /jotka ajaa väliä Helsinki-Pasila ja kaikki muut raiteet kaukojunille. Tuo väli voisi jopa olla ilmainen niin pääsisivät ihmiset messukeskukseen ja areenaan.

Näin ollen ruuhka siirtyis pasilaan ja sinnehän on helppoa rakentaa raiteita kun ei tarvi sääliä vanhaa asemaa, eikä tarvi pelätä metrotunneliin osumista. Yölöspäin on tilaa. JUNAN /metron vaihtaminen on esimerkiksi Prahassa itsestäänselvyys. Liikenne sujuisi paremmin kun

Mut kun ei niin ei. Jos juna ajaa pussinperään, eikä sitä saa sieltä ulos niin seuraava odottaa. Kun se juna on jäätynyt Bendoliino niin muut junat odottaa kun S 220 sulaa. En tiedä paljonko italialaisen VR ihmisä lahjoivat että noin epäkelpo tuote tänne pääsi. Olisi ollut parempi ajaa ne suoraan venäjälle tai sulattaa. Ainoa vaan että ne on niin huonoja ettei venäläisille kelpaa.

Tästä tulee mieleen Pentagon Wars- elokuva jossa kehitettiin teloilla kulkevaa miehistönkuljetusvaunua. Rahaa upposi tolkuttomasti, suunnittelijalle annettiin mahdottomia vaatimuksia ja testit tehtiin vanhentuneilla aseilla. Tuloksena vaunu joka lahjonnan ja salailun jälkeen täytti kaikki vaatimukset.

Kuitenkin yhden suunnittelijan omatunto kolkutti niin pahasti että halusi paljastaa jutun. Syytä olikin koska kyseinen vaunu oli vaarallinen sisällä olevalle miehistölle. Samaa vaunua tehtiin mallia USA ja mallia vienti. Vientiyritykset tekivät tilaajien vaatimat muutokset ja vaunu näytti ulospäin ihan samalta, mutta oli ihan ok turvallinen- USA:n vaunu ei kelvannut kuin kotimarkkinoille.

Tässä tapauksessa Suomi on Italian kotimarkkina ja VENÄJÄ ilmeisesti se fiksu maa joka testaa kunnolla eikä ota paskaa vastaan vaikka ilmaiseksi saisi- no voi toki nykyään lantakin kelvata kun lannoitteiden hinnat on korkealla. VR johto voisikin kysellä toisiltaan kuka laati testit ja kuka Pendoliinot tänne hyväksyi, vai oliko Italialaisilla vain niin satumainen tuuri että talvitestien keli oli niin leuto ettei ollut ongelmia tai lumeton tai selkeä pakkanen. Joka tapauksessa Pendoliinoseikkailu varmasti on yksi osasyy matkalippujen hinnakorotuksiin kaikissa junatyypeissä- Jollainhan ne korjaukset täytyy maksaa

VR uutisia- Pendoliinot eivät kestä suomen talvea- jumille miljoonien eurojen remontti- Ei yllätä yhtään.

Jo sillon kun selvisi että niitä ei valmisteta suomessa tiesin että isoja ongelmia tulee. Ei voinut kuin nauraa myöhästymistilastoille. Jos olisi enempi tarvetta liikkua junalla niin ottaisi varmasti päähän. Toissapäivänä hain yhden ihmisen junalta ja myöhässähän se oli.

Jokapäiväistä myöhästelyä ja kun Pendoliinot koko ajan pettää niin muutkin junat myöhästelee. Senkin sanoin että voi niitä poloja jotka joutuvat saman valmistajan juniin Venäjällä- ero vaan siinä että jos ne on yhtä paskoja Venäjälläkin niin edes lahjomalla ne ei muutu hyviksi vaan ne korjautetaan valmistajan piikkiin (toivotavasti Suomessa)

IC 2 on Suomeen ihan riittävän hyvä junatyyppi siihen saakka kun kiskot on venäjän raideleveydellä. Sit kun saadaan oikeaa luotijunakiskoa ja sellaista rataa että kestä ajaa neljää sataa niin sit nitä luotijunia kiitos.

No valtiolla on ylimääräistä rahaa näköjään 100 M€ laittaa sähköiseen potilastietojärjestelmään, sellaiseen järjestelmään joka ei vieläkään toimi. Koskapa satuin ohi kuulemaan miten eräässä isoja rahoja liikuttelevassa valtion laitoksessa homma toimii- en ihmettele yhtään. Jos yhden ihmisen pitää yhtä ihmistä tai sen papereita vartan käydä 20 tietokantaa läpi, joskus likimain 120 niin ei se varmaan sairaalassakaan helppoa ole.

Olisiko siis helpompaa tehdä kaikista sairauskertomuksista julkisia kerralla. Selaimella näkisi suoraan mitä kukin naapuri sairastaa niin voisi hakea Virosta tai Epsanjasta halpoja rinnakkaislääkkeitä. Puhumattakaan siitä että ei olisi enään yhtään "yllätysvauvaa", jos äiti on käynyt neuvolassa.

Sit jos vielä Finnair siirtää huoltoja halpamaihin niin kohta ei uskalla edes kävellä kun taivaalta sataa pultteja ja muita irronneita laskutelineen kiinalaisosia

Tullessani eilen syömästä puhelin soi. No yleensä se tietää töitä ja noin suunnilleen muistan ne paikat missä olen käynyt ja ihmisetkin nimiä lukuunottamatta- lisäksi jos talossa on nättejä tyttäriä niin muistan yleensä ne, poikia / vävyjä en.

Tämä hauska talvi ja katolta pudonneet lumet ovat tehneet kellarin vaaleasta tuhkimosta ikkunattoman. Pelkona on että sulaessaan lumi/sohjo/vesi kastelee taloa liikaa. Mutta tuhkimo ei ole yksin ikkunattomassa asumuksessaan vaan teinitytön seuraksi saapuu autollaan mies.

Tuhkimo en kipeä, tuhkimon äiti työn uuvuttama ja miehellä mielessä- no ei ainakaan lumen siirtäminen edes sen verran että saisi isileasing autonsa parkkeerattua hieman fiksummin. Kuntosalille ja tuhkimoa lähentelemään kyllä riittää energiaa. Sanoinkin että kannattaa kolata sille ruosteenraiskaamalle astralle paikka tien sivuun ettei lumiaura paalaa sitä.

Puhe meni kuuroille korville. Opetuksena kuitenkin teille tuleville äideille ja isille joilla on alle 16 v tytär ja tyttärellä yli 18 v poikaystävä- Niiltäkin pitää voida vaatia jotain jos meinaavat saman katon alla öitä viettää. Ehkä kerrostaloasukki ei voi tajuta sulamisvesiongelmaa tai sitä että työssäkäyvä YH äiti ei jaksa 15 kuution kinoksia yksin siirtää. Eikä varmasti tajua tulevaisuudessakaan jos ei asiasta informoida.

Itse olen ollut 25 v "tytön" vanhempien luona vastaavassa tilanteessa ja poistin kinokset sen kummemmin siitä numeroa tekemättä- koneella tosin suurimman osan, mutta käsin ne paikat mihin ei koneella päässyt eli raput- portinpielet ja autotallin oven edusta osan. Mökkitien auraus olikin isompi projekti, puhumattakaan kaivosta ja sorastuksesta- hukkaan heitettyä rahaa, aikaa ja energiaa. Senkin ajan ja rahan olisi voinut käyttää hotellissa.

Voi tietty olla sekin kun on oma auto, eikä isin / äidin auto niin ei vapaaehtoisesti halua ajaa kinokseen. Omatoimisuus ilmeisesti kielletään teineiltä sekä sisällä että ulkona.

Lumen luominen kun ei vaadi mitään koulutusta, eikä siinä ole ihan niin paljon vaaroja kuin siinä että antaa kaupunkilaispojalle kirveen tai moottorisahan. Tokihan kauniin kellarituhkimon lähentely teinien käsityöt voittaa. Mut missäs sit lähentelee tuhkimoa kun kellarikerroksen lattialla on puoli metriä vettä. Varmaan sit astrassa tai siellä kerrostalossa. Kyl se autossakin onnistuu, mut talvella / keväällä hyvän kutupaikan löytäminen on vähän haasteellisempaa.

Inhottavaa sitäpaitsi kun puhelimen päässä vieras ihminen puhuu kuin vanhalle tutulle. Äänen perusteella luulin nuoreksi naiseksi- no ei vanhakaan. Mut tytär oli mielestäni liian nuori ja äiti liian vanha vakavemman tuttavuuden tekemiseen.

Tutkan mukaan sinnekin sataa kohta lisää valkeaa "kultaa"

Viime vuonna sain kahdesti hassusti rahasta takaisin. ABC:n kaunis kassa ei millään saanut koneella lukemaa oikein.

Tänään sitten minä en osannut tulkita oikein lounaslistaa ja ihmettelin kun oli niin edullista- Vaan eikös mitä: Kun pääsin pöytään niin tarjoilija kysyi "Tuliko teille lohta ______ " Varmaan siinä vaiheessa silmät pullistuivat päässäni hieman.

No ei mitään hätää ollut, mutta A hinta jonka olin katsonut oli härälle, tilaus oli kananrintaa (eilinen lounas oli lohta). Tarjoilija siis vain muisti väärin. No ruoka oli jälleen kerran hyvää ja sitä oli riittävästi, mutta parasta tuon kommelluksen ohella oli tietenkin seura.

Nuohooja ei toissa vuonna huomauttanut kiukaan kunnosta mitään. Viime vuonna saman firman toine kaveri laittoi oikein lapulle ylös mitä vialla- Lohdutin silloin että kiuas kyllä vaihtuu seuraavaan nuohouskertaan mennessä.

Ei vielä vaihtunut, mutta kai se täytyy ensin polttaa puhtaaksi pihalla, sit kantaa sisälle ja varmaan vanhakin pihalle. Uudet kivetkin oikein.

Kauha on paikattu, toivottavasti pullo on kiinni. Hydraulihalkoja sulamassa samoin perävaunu.