Contour

Eilen illalla oli tavoitteena löytää sadevesijärjestelmän liitoskohta. Usko alkoi loppua auringon laskiessa ja kaivannon ollessa jo pitkälti toista metriä syvä.

Tänään sitten otettiin avuksi aurinko= valo + tekniikka = tasolaser. Paremmassa valaistuksessa maassa erottui sauma ja mittaamalla löytyi tavoitesyvyys puolisen metriä oletettua alempaa.

Nyt on sitten putket maassa, kukkapenkki odottaa multaa ja koko laani eristeiden päällä. Eilinen mullan kippaus oli täydellinen, tänään korkeintaan lähes täydellinen.

Aamu- se on sitä aikaa päivästä kun pitäisi lähteä töihin. Joskus se vaan tarkoittaa taistelua toimimattoman täyttölaitteen kanssa, tyhjän tankin täyttämistä ja sitä että työmaalle päästyään on heti nälkäinen.

No valtaosa eristeistä on silti maan povessa, mutta sadevesilinjan kytkentä ei vaikuta oikein onnistuvan alkuperäisen suunnitelman mukaan.

Ilmeisesti päivä oli ollut muillekin rankka, koska neljää minuuttia vaille puolitoistatuntinen kuntoilu-urakka oli vähintäänkin riittävä tälle päivälle. Jotenkin huomasi että maalissa oli jostain naapuruiseurasta lainattu maalivahti kun toisessa päässä kenttää oli neljä ukkoa ja kaikki loput siellä toisessa päässä.

Rasvarin täyttölaite on ehkä yksi kaikkein huonoimmin suunnitelluista koneista ja ainakin laadultaan kaikkein heikoin mitä tässä vuosien varrella on hankintalistalla ollut. Nyt niitä on jo hankittu neljä ja kolme tavalla tai toisella hajonnut. Myös käyttäjävika on ilmeinen: Jos sitä rasvapurkkia hakkaa maata vasten tai telaa vasten varsinkin tai murjoo kyljet ruttuun kuljetuksen aikana niin ei rasvaa ohjaava levy liiku kohti pohjaa tai vaihtoehtoisesti jää sinne pohjaan kiinni ryppyjen alle.

En usko että kaverini tänään tai huomennakaan tätä lukee, mutta täytyy sanoa että voisi tämän päivän perusteella ottaa miehensä poikansa huomenna kyytiin ja mennä lottoamaan.

Oli näet niin täydellinen hetki soittaa ja ehdottaa syömässä käyntiä että muutama minuutti johonkin suuntaan olisi torpannut sen täysin.

Juuri kun saatiin syötyä puhelin soi ja oli lähdettävä remonttihommiin.

On hetkiä jolloin haluaisi olla jossain muualla. Kertaalleen olen ollut teltanpystytyspuuhissa ja siinä vähän ennen maahan ankkurointia todennut että maasta sojottaa kranaatin pyrstö. Samoin kertaalleen joku pikkupoika isänsä kanssa kiikutti eteeni kranaatin.

Tänään sitten maasta paljastui valurautaosa ja jos oikein arvaan niin sen alkuperämaa on Neuvostoliitto ja se on tuotu perille lentokoneella. Todennäköisesti sen alkuperäinen kohde on ollut noin kymmenen kilometrin päässä, siellä se on räjähtänyt osittain ja sieltä se on kaivettu esiin ja tuotu tietä tehdessä osoitteeseen x. Tokihan se voi olla joku muukin koneen osa.

Tokihan kolmeen otteeseen rakennetulta tontilta saattaa löytää haudattuna vaikka vanhan moottoripyörän, auton tai puolikkaan hirven luurankoa.

Sitten päivän käydessä jo iltapäivän puolta soitti avaimen etsijä. Sanoin kolme vaihtoehtoa, koska en itsekään heti muistanut mihin kohtaan olin sen työkalun jemmannut, mutta kyllä se niistä vaihtoehdoista yksi lopulta oli, vaikkakin etsintäpartio ei ohjeesta huolimatta ensimmäisellä yrittämällä siihen osunut.

Eilisestä ei jää paljon kerrottavaa. Ilmeisesti vaan osasin valita hyvän katselupaikan, mutta päivä oli vaan väärä. Tietysti lavalla oli esiintyvä taiteilija. Monen mielestä hyvin kaunis nuori nainen. Paikan kaunein nainen ei kuitenkaan ollut lavalla.

Noin muuten takana oli pitkä päivä töissä, tänään lyhyt, mutta tehokas. Sitten kävin katsomassa onko porkkanoiden sankassa joukossa yhtään syömäkelpoisia- olihan niitä ja olosuhteisiin nähden yllättävän paljon perunoita. Pieniähän ne kaikki olivat, mutta voi sanoa että jauhelihaa lukuunottamatta oman maan antimia on tänään syöty.

Startti ei ollut kovin hyvä ja vaikka ruoka, silmänruoka ja kaikki saapuneet materiaalit olivatkin hyviä niin mikään ei auta jos kone tmppuilee. Todennäköisesti vika löytyy polttaineen imuputkessa pöyrivästä roskasta.

Aamulla tuntui ettei mikään suju. Päivän mittaan alkoi kuitenkin tapaahtua hyviä asioita. Tarvikkeita tuli, yksikään kuorma-autoista ei pahemmin uponnut, ensimmäinen nurkka valmistui ja pahimmat pihakivikot on nyt aseteltu paikoilleen.

Päivän suola aiheutti akuutin tarpeen mennä kysymään jotakin, mutta vaikka kaunis olikin niin ei häirinnyt työntekoa, mitä nyt ehkä kansanauto oli vähän ajoväylällä.

Tänään työ maistui, keli oli mitä mainioin ja jälkeäkin syntyi jonkun verran. Huomenna jatkuu ja ihmettelen jos tällä viikolla valmistuu.

Maalämpö ilmeisesti toimii hyvin vaakaputkistolla, mutta se vaan tarkoittaa että koko piha on edellisten kuskien toimesta käännetty ylösalaisin, maakerrokset ovat sekaisin, painumista tulee epätasaisia, eikä tiedä millä niitä oikein voisi jyrätä. Tee siihen sitten hyvä tasainen nurmikko.

Taas näitä pieniä aamuisia käynnistysvaikeuksia. Keskusvoitelu oli punaisen alussa, joten sinne olisi pitänyt saada muutama kilo uutta rasvaa säiliöön. Aamulla otin sitten oikein kaksin kappalein täyttölaitteita kyytiin ja koneelle päästyäni totesin että ensimmäinen vuotaa ja toinen tyhjeni vähän turhan nopeasti. Tyydyin sitten sitten siihen määrään minkä sain säiliöön laitettua, perkasin pari tuntia pihakiviä ja kävin syömässä.

Matkan varrella näin sitten tutun puimurin ja todennäköisesti yhden lähialueen suurimmista traktoreista. Niillä oli ihan hyvä systeemi eli vaihtolavavaunu ja aika roima lava. En ole vaihtolavalaitetta käyttänyt reiluun kymmeneen vuoteen, enkä itse asiassa edes nähnyt läheltä noin hienoa koukkulavalaitetta. Näköjään se on aika tarkka ajettava ja varmasti soveltuu paremmin käytettäväksi kovalla ja tasaisella maalla. Hienosti se kuski kuitenkin lavan kyytiin sai kun vaan pääsi hieman paremmalle uralle. Itselle jos moisen vaunun hankkisin niin luultavasti muuttaisin sitä lavaa hieman.

Sitten onkin edessä multasavikantohiekkaprojektia.

Tänään oli vaihteeksi sellainen päivä että kaikki sujui, eikä oikeastaan jäänyt yhtään tyhjää hetkeä, mutta syömään ehti ja nytkin on pannu kuumana.

Oli siis operaatio mökkitontin raivaus menossa ja juuri kun asiakas emäntineen saapui paikalle oli työmää muutamaa ruohotuppoa ja kahta kivenkolon täyttämistä vaille valmis.

Päivällä kävin syömässä moottoritien päällä. Minun kohdalleni sattui nuori kaunis naishenkilö tiskin taakse ja täytyy sanoa että kyllä oli niin valtavat ranskalaiset että meinasi jäädä puolet syömättä. Ne oli ainakin tuplaten suuremmat kuin eilen ja jotain Hesburger on tehnyt paremmin kuin viime vuonna sillä nyt vihdoin viimein alkaa olla perunat samalla tasolla kuin Kangasalan Prismassa.

Samoin täytyy antaa tunnustusta tuoremehun vaihdosta. Olihan ne 0,25 l purkit käteviä kuljettaa ja säilyivät hyvin, mutta ei tuo nykyinen appelsiinimehu maussa yhtään häviä ja juoma on kunnollisen kokoinen.

En sitten tiedä onko joku muukin tuoremehun ystävä sinne palautetta lähettänyt, mutta minä ainakin lähetin ja sen jälkeen on mehupolitiikka parantunut ja ainakin minun kohdalleni joka kerta täydellisesti paistettuja ranskalaisia.

Päivä oli sen verran pitkä että paluumatkalla piti pysähtyä vielä päivällinenkin syömään. Asiakkaita oli minä mukaanlukien tasan kolme joista pienin sai isältään luvan mennä pallomereen. No jotenkin se pikkupoika ahtautui leikkipaikan liukumäen turvaverkon välistä liukumäen alle ja siellähän se itku sitten tuli kun ei ollutkaan niin helppoa taivuttaa verkkoa pois tieltä ja taivuttaa itseään sieltä liukumäen alta ylös kun ei ollut painovoimaa apuna.

Sattumalta vanha koulukaverini josta olen tainnut joskus kirjoittaakin oli töissä leikkitelinefirmassa ja niin ikään sattumalta olen itsekin joskus lukenut jonkun leikkitelineen suunnitteluohjeen. Näin ollen kun isä oli saanut epäonnisen kahlekuninkaansa pois häkistä kysyin paikan henkilökunnalta oliko myyjä käynyt telineen myös kasaamassa ja oliko kasaus varmasti tehty ohjeen mukaan. Tuollaista jumiutumista kun ei saisi leikkitelineessa tapahtua ja sen puutteen pystyisi korjaamaan muutamalla isolla nippusiteellä. Piikkilankakin auttaisi tai kun ottaisi yhden verkon pois että liukumäen alta pääsee pois ilman aikuisten apua. Saattoi tietysti olla että poika vaan kaipasi huomiota tai että sen leikkitelineen asennuskohta on siirtynyt puoli metriä liian lähelle seinää- en huomannut katsoa onko sitä pultattu lattiaan.

Yleensä kahlekuninkaat vapautuvat tempuissaan, mutta jo Lucky Luke-elokuvassa tai sarjakuvassa lapsille esitettiin Daltonien kehittämä sisäänpako jossa kaivauduttiin sisään kaikkien mukavuuksien vankilaan.