Älykkäiden kaupunkien kehittäminen mahdollistaa sen, että maapallo kestää kun 2050 mennessä 3 miljardia uutta ihmistä syntyy ja muuttaa kaupunkeihin.
Älykäs kaupunki, englanniksi smart city on tyhmän kaupungin vastakohta. Tyhmässä kaupungissa tieto ei kulje, ravintoloiden aukioloaikoja ei löydy, liikenne ei toimi ja viranomaisten kanssa asiointiin menee hervottomasti aikaa ja jonottamista. Tyhmä kaupunki kuluttaa liikaa luonnon resursseja ja roskaa ympäröivää luontoa. Kuulostaa tutulta. Älykäs kaupunki voi siis parantaa maapallomme nykytilaa.
Älykäs kaupunki on ihmisiä varten
Älykäs kaupunki on urbaani alue, missä datalla, sensoreilla ja tietoverkoilla luodaan parempaa kaupunkielämää ihmisille. Älykäs kaupunki toimii ja palvelee paremmin meitä asukkaita. Käytännössä esimerkiksi ruuhkatieto tai kolaritieto voidaan neuroverkkojen välityksellä tiedottaa muihin navigaattoreihin ja liikenne voidaan ohjata toista reittiä pitkin. Toinen arkinen esimerkki älykkäästä kaupungista on, että voit katsoa netistä missä ravintolassa on tälle illalle pöytiä vapaana. Ei mitään rakettitiedettä siis vaan osin jo arkea.
Älykkäissä kaupungeissa kaupunkilaiset, sovellukset ja verkkopalvelut ovat jatkuvasti yhteydessä. Tämä on Suomessa jo arkea, mutta niinkin yksinkertainen asia kuin postin osoitemuutos tuntuu edelleen vaikealta prosessilta. Tekemistä riittää.
Älykkäissä kaupungeissa ruoan tuotanto, ruoan jakelu, sähkön tuotanto, sähkön käyttö, vesijohtoverkot ja jopa jätehuolto ja uudelleenkäyttö on optimoitu.
Sähköverkkojen osalta Euroopassa rakennetaan nyt sähködataa, missä sinäkin voit pian seurata kotisi kulutusta vaikka sähköyhtiösi ei sitä vielä sinulle kertoisi. Tällaisilla datan vapauttamisen ja reaaliaikaistamisen toimenpiteillä voidaan älykkäissä kaupungeissa saada firmoille ja yhteiskunnalle valtavia energiasäästöjä ja näin hiilijalanjälkemme voi toivottavasti pienentyä nykyisestä.
Älykkäissä kaupungeissa koulut, kirjastot ja yliopistot ovat verkossa. Oppimista voi tehdä kotona tai etänä. Lääkäriin pääsee kännykällä. Tämähän on jo osin arkea, mutta tekemistä riittää vielä paljon. Edelleenkin potilastietoja siirretään käsin järjestelmästä toiseen. Edelleenkään en voi sanoa, että lääkeallergiatietojani voi katsoa ilman lupaani, jos olen tajuttomassa tilassa. Älykkäässä kaupungissa terveydenhuollon tekoäly voi meidän älyrannekellon datan perusteella lähettää meille terveysreseptin ja hoito-ohjeet ennenkuin tiedämme olevamme sairaana. Tämä vaatii paljon kehittämistä lakien ja appien osalta, mutta erityisesti se vaatii meille ihmisille tottumista yhteiseloon robottien, datasäilöjen ja tekoälysovellusten kanssa.
Älykkäissä kaupungeissa olemme aina verkossa, mutta myös talomme, automme, metromme, kirjastomme, yliopistomme ja lääkärimme on aina verkossa. Teemme niin, jotta voisimme pienentää hiilijalanjälkeämme.
Älykkäissä kaupungissa elämän laatua, liikkumisen nopeutta ja ihmisten sekä laitteiden keskinäistä viestittelyä kehitetään, jotta kulutamme vähemmän kaupungeissa olevan ja ympäröivän luonnon resursseja.
Älykkäissä kaupungeissa etsimme jatkuvasti keinoja miten kaupunkikulttuuria, kulttuuriperintöä ja perinteitä voidaan säilyttää ja samalla voidaan luoda uutta kulttuuria ja entistäkin parempaa kaupunkielämää.
Älykkäitä kaupunkeja rakennetaan, että rasittaisimme vähemmän kaupungissa olevaa luontoa ja kuormitamme vähemmän meitä ympäröivää ja ruokkivaa maaseutua.
Älykkäät kaupungit ovat siis vähän jo nykyisyyttä mutta myös tulevaisuutta. Älykkäät kaupungit eivät synny itsestään, niitä pitää kehittää. Siksi jätimme tänään kaupparekisteriin City Familyn perustamisilmoituksen. Pysy kanavalla.
Menestystä kaupunkielämääsi. Muista liikkua myös luonnossa, se on ihmisen arvokkain resurssi!
Ilkka Lavas
Älykkäiden kaupunkien rakentaja
Kirjoittaja on osakkaana mm. City-lehteä kustantavassa City Digitalissa. Lavas on mukana myös älykaupunkeja kehittävässä City Familyssä, pöytävarauksia digitalisoivassa TableOnlinessa, älykkäämpää mainontaa kehittävässä Improve Media sekä älykkäitä sovelluksia ja markkinointia kehittävässä City Dev Labsissa.
Me City Familyn jäsenet kehitämme tulevaisuuden älykaupunkeja markkinoinnin ja digitaalisten alustojen avulla.
Shiftedin perustaja-toimittaja Michael Stothard haastatteli Tony Fadellia Slushissa
Iphonen kehittäjä ja iPodin luojaksi tituleerattu Tony Fadel tuli Suomeen noin 30 vuotta sitten. Tony vietiin Nokian toimistolle, jossa hän sai nähdä mielenkiintoisen historiallisen salaisen demon. Demossa Tonylle näytettiin SMS viestin lähetys. Hän ei vielä silloin tiennyt, että siitä tulee iso juttu. Tony on ollut mukana monta kertaa luomassa uutta ja hän muistutti, että joka kerta kun luodaan uutta ei voi tietää minkälainen seikkailu siitä tulee.
Tony oli töissä General Magicilla, jossa he kehittivät jo vuonna 1993 iPhonen – 15 vuotta liian aikaisin. 90-luvulla Tony oli rakentamassa ladattavia pelejä liian aikaisin. He tekivät myös mobiilisähköpostin liian aikaisin. Vuonna 1993-1994 maailmassa ei ollut nettiä, ei ollut kännyköitä. He olivat ratkaisemassa ongelmia liian aikaisin.
Itselläni on samanlaisia kokemuksia: perustimme ensimmäisen ilmaisen suomalaisen sähköpostin vuonna 1996. Loimme mobiilisähköpostin vuonna 1999 jolloin kännykät olivat hitaita ja netti alkeellinen. Nettisanakirjoistamme (Ilmainen Sanakirja) tuli sentään suosittuja, mutta monista muista startupeista ei ole kuin muisto jäljellä.
Tony Fadell muistutti, että uuden kehittämisessä on hyvä kerrata oletko rakentamassa jotain mitä ihmiset tarvitsevat nyt vai tulevaisuudessa. Jos rakennat särkylääkettä ennen kuin ihmisellä on pää kipeä, niin tuote ei välttämättä lennä, mutta jos olet riittävän sinnikäs ja uskot, että ihminen tarvitsee jonain päivänä särkylääkettä niin olet sitten valmis kun pää on kipeä ja tuotettasi tarvitaan. Menestykseen täytyy joskus odottaa sitä hetkeä, kun ihmiset tarvitsevat tuotettasi eli ratkaisua asiakkaan ongelmaan.
Menestyvän tuotteen täytyy puhutella asiakasta kokonaisuudessaan. Hyvä menestyvä tuote – kuten Tony Fadellin Applella kehittelemä iPod – herättää tunteita ja järkeä. Hyvä tuote tarjoaa käyttäjälle monipuolisesti kokemuksia.
Tuotteen täytyy olla myös jollain tavalla kiinnostava tai sen täytyy luoda jotain hyötyä. Tony Fadell oli mukana Nestin perustamisessa. Nest myöhemmin myytiin Googlelle. Kun he perustivat sitä, heillä oli vaikeuksia määritellä mitä arvoa tuote luo. Tiimi pohti: Ketä kiinnostaa oikeasti joku termostaatti? Pohdittuaan he havaitsivat, että maailman jokaisessa talossa on termostaatteja. Hyötyä Nest tuo kun se säästää energiaa ja rahaa. Nest on pieni laite, mutta sillä on iso vaikutus jos jokaisessa talossa maapallolla säästetään edes pieni määrä energiaa.
Tony Fadell on sijoittanut yhtiöihin kuten Impossible Foodsiin, joka tekee kasviperäisiä "pihvejä" esimerkiksi Burger Kingille.
Uuden luominen vaatii sinnikkyyttä. Joskus idea saattaa olla oikea, mutta aika väärä. Tony on itse ollut liian usein etuajassa liikkeellä ja siksi tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Joka kerta kun luodaan uutta – ei voi tietää minkälainen seikkailu siitä tulee.
5G puhelimien valikoima kasvaa nopeasti. Samsungin uutuuspuhelin Samsung Galaxy S21 FE 5G on yksi näistä ja kyseessä on erittäin monipuolinen uutuus.
Puhelimen nimi FE tulee sanoista Fan Edition, joka kertoo siitä, että käyttäjien rakastamat ominaisuudet ovat tuttuja jo muistakin Samsungin Galaxy S lippulaivapuhelimista. Kännykkä esimerkiksi integroituu saumattomasti Samsungin Watch4 älykellooni jonka avulla olen mm. oppinut nukkumaan laadukkaammin. Älykotilaitteistoon kännykkä integroituu myös saumattomasti.
Arvostan hyvänlaatuisia kuvia ja etenkin reissuilla on kiva ottaa laajakuvaa, videota ja hyvänlaatuisia kuvia maisemista ja yksityiskohdista. Vaikken ole ammattilaiskuvaaja, niin mainostekstissä mainittu ammattitason kamera on niin hyvä, että ammattikuvaajaystäväni kehui niitä erinomaisiksi.
Käytän kännykässä aika paljon mm. Netflixiä, Spotifytä, Gmailia ja muita tehoa vaativia ohjelmia. Käytön pitää olla sulavaa ja nopeaa. Testikäytössä puhelin pelitti erittäin hyvin eikä jumittanut kertaakaan. Käyttö oli sulavaa ja nopeaa vaativassakin käytössä niin töissä kuin vapaalla.
Samsung Galaxy S21 FE 5G:n selfiekamera pelittää hyvin. Kuvassa ei ole käytetty mitään filtteriä.
Vaativana käyttäjänä arvostan sitä, että puhelimen näyttö on laadukas ja hyviä unia parantaa se, että näyttö menee automaattisesti illalla silmiä säästävään iltatilaan. Näyttö on sopivan kokoinen – 6,4 tuumaa – joten siitä voi katsoa hyvin Netflixiä, mutta on samalla silti sopivan kompakti, että puhelin mahtuu mainiosti taskuun arjessa ja reissussa.
Samsung Galaxy S21 FE 5G tallentaa värit ja kontrastit hyvin. Espanjassa talvella ruoho on täsmälleen tämän väristä, eli hailakanvirheää.Samsung Galaxy S21 FE 5G:n saa oman maun mukaan joko raikkaan värisenä tai perinteisesti mustana ja valkoisena.Samsung Galaxy S21 FE 5G:n selfiekamera pelittää hyvin. Kuvassa ei ole käytetty mitään filtteriä.Samsung Galaxy S21 FE 5G:n kameralla voi ottaa laajakuvia. Kuva Espanjan reissulta.
Samsung Galaxy S21 FE 5G:n saa trendikkäästi oliivinvihreänä tai laventelin värisenä, mutta moni valitsee helpon klassisen grafiitinharmaan tai valkoisen värin.
Huomasin, että puhelimeen ei saa erillistä muistikorttia, joten jo ostaessa kannattaa miettiä riittääkö 128 Gt joka on sekin jo useimmille riittävä, vai kannattaako investoida hieman kalliimpaan 256 Gt version, jossa tila ei kyllä varmasti lopu kesken.
Puhelimen akku on kestänyt käytössä erittäin hyvin. Jopa Netflixiä lentokoneessa offline-tilassa katsoessa ja Spotifyä kuunnellessa hämmästyttää, ettei akku kulu juuri ollenkaan.
Menestystä elämääsi!
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä, City Digital -konserni
Espanjan reissulla tuli testattua uutta Samsung Galaxy S21 FE 5G puhelinta.
Slush järjestettiin livenä viimeksi pari vuotta sitten ennen pandemiaa. Silloin Helsingissä oli 25000 osallistujaa.
Slush 2021 on kaksipäiväinen teknologiatapahtuma joka kokoaa yhteen sijoittajia ja startuppeja. Slushia on kuvailtu “BurningMan kohtaa TED-talkit”. Tapahtuma on muutamassa vuodessa kasvanut suureksi ja tänäkin vuonna on myös täysin loppuunmyyty mutta osallistujamäärää on rajoitettu. Slush järjestetään tänä vuonna hieman pienempänä kuin ennen. 2019 vuonna Slushissa oli 25000 osallistujaa.
Viime vuonna Slush jouduttiin perumaan, mutta tänä vuonna Slush taas järjestetään. Jokaiselta osallistujalta vaaditaan koronapassi. Maskeja suositellaan.
Slushin afterpartyissä 2021 nähdään jälleen laaja DJ -kattaus.
Slushia on paljon odotettu. Slush on luonut Suomeen kasvuyrittämisen kulttuuria, joka luo uusia innovaatioita, uutta työtä ja ravistelee vanhoja rakenteita. Upeaa päästä Slushiin jälleen livenä.
Slush järjestettiin livenä viimeksi pari vuotta sitten ennen pandemiaa. Silloin Helsingissä oli 25000 osallistujaa.
Slush ennakkotapahtumat ovat jo käynnissä. Sosiaalisen median päivityksiin ilmestyy kuvia, kun yksi jos toinenkin on käynyt hakemassa Slush rannekkeen.
Slush jouduttiin perumaan viime vuodelta, mutta tänä vuonna Slush järjestetään. Jokaiselta osallistujalta vaaditaan koronapassi. Maskeja suositellaan.
Slushin afterpartyissä 2021 nähdään jälleen laaja DJ -kattaus.
Ennakkotapahtuma Tonic19:ssä kysyttiin myös koronapasseja. Matchmakingissa ruoka-startupit etsivät sijoittajia. Yksi kehittää hunajan valmistajille IOT-laitteita, jotka mittaavat lämpötilaa ja painoa. Toinen kehittää appia, jonka avulla nuoret oppivat kokkaamaan ja saavat kokatessaan lisää peliaikaa.
Hyönteisbursaa oli tarjolla Slush21 oheistapahtuma Tonic21:ssä.
Paikalla nähtiin myös tunnettuja brändejä. Pauligin aikaisen vaiheen startup-hautomo PINC etsii Slushista sijoituskohteita. Kouvolan lakritsi unelmoi kasvavansa jonain päivänä maailman suurimmaksi lakutehtaaksi.
Kouvolan lakritsin Timo Nisula haaveilee, että heistä kasvaisi maailman suurin lakritsifirma.
Slushia on paljon odotettu. Slush on luonut Suomeen kasvuyrittämisen kulttuuria, joka luo uusia innovaatioita, uutta työtä ja ravistelee vanhoja rakenteita. Upeaa päästä Slushiin jälleen livenä.
[x] Käy ostolaskut läpi. Aloita isoimmista:
Irtisano kaikki sopimukset mitä et tarvitse, kiinteät kulut ovat pahimpia
[x] Soita tai sovi isoimpien laskuttajien kanssa maksuaikaa
[x] Ano TyEL ja YEL maksuaikaa (osa tuli automaattisesti esim ELO:lta, osa piti tehdä verkkopalvelussa, osa piti emailata / soittaa yhteyshenkilölle)
Katso mitä alihankintoja et tarvitse, irtisano ne, vähennä myös muita
[x] Ano vuokraan vapautusta, vaikka päätöstä ei tulisi, jätä vuokrat maksamatta, koska palkkoihin pitää riittää rahat ja pahin mitä voi tapahtua on, että joudut muuttamaan pienempiin tiloihin joka muutenkin on edessä ja joudut maksamaan vuokrarästit korkoineen, mutta sitä ehtii murehtia myöhemminkin
[x] Laita omat henkilökohtaiset lainat jäähylle (hain itselle 12kk lyhennysvapaata)
[x] Laita omat henkilökohtaiset turhat kiinteät kulut poikki
[x] Laita firman lainat jäähylle (12 kk lyhennysvapaata haettu, tod näk saan 6kk)
Tiedota sijoittajia tilanteesta, että toimenpiteitä on tehty
[x] Tee tarvittavat lomautukset, lomautusilmoitus ensin kaikille ja kun tilanne selkenee niin voit peruuttaa joitain, jos saat muita kuluja alas ja jos myynti ei droppaa karseasti.
[x] Tee kassavirtalaskelma säästetyillä kuluilla eri skenaarioille: kriisitilanne jatkuu 1kk, 2kk, 3kk, 6 kk eli yksinkertaistettuna paljonko tulee kuluja per kk ja tuloja per kk
[x] Mieti nyt mitä pitää tehdä, jos tilanne pitkittyy niin olet valmiina sitten, jos tilanne ei olekaan kuukaudessa ohi
[x] Mieti inhimilliset puolet: työntekijöiden kanssa asioiden käsittely, muista muistuttaa ettei ole kenenkään vika ja että ollaan samassa veneessä
[x] Mieti innovatiiviset puolet: mitä uutta voisimme myydä, mikä paikkaisi menetettyä tuloa
[x] Mieti voitko uudelleensijoittaa ihmisiä joihinkin uusiin tehtäviin: [x] Mieti yhdessä tiimisi kanssa mitä kaikkea voitte ajatella uudelleen
[x] Innovaatiot syntyvät kaikkialla: käske jokaisen miettiä eri vaihtoehtoja ja anna lupa kokeilla ja ehdottaa “hassuja” ja “tyhmiäkin” asioita → jostain näistä voi nyt syntyä uusi timanttinen liikeidea esimerkiksi TableOnline lisäsi valikoimiin parissa päivässä TakeAway mahdollisuuden auttaakseen ravintoloita
[x] Selvitä mahdolliset muut lisärahoituskeinot esimerkiksi Finnvera takaus + pankkilaina 100 000 - 150 000e tai esimerkiksi Business Finlandin Koronakriisipaketti joko 10 000e - 100 000 e.
Tässä muutamia tunnelmia yli 500 viestin joukosta.
"Tilaus määrät tippuneet yli 90 prosenttia ja koko henkilökunta on jouduttu lomauttamaan 1.4.20 alkaen."
"Koronainfektion tulo kuvioihin on valitettavasti romahduttanut toimintaamme ja sen vaikutuksia on oltu nähtävissä jo helmikuussa ja asiakasmäärät ovat tippuneet. Viimeisten viikkojen nopeat tapahtumat ovat aiheuttaneet sen, että keväälle-kesälle varatut artistit ovat kaikki peruneet tai siirtäneet esiintymisensä, varatut juhlatilaisuudet ovat peruuntuneet. Tässä tilanteessa päädyimme nyt toistaiseksi lomauttamaan työntekijämme, koska mitään tuloja ei ole."
"Yritys on kasvattanut viimeisen vuoden aikana liikevaihtoaan 50% sekä saanut vakiintuneen asiakaskunnan.
Korona viruksen takia liikevaihtomme on romahtanut. Olemme ottaneet erilaisia vaihtoehtoisia myyntikanavia auki, mainostaneet sekä tehneet erilaisia toimenpiteitä voidaksemme jatkaa normaalia toimintaamme. Kaikki kevään esiintyjät, tapahtumat sekä varaukset yritys-, perhe-, ja muihin juhliin on peruttu.
Tarvitsemme kipeästi rahaa kuun vaihteen palkkakuluihin 10.000,00. Muista erääntyneistä laskuista olemme ilmoittaneet toimittajille sekä ottaneet yhteyttä pankkiin."
"Huoli on kova myös näiden tärkeiden työntekijöiden puolesta."
"Koronan vuoksi romahtanut asiakasmäärä ja kassavirta uhkaa romahtaa kokonaan. Ravintolan vuokra muiden kulujen ohella on sellaisenaan jo kova yrittäjille maksettavaksi ilman tällaista kriisiä, mutta nyt vallitseva tilanne uhkaa jo yrittäjien terveyttä."
"Nyt myyntimme on romahtanut yli puoleen normaalista. Kaksi työntekijää on lomautettu ja vuokranantajan kanssa yritämme neuvotella."
"Lounas- ja a la carte asiakaskanta on myös romahtanut."
"Tämän kaiken lisäksi olemme molemmat yksinhuoltajia."
"Olen pienen tytön äiti ja olemme kahdestaan joka toinen viikko, tilanne on lapsen hoidon kannalta myös hankala, koska hoitoon ei ole suositeltavaa mennä ja tukiverkostoni ovat olemattomat, koska isovanhemmat eivät saa olla hoitamassa lasta. Käytännössä ainakaan tällä hetkellä en saa mistään rahaa tämän kriisin keskellä ja jos tämä kestää toukokuuhun asti, on tilanne erittäin hankala"
"Kaikki tulopuoli loppui kuin "seinään" !!"
"Olen aloitteleva yrittäjä ravintola-alalla, yritys perustettu vasta tammikuussa, todella luottavaisin mielin tulevaisuuteen tuolloin, hieno paikka vuokrattuna, mutta sitten korona
Viime viikolta minulta kysyttiin:
- Mitäs jäbä?
Vastasin:
- No nettii, pitsaa ja Coca Colaa niinku aina vastaan, vaikka mieluummin juon nykyään hyvää vastajauhetuista pavuista itse keittämääni kahvia, vettä tai Dr.Pepperiä. Pitsaakin tulee syötyä harvoin, mutta nettiä pyöritetään enemmän kuin koskaan.
Kun aloitin netin parissa vuonna 1995. Netti oli ylellisyystuote. Netin käyttö maksoi markan minuutti. Halusimme, että netin käyttö olisi edullisempaa ja perustin omakotitalomme autotallin takahuoneeseen vuonna 1996 pienen nettioperaattorin - Nettipajan.
Nettipajan Samoilu.net nettiyhteyksien hinnoittelussa pyrimme siihen, että nettiä voisi käyttää kuka tahansa kiinteällä 190mk/kk hinnalla rajattomasti. Netti kuuluu kaikille, nyt ja aina.
Netistä tuli osa arkea. Hinnat halpenivat. Myin operaattoritoiminnan Saunalahdelle (nykyisin Elisa, Clarinetin kautta). Jatkoin verkkopalveluiden kehittämistä yrityksille ja kuluttajille.
Ensimmäisen kaupallisen verkkosivuston tein Disar Oy:lle. Sitä ennen tein meidän bändille nettisivut joita kutsuttiin silloin www-sivuiksi. Perustimme myös ensimmäisen suomenkielisen ilmaisen sähköpostin artic.net:iin.
Nettiä, pitsaa ja Coca Colaa tehdään edelleen. Nuorena totutut epäterveelliset pitsa ja kokis ovat vaihtuneet terveellisempiin ruokiin, mutta netti on ja pysyy. Siitä on tullut meidän elämäämme yhtä tärkeä asia kuin ruoka ja sähkö. Autiolla saarella tärkeintä on selfien ottaminen keskustelupalstoille tai someen, niinkuin nykyään sanotaan.
Nettiä tehdään ja sijoitamme siihen - kehitämme monia tärkeitä palveluita, jotka auttavat meitä löytämään, varaamaan ja helpottavat elämää.
Maailma muuttuu. Ihmiset muuttuvat, mutta jotkut asiat pysyvät. Netti on tullut osaksi meidän arkea. Netti on tullut pysyäkseen. Netin muoto muuttuu ja niin muuttuvat verkkopalvelut. Keskustelupalstoja kutsutaan someksi. Interaktiivisuus lisääntyy. Käyttäjistä tulee sisällöntuottajia. Käyttö on helpompaa ja edullisempaa kuin koskaan.
Vuonna 1997 kirjoitin, että haluamme auttaa ihmisiä hyötymään netistä ja tehdä netin käytöstä helppoa.
Netti tulee olemaan ja pysymään. Netti on työkalu, jossa riittää kehitettävää. Internet ei ole ikinä valmis, se on aina beta. Netti on sijoitus, joka helpottaa meidän jokaisen elämää.
Slush 2019, oheistapahtuma Tonic 2019 on juuri alkamassa. Menestyneitä startuppeja ja kansainvälisiä ruoka-alan sijoittajia, startuppeja vyöryy Helsingin Hard Rock Cafeen. Lavalla järjestäjä Arctic Startupin Jan Ameri nostattaa tunnelmaa. Jan huutaa GIN, yleisöö huutaa Tonic. Lavalle nousee yksi toisensa jälkeen kovempia ruoka-alan vaikuttajia Saksasta, Ruotsista, Briteistä sekä tietenkin Suomesta. Tauolla nappaan haastateltavaksi Antti Oksan, Anssi Räntilän sekä Paavo Vallaksen, jotka ovat tuttuja Suomalainen menestysresepti tv ohjelmasta, jossa tehdään suomalaista ruokavallankumousta ja etsitään nimensä mukaisesti seuraavaa menestyjää elintarvikebisnekseen. Sukelletaanpa kulissien taakse ja selvitetään mitä asioita ohjelman finalistit mittaavat ja mitä asioita täytyy mitata, jotta tiedämme menestysreseptin.
Vegepulla Boltsin kehittäneen Leivon Leipomon tuotantopäällikkö Anssi Räntilä sekä Särvin-tuotteesta tutun Särkifoodin Paavo Vallas Tonic 19 tapahtumassa.
Yksi finalisteista on Paavo Vallas Särkifoodista. Särkifood Oy on Aalto-yliopistosta ponnistava start-up. Yritys on lanseerannut maailman ensimmäiset kalajauhelihat, SÄRVIN-tuotteet. Kuluttaja voi käyttää niitä kuin perinteistä sika-nautaa. Reseptejä ei tarvitse muuttaa; ainoat muutokset ovat oman terveyden ja ympäristön tilan kohentuminen.
Tuotteet löytyvät kaikkien S-ryhmän kauppojen kalahyllystä palkintona menestyksestä Suomalainen menestysresepti –kilpailussa.
Mistä Särkifoodin Särvin -idea lähti?
Paavo Vallas kertoo: "Ympäristöasioiden hallinnan opiskelijana tiesin, että Suomen luonto tuottaa vuosittain noin 50 miljoonaa kiloa särkikaloja. Samaan aikaan väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen megatrendit osoittivat, että maailmassa tulee pian pula proteiinista. Lihan syöntiä kun ei voi kestävästi kasvattaa.
Oli siis täysin järjetöntä, että emme hyödynnä tätä kotimaista, terveellistä ja ympäristöystävällistä proteiininlähdettä. Näin, että muutos tässä on väistämätön. Kysymys on ainoastaan siitä, milloin muutos tapahtuu. Uskoin nyt olevan muutokselle oikea aika."
Mitä mittasitte aluksi?
Paavo Vallas kertoo: "Aluksi mittasin osaamiseni karttumista kala-alalla. Kuinka hyvin ymmärrän koko arvoketjun? Onko jotain, mistä en vielä ymmärrä tarpeeksi? Aina, kun en ymmärtänyt jotain, sovin tapaamisen jonkun kala-alan toimijan kanssa ja menin vierailulle oppimaan.
Yrityksen olemassaolon tarkoitus on pelastaa vesistömme. Tästä johtuen olemme alusta asti mitanneet sekä saavutettua ympäristöhyötyä että eri mahdollisuuksien potentiaalista ympäristöhyötyä. Olemme jättäneet useita liiketoimintamahdollisuuksia tutkimatta, jos niiden positiivinen ympäristövaikutus ei ole näyttänyt riittävältä.
Ympäristövaikutuksen mittaamisessa olemme käyttäneet RKTL:n ja Luken tutkimuksia särkikalojen kalastuksen ravinnepoistovaikutuksista. Tiivistetysti: mitä enemmän särkikaloja kalastamme, sitä paremmin vesistöt voivat. Mitä enemmän särkikaloja hyödynnämme, sitä vähemmän tarvitaan toisia, ympäristölle haitallisia proteiininlähteitä.
Alussa mittasimme ja seurasimme myös saamaamme mediahuomiota sekä asiakaspalautteen määrää ja sävyä.
Mitä mittareita käytätte nyt?
Tärkein mittarimme nyt on myyntivolyymi, sillä se korreloi suoraan saavuttamamme ympäristöhyödyn kanssa. Lisäksi se korreloi hyvin myös taloudellisen menestyksen kanssa. Seuraamme tarkasti myös tuotannossa ja logistiikkaketjussa syntyvää hävikkiä; hävikki kun rasittaa niin ympäristöä kuin talouttakin."
Kun kysyn kovista luvuista. Paavo kertoo, että he eivät ole ottaneet yritykseen lainkaan ulkopuolista pääomaa jolloin heillä täytyy nyt seurata tarkasti kassavirtaa ja käyttöpääomaa. Keskustelu palaa nopeasti ekologisiin arvoihin, kun Paavo nostaa myös esille havaintonsa, että kasvis-liha keskustelusta puuttuu kokonaan muut ekologiset vaihtoehdot: "Särkikalojen ilmastopäästöt ovat kasviproteiinien luokkaa. Lisäksi ne puhdistavat vesistömme, mitä kasviproteiinit eivät tee. Särkikalat ovat kauppojemme ylivoimaisesti ympäristöystävällisin proteiininlähde. On kala-alan karmaiseva oma maali, että keskustelu ruokavaihtoehdoista pyörii usein ”Liha VS Vege” -akselilla. Saavutettavat ympäristöhyödyt ovat suoraan verrannollisia myyntivolyymiimme. Volyymin kasvattamiseksi lanseeraamme ensi vuonna uutuus-tuotteita sekä laajennamme uusille markkinoille."
Yli sata vuotta vanha leipomo innovoi jatkuvasti
Toinen finalisteista ja koko kilpailun voittajayritystä edustaa Anssi Räntilä, joka on 1913 perustetun Leivon Leipomon tuotantopäällikkö. Leipomo on perustamisestaan lähtien ollut perustajasuvun omistuksessa ja innovoinut jatkuvasti uutta koska haluaa olla leipomoalan edelläkävijä nyt ja tulevaisuudessa ja näin varmistaa toiminnan jatkuvuuden. Nyt yhtiö on kehittänyt Boltsin, joka myös on löytänyt tiensä kauppojen hyllylle.
"Idea oli alun perin puhdas vahinko. Olimme tekemässä siemenpitoisia sämpylöitä ja koneesta tuli vain pieniä palleroita joita yrityksen toimitusjohtaja kutsu ilkikurisesti lihapulliksi. Tuote muuttui muutamassa sekunnissa Leivon Vegepullaksi eli Kaurasiemenpyörykäksi", kertoo Anssi Räntilä ja jatkaa: "Tuote ilmoitettiin viime hetkellä Suomalainen Menestysresepti kilpailuun. Sen päästyä semifinaaliin, alkoi makumaailman kehittäminen yhteistyössä ravintoloitsija, keittiömestari Toni Leskisen johdolla. Alussa emme juurikaan laskeneet mitään, emme tehneet tuotteelle minkäänlaista budjettia koska, emme todellakaan tienneet, minkälainen menestystarina tuotteesta tulisi."
Millä mittareilla Boltsin menestystä mitataan nyt kun tuote on kaupoissa?
Anssi Räntilä kertoo: "Semifinaalin jälkeen saimme palkinnoksi kehitysrahaa käytettäväksi tutkimustyöhön Foodwest Oy:n kanssa. Toki, tässä vaiheessa, alkoi jo kohdistettujen kulujen kirjaaminenkin. Tv ohjelman myötä oli toki selvää, että tulemme saamaan näkyvyyttä mediassa, se kuinka paljon sitä saimme, oli mahtava positiivinen yllätys. Tätä nykyä Boltsilla on oma markkinointibudjettinsa ja jälkikalkalkylointia teemme aika ajoin. Positiivista on myös se, että olemme saaneet luotua Boltsien myötä muutaman uuden työpaikan."
Kehittäminen on aina tiimityötä
Leivon leipomo aikoo laajentaa Boltsien makumaailmaa sekä jatkaa kehitystyötä ja jatkuvaa innovointia. Anssi Räntilä kertoo: "Vaikka Boltsien syntytarina ja tämän hetkinen elämä kulminoituu TV ohjelman kautta hyvin pitkälle minuun, niin haluan korostaa, että projekti on, alusta asti, ollut monen ammattimaisesti toimivan tiimimme jäsenen saumatonta yhteistyötä!"
Nuorissa yrityksissä ja vanhoissa yrityksissä siis mennään aluksi fiiliksellä ja ensimmäisten asiakkaiden palautteilla. Kun toiminta kasvaa, siirrytään ennakoivista mittareista mittaamaan perinteisempiä mittareita kuten liikevaihtoa ja kannattavuutta. Mutta miltä uusien tuotteiden kehittäminen näyttää perinteisen S-ryhmän silmin? Hypätäänpä seuraavaksi kaupan alalle.
Antti Oksa, SOK:n tuoretuotteiden valikoimapäällikkö avasi Tonic19 -tapahtumassa heidän uusien tuotteiden valintakriteereitä.
Mitä S-ryhmä mittaa mitä hyllyissä kannattaa olla ja miten S-ryhmä valitsee uudet tuotteet?
Kilpailun tuomaristossa on kaupan alan ammattilaisia. Kysyn SOK:n tuoretuotteiden valikoimajohtaja Antti Oksalta miten kilpailu vaikuttaa heidän tuotevalikoimaan. Antti vastaa S-ryhmällä tuoretuotteiden valikoimista, hinnoittelusta, markkinoinnista ja konsepteista jolloin jokainen uusi (ja tietenkin myös vanha) tuote on tiukan mittaamisen kautta suurennuslasin alla.
Miksi lähditte mukaan ohjelmaan?
Antti Oksa kertoo: "Työstimme vuonna 2017 isolla porukalla kasaan Ruokamanifestin, jossa haimme kuluttajien ja muiden sidosryhmien odotuksia Suomen suurinta ruoan vähittäiskauppaa kohtaan siinä, mitä voisimme osaltamme tehdä, jotta suomalainen ruoka-ala pärjäisi ja menestyisi muuttuvassa tulevaisuudessa.
Yhdeksi tämän työstön avainteeseistä tuli ruokainnovaatioiden tukeminen. Tämä on konkretisoitunut muun muassa Suomalainen Menestysresepti -ruokainnovaatiokilpailulla, johon etsimme parhaita uusia ruokatuoteideoita, joiden takana olevat pienet yritykset ja vasta alkavat yrittäjät saavat kilpailun aikana monenlaista tukea ja apua saadakseen tuoteideansa valmiiksi tuotteeksi ja kaupan hyllylle kaupan lanseeraustuen kanssa. Tässä kilpailussa nähtiin monia suurempaakin yleisöä kiinnostavia elementtejä, joten kilpailusta tuli lopulta myös TV-ohjelma. Vuoden 2019 kilpailu oli hieno onnistuminen, joten jatkoa seuraa vuonna 2020."
Mitä merkitystä tällaisilla innovaatiokilpailuilla on?
Antti kertoo, että ruoka-alalla on ongelma: "On selvää, ruoka-alalla on ideoiden ja resurssien kohtaanto-ongelma. Monet hienot uutuustuoteideat jäävät puutteellisten resurssien vuoksi joko kokonaan pöytälaatikkoon tai toteutukseltaan hieman vaillinaisiksi pärjätäkseen kovasti kilpailluilla elintarvikkeiden markkinoilla. Tämän kilpailun avulla tietyt parhaiksi arvioidut ja seulotut uutuustuoteideat saavat jatkokehitykseensä merkittävää ja laaja-alaista tukea, jonka avulla niistä voi tulla todellisia innovaatioita, jotka päätyvät satoihin ruokakauppoihin ympäri Suomen ja satojen tuhansien suomalaisten ruokapöytiin - ja parhaassa tapauksessa jopa viestimarkkinoille asti. Mahtavana esimerkkinä vuoden 2019 kilpailun voittajatuote Boltsi oli koko vuoden parhaiten myynyt uutuustuote S-ryhmän ruokakaupoissa. Eli yksikään kansainvälisten tai kotimaisten jättiyritysten uutuustuote ei myynyt enempää kuin tämän kilpailun kautta valmiiksi hiottu uutuustuote Boltsi."
"Mahtavana esimerkkinä vuoden 2019 kilpailun voittajatuote Boltsi oli koko vuoden parhaiten myynyt uutuustuote S-ryhmän ruokakaupoissa. Eli yksikään kansainvälisten tai kotimaisten jättiyritysten uutuustuote ei myynyt enempää kuin tämän kilpailun kautta valmiiksi hiottu uutuustuote Boltsi." - Antti Oksa, SOK:n tuoretuotteiden valikoimajohtaja
Kun tuote on kaupoissa, laitatteko heti kaikkiin vai miten prosessi etenee?
Varsinkin kilpailun voittajatuote pyritään saamaan heti lanseerauspäivästä alkaen myyntiin mahdollisimman laajasti ruokakauppoihimme ympäri Suomen. Osalla finalistituotteista voi luonnollisista syistä olla alkuun aika rajallinen tuotantokapasiteetti, jolloin tuotteita laitetaan myyntiin kapasiteetin mukaan.
Mitä mittaatte kun tuote on kaupoissa?
Myynti ratkaisee. Antti kertoo: "Uutuustuotelanseerauksissa varsinkin uusintaostot ovat keskeinen mittari. Moni saattaa kokeilumielessä ostaa uutuustuotteen yhden kerran, mutta kuluttajien vakio-ostoslistoille pääseminen on se todellinen haaste ja mittari. Myyntiä tutkitaan ja analysoidaan moniulotteisesti: esim. millä alueilla ja minkä tyyppisten asiakkaiden toimesta tuotetta ostetaan enemmän."
Me ihmiset olemme hitaita muttamaan käytäntöjämme. Jos sinulla olisi taikasauva, miten toivoisit ihmisten käyttäytymisen muuttuvan?
Antti: "Kuluttaja on kuningas ja näin sen kuuluukin olla. Kaupan ja elintarvikealan tulee tarjota kuluttajia kiinnostavia vaihtoehtoja, ja uutuustuotteiden tulee olla niin innovatiivisia ja houkuttelevia, että ne saavat aikaiseksi käyttäytymisen muutosta."
Lopuksi Antti tiivistää: "Ruoka kiinnostaa ihmisiä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. On mahtavaa, että nyt suomalaiselle elintarvikealalle on rakentumassa innostava ja tulevaisuuteen valoisasti katsova start up -henkinen kulttuuri. Me haluamme ruokakauppana olla vahvasti mukana kannustamassa ja tukemassa tätä kehitystä."
Mielenkiintoisia tarinoita ja hienoa, että uusia ekologisia tuotteita kehitellään meidän arkeamme piristämään. Menestystä uuden luontiin ja elämääsi!
Slush 2019 on jälleen Helsingissä. Slush on kaksipäiväinen teknologiatapahtuma joka kokoaa yhteen sijoittajia ja startuppeja. Slushia on kuvailtu “BurningMan kohtaa TED-talkit”. Tapahtuma on muutamassa vuodessa kasvanut suureksi ja tänä vuonna on myös täysin loppuunmyyty.
Saatat pohtia miten isoksi Slush on kasvanut. Tässä muutamia numeroita
Transfluentin perustaja Jani Penttisellä on uusi pelialan startup johon hän on saanut ja hakee lisää rahoitusta.
Jani Penttinen koodaili ja pelaili 80- ja 90-luvulla pelejä. Sattuman kautta hän päätyi käännösalalle, kasvatti Transfluentista vientituotteen ja on nyt palannut juurilleen pelialalle. Jani on perustanut pelistudio Utopoksen ja sai Suomen mittakaavassa suhteellisen suuren siemenrahoituksen (seed round). Aion selvittää mistä pelistä on kyse, mitä peliä Jani rakentaa ja miten on mahdollista saada noin suuri siemenrahoitus.
Suuntaan Utopos Game Studiosin Helsingin popup -konttorille. Jani ja hänen tiiminsä asustelee Las Vegasissa ja on nyt Slush viikoksi vuokrannut kampista hulppean kokoiset yli 400 neliön tilat. Tässä kysymyksiä ja Janin vastauksia.
Mitä peliä rakennat ja millainen peli on kyseessä?
Jani: Utopos on oppivaan tekoälyyn perustuva peli, jossa pelaajalla on lemmikkirobotti josta hän kouluttaa taistelijaa, joka sitten taistelee muiden pelaajien kouluttamia robotteja vastaan online-areenalla.
Miten on mahdollista nostaa miljoona euroa siemenrahaa? Yleensä Suomessa nähdään miljoonaluokan rahoituksia vasta pre-A kierroksella.
Jani: Seed-kierros nostettiin ennen kuin töitä varsinaisesti aloitettiin. Minulla oli valmiina kokenut tiimi Las Vegasissa, joiden kanssa olin tehnyt yhdessä pelejä jo melkein 20 vuotta aikaisemmin. Tämä oli varmaankin tärkein mittari - kovatasoinen tiimi valmiina tekemään jotain uutta yhdessä. Pelistä oli idea, mutta ei mitään konseptia tai edes grafiikkanäytteitä.
Olet keräämässä toista kierrosta. Tällä kertaa 5 miljoonaa! Mitä mittareita nyt mitataan? Ovatko ne samat kuin ensimmäisellä?
Toisella kierroksella mittarit on sitten todella tärkeässä roolissa. Ensimmäinen kierros nostettiin lupauksella, että sillä rahalla saadaan tehtyä peli lähes valmiiksi, mutta toisen kierroksen nostamiseen tarvitaan jo metriikkaa siitä, että peli toimii. Käytännössä tämä ei vielä tarkoita, että pelin täytyisi olla myynnissä, vaan sitä että peli on rajoitetun testiyleisön käytössä ja sen käytöstä kerätään tarkkaa dataa, josta voidaan päätellä sen menestymisen mahdollisuuksia.
Mitä muuta haluaisit sanoa?
Nyt olen tavallaan palannut juurilleni, sillä aloitin pelintekijänä jo teini-ikäisenä ja tein pelejä työkseni pitkään, ennen kuin siirryin tekemään ihan muita juttuja (mm. Transfluentin perustaminen). Olen todella onnellinen nykyään, ja huomaan kuinka tärkeää on tehdä sitä mistä nauttii ja missä on itse hyvä.
Upea kuulla että Jani on palannut juurilleen. Olipa muuten erittäin hyvin sanottu: tehdä sitä mistä nauttii ja missä on itse hyvä. Sanoisin jopa että siinä on menestyksen salaisuus. Menestystä elämääsi!
