Naisvankien erityisleiri

Kummasti kymmeniä, satojakin kertoja ohiajetut tienristeykset saavat ajan myötä uusia ulottuvuuksia.
Muutama vuosi sitten Kerimäen kautta kulkiessa voin ohittaa Enonkosken tienhaaran ja ajaa sen kummempia tietämättä ja muistelematta Savonlinnaan, tai Heinäveden tietä ajaessa viitan näyttäessä Enonkoskelle Pölläkän suuntaan. Nyt vappuna Heinäveden tiellä tiesi vähän enemmän. Ihan puistelutti.

Eipä käynyt ennen mielessäkään, mihin sodan aikaisiin salamyhkäisiin paikkoihin risteyksistä pääsisi: löydettävissä tarkoituksella unohdettujen vankileirien sijaintipaikkoja. Kerimäellä Riitasensuon pahamaineinen sotavankileiri, Heinävedellä suomalasten naisvankien erityistyöleiri, josta yhä jotkut tutkijat yrittävät väittää ettei sellaista leiriä ole ollutkaan, koska ei näy virallisissa arkistopapereissa.

Ilmankos opettaja opetti koulussaan väärin, kun eivät koulutuslaitoksella viisaammat kertoneet, eivätkä sittemmin historian oppikirjat!

Vaan siellä se on ollut: sodanaikainen naisleiri Heinäveden Pölläkässä kurittomille naisille, jotka ovat viettäneet siviilissä pahamaineista elämää. Syitä erityisleirille joutumiseen: juopottelu, irtolaisuus, prostituutio, näpistely, mustan pörssin kauppa jne.

Tuonne Kulkulaitoksen ja yleisten töiden ministeriön alaisiin töihin töiden valvojaksi sai pestin Saara Tuukkanen. Työ oli salaiseksi luokiteltua eikä Saara Tuukkanen saanut asiaa julki tuoda elämänsä aikana. Kuitenkin hän ennen kuolemaansa kertoi pojalleen noista elämänvaiheistaan ja luovutti päiväkirjansa pojan käyttöön.

Nyt Saaran poika Risto Joutjärvi on muokannut äitinsä tarinan romaanimuotoon, jonka runkona ovat äidin kertomukset: Valvojana naisten erityistyöleirillä, Minerva 2015.

Kovaa kamaa kaikin viidenkymmenen naisen elämästä leirillä, jossa työtä, tuskaa ja armotonta menoa riitti Saksassa koulutuksen saaneen suomalaisen natsihenkisen leirinjohtajanaisen komennossa. Ei juuri helpompaa elämää - ruokaa lukuun ottamatta - kuin sotavankiolosuhteissa läheisellä venäläisvankien kurileirillä Kerimäen Riitasensuolla, josta tutkimustuloksen on julkaissut julkisoikeuden emeritusprofessori Arvo Myllymäki kirjassaan Kurileiri. Myös hänen romaaninsa Vihan ja rakkauden päivät liittyy kiinteästi Riitasensuon vankileiriin.

Hyvä näistä on tietää: opiksi ja ojennukseksi tulevaisuutta varten. Mitä näitä salailemaan - enää!

Kirjoitettaessa soi Silence