Contour

Oletteko koskaan kuulleet tekemättömien kauppojen harmittelua? Ties kuinka monennen kerran kuulin taas tarinan ostamatta jääneestä kesämökistä lampineen ja isoine tontteineen.

Ilmeisesti ajonopeus oli liian pieni tai jotain kun kyytiläinen ehti moisia miettimään. Ajelun syynä oli ohikuultu puhelu. Sen seurauksena totesin että pienelle perävaunulle voisi olla käyttöä kunhan se vaan on ehjä ja oikean hintainen. Ei kuitenkaan riittänyt rohkeus lähteä mitään tarjoamaan näkemättä.

Nyt se on sitten nähty ja 1000 h huolto on edelleen hieman kesken. Huoltoilmaisin huutaa ja käskee vaihtamaan pilot line filterin eli esiohjauksen painesuodattimen. Niin olin tekemässäkin, mutta sen vaihtamiseksi kone täytyy asettaa poikkiteloin ja mielellään saisi seistä jonkin aikaa että paineakku varmasti tyhjenee. Poikkiteloin asetteleminen taas ei onnistunut, koska kääntömoottorin alennusvaihde oli tyhjä samoin kuin molemmat polttoainesuodattimet. Oman aikansa vie purkaminen, vaihtaminen, ilmaaminen ja välissä piti tasaamassa pahimmat montut hevostarhalle johtavalta tieltä. Sen kääntömoottorin vanha öljy oli niin puuroa ettei tahtonut tulla ulos ja öljytikun kanavaa pitkin täyttäminen vei tunnin. Se on ilmeisesti tarkoittetu imettäväksi tyhjäksi imuvaihtajalla ja täyttöhän käy kätevästi tyhjennysletkua pitkin kovallakin paineella kun on vaan pumppu ja oikeanlainen liitin. Vähemmän kätevästi se käy litran muovipullolla ja siihen liitetylle supistuskappaleella.

Itse asiassa se taitaa olla peruja nykyään eläinsairaalana toimivan kiinteistön silloisen huoltoaseman varaston invetaariosta. Niitä oli vain jostain sinne jäänyt, myyntiin ne ei olleet tarkoitettuja, Roskiin niitä meni aika läjä, mutta arvelin että silloisen mopon vaihteistoölyä saisi lisättyä sillä paremmin kuin tippakannulla. Oletan myös sen 2-t öljypullon olevan noin vuodelta 1995. Hyvää Husqun öljy oli, mutta Yamahan moottori kuitenkaan kestänyt huoltoasemasta seuraavan työharjoittelupaikan paluumatkaa. Moottorihan ei leikannut kiinni vaan korkeasta viritysasteesta ja ilmeisesti hieman liian vähän (1500 kierrosta) näyttäneen kierroslukumittarin ja hieman poskellaan olleen seoksen ansiosta mäntään tuli reikä keskelle - sellainen pikkurillin mentävä kolo vaikka mittarin mukaan oltiin ihan turvallisella alueella.

Sittemmin Yamaha muutti tuorevoitulupumpun säädön kaasuvaijerista riippumatomaksi ja tarkensi mittareita näyttämään todellista suurempaa kierroslukua ja ajonopeutta.

Tietenkään enää sen jälkeen kun oli kuukauden ajanut kesätöihin 750 kuutioisella ei 125 kuutioinen tuntunut ollenkaan hurjalta, mutta verrattuna mopoon tai näihin nykyisiin 11 kw kevareihin silloinen Yamaha kulki jarruihin ja ajo-ominaisuuksiinsa nähden vähintäänkin tarpeeksi.

Liikenteenohjausjärjestelmä on susi ja ohjaushuoneeseen valuu vettä. Tämä nyt sitten oli se laatupisteillä halvemman tarjouksen edelle kivunnut rakennelma...

Happy Human kävelijä on viimein päässyt perille!

Oletan että kasvo/tatuointi/hiusmuistini osuu tällä kertaa kohdalleen. Tuon Kärnän näin vilaukselta hänen taipaleensa ensimmäisellä kilometrillä ja päivän lehdessä kissafarmilta palanneen naisen oletan nähneeni monta kertaa. Monta kertaa nähnyt, mutta en ole hänen työpaikkansa kanta-asiakas.

Rohkea veto lähteä Etelä-Afrikkaan. Varmasti hienot maisemat, hyvä ilmasto, mielekästä puuhaa jne, mutta kun luki muutaman muunkin jutun niin ei ehkä kuitenkaan se paikka johon ensimmäisenä haluaisin esimerkiksi oman tyttöystävän lähtevän kissaeläimiä hoitamaan. Ei ole toki tällä hetkellä tyttöystää, eikä siis siitä huolta.

Paikallinen lehti uutisoi kuinka Africassa lesboja yritetään "parantaa" raiskaamalla. Vailla parempaa tietoa oletan että paremmin toimisi kun siinäkin maassa raiskaaminen loppuisi kokonaan. Ehkä vähän kärjistettyä näin sanoa, mutta niillä lukemilla siinä maassa jokainen on jatkuvassa vaarassa tulla raiskatuksi. Jos jokainen raiskatuksi tullut saa siitä kauhukuvia ja kertoo edes yhdelle naisystävälleen niin ei se seksi miehen kanssa enää houkuta sitäkään vähää mitä saattoi houkuttaa aikaisemmin.

Parantaa on lainausmerkeissä, koska se ei ole sairaus vaikka joku poppamies voi olla pakit saatuaan sitä mieltä.

Mikä sitten on totuus ja onko heteronainen paremmin turvassa- vaikea sanoa kun en ole siellä käynyt. Samalla työmaalla oli sieltä entinen upseeri parina päivänä apunani, mutta ei kyllä puhuttu naisten oikeuksista tai raiskaustilastoista.

"Eläintenhoitaja kuvaa tuotantoeläinten arkea julmaksi"- tässä sitä sitten ollaan kotomaassa tärkeiden kysymysten äärellä. En ole laskenut kuinka monella tilalla olen ollut ja tuotantoeläiimiä nähnyt, mutta tuota otsikkoa en allekirjoita niistä yhdenkään osalta. Ainoa kerta kun olen nähnyt jotain tuon suuntaista oli yli 25 vuotta sitten kun tilalta karannutta sonnia vedettiin maasturilla kotia kohti. Toki sitä tuhatkiloista jässikkää olisi voinut yrittää heinäpaalilla houkutella pois vihreältä niityltä, enkä usko että senkään viljelijän mieltä lämmitti moiseen puuhaan ryhtyä. Vaihtoehtona oli jättää sonni tekemään tuhojaan naapureiden maille, viedä pois tai ampua sinne.

Sitä viljelijää ei enää ole ollut vuosikymmeniin, mutta tila on edelleen olemassa ja uskokaa tai älkää niin se on se sama tila missä nykyään käydään helpostikkikin Helsingistä saakka eläimiä katsomassa.

En ole kovin aktiivisesti seurannut mitä tapahtuu itänaapurustossa. Viimeinen uutinen minkä luin oli että Ukrainassa ollaan täydessä sotavalmiudessa, reserviläiset on kutsuttu palvelukseen jne.
Kuitenkin lähihistoriaa on vielä sen verran muistissa että pahaa pelkään Kosovon toisintoa.

Se taas tarkoittaa että Venäjä suorittaa pienen nurkanvaltauksen eli ottaa haltuun vaikkapa lentokentän ja kaasulinjan. Se tehdään oman maan kansalaisten suojelemisen varjolla ja samalla saadaan näytettyä mihin sotavarusteluun käytetyillä miljardeilla pystytään.

Jos oikein muistan niin Kosovon maakuntaan etenivät ensimmäisenä ulkomaana venäläiset ja miehittivät Pristinan lentokentän ympäristön.

Kun maahan syntyy valtatyhjiö ja kansalaiset ammuskelevat toisiaan se avaa ulkovalloille mahdollisuuden iskeä sotilaallisesti. Taas toisaalta kyseessä voi olla poliittinen temppu jolla pyritään yhdistämään Ukrainan kansa rajalle ryhmittäytyviä venäläisjoukkoja vastaan. Onnistuessaan se on kova temppu ja saattaa hyvinkin rauhoittaa suuren osan Ukrainaa, mutta epäonnistuessaan saattaa syntyä sota jonka vaikutukset kantavat Suomeen saakka. Jos en väärin muista on Ukrainalla ainakin ollut entisen neuvostoliiton jäljiltä ydinaseita.

Tälle päivälle oli pieni suunnitelma renkaanvaihdon muodossa. Aamulla kuitenkin oli vesiletku jäässä ja yksi suuri kone odotti huoltovuoroaan.

Vasta kun sain koneen sisään kiristettyäni sitä ennen perävaunuista kahden navan laakerit aloin selvittämään mitä kaikkea se punaisena palava huoltoilmaisin käskee vaihtamaan.

Lista oli sen verran pitkä että joudun turvautumaan ohjekirjaan, mutta sitä ennen oli hoidettava helpommat eli napojen pesu ja moottoriöljyn vaihtaminen. En tiedä mitä on suunnittelija ajatellut kun on laittanut moottoriöljyn suodattimen ylös konetilaan ja kierre alaspäin. Seuraavalla kertaa lyön vanhaan suodattimeen pistepuikolla reijän ettei koko suodattimellinen öljyä leviä nostaessa pitkin konetilaa.

Tuollaisella suunnittelulla saa koneesta varsin helposti palovaarallisen vaikka suodatin onkin imusarjan puolella.

Vanhoissa toisen korealaismerkin koneissa suodattimen vaihto oli ensimmäisellä kertaa vähän saman suuntainen, mutta rakensin siihen tarkoitukseen peltikourun. Sen jälkeen suodattimesta ja öljykanavasta purkautunut öljy meni kourua pitkin nätisti jäteöljyastiaan, eikä mihinkään runkopalkin päälle ja ympäriinsä konetilaa.

Iltapäivällä vesiletku oli sen verran sulanut että pääsin pesemään takavanteet. Takavanteet erityisesti siksi että renkaanvaihdon yhteydessä vaihdan takajarrupalat. Voi olla että kunnostan myös etujarrusatulat. Yksi pölytiiviste on ainakin vaihdettava ettei mäntä ruostu.

Heitän tässä yleisen haasteen. Ole päivä, viikko, kuukausi, paaston aika tai vaikka pidempäänkin valehtelematta. Kyllä se onnistuu, mutta näköjään pirun pitkät jäljet totuuden puhumisellakin voi olla.

Vaikkakin lähdetietojen mukaan olen osaksi savolaista sukujuurta olen todella huono selittämään muunneltua totuutta. Jos kyse on konekaupasta ja varsinkin isoista rahoista, eikä mistään pesukoneen jalan säätöavaimesta/kaukosäätimen paristoista niin ei tulisi mieleenkään väittää koneessa olevan jotain sellaista mitä siinä ei ole, väittää ehjää rikkinäiseksi tai rikkinäistä ehjäksi.

Entisen työpaikkani reissuhommissa päädyin noin 2000 kilometriä etelään. Siellä sitten asiakas oli intoa puhkuen valmiina ottamaan käyttöön peruskunnostetun koneen. Kone oli ikivanha, mutta olin nähnyt sen tehtaalla palasina kun se modernisoitiin, laakeroitiin ja osia + työtä meni tuhansien eurojen edestä jo tehtaan omakustannushinnoillakin mitattuna.

Se ei vaan asiakasta paljon lohduttanut kun koulutuspäivänä koneesta alkoi tihkua öljyä monesta paikasta. Se vitutti minua niin suunnattomasti, koska tiesin sillä kertaa mistä niinkin selkeä vika johtui. Ehkä joku olisi siinä tilanteessa pystynyt valehtelemaan, mutta minä kerroin että tihkuminen johtuu modernisoinnissa tehdystä muutoksesta ja että sen olisi pitänyt tulla ilmi tehtaalla koeajossa jos ulkoilman ja sen myötä myös koneen lämpötila olisi noussut tarpeeksi. Kerroin, piirsin kuvan, mitä oli tehty ja ihmettelin sen perään miksi ihmeessä oli menty huonompaan rakenteeseen ja tehty ilmeisesti vielä hyvistä työkaluista huolimatta huonot kierteet. Tai vaikka sitten ihan hyvätkin kierteet, mutta alkuperäisestä umpiperään tehdystä poiketen jokainen kierre meni läpi öljytilan seinästä.

Mitä sitten pitäisi tehdä kun työnantaja puhuu muunneltua totuutta?

Taas tähän esimerkkiin palasin kun minua muistutettiin episodista joka ei oikeastaan olisi koskenut minua ollenkaan. Ei olisi jos en olisi sattunut tarvitsemaan muutaman tunnin ajaksi kolmannen osapuolen konetta. Sellaista konetta jossa oli ollut vikaa kaupantekohetkellä eikä uusi omistaja ollut sitä huomannut tai jos oli niin ei ainakaan ollut sitä korjannut. Koska kuitenkin piti töitä tehdä niin jouduin sitten mukaan tilaamaan varaosaa ja sanoin silläkin kertaa rehellisesti mikä on rikkia ja mikä taas ei. Vaikkei rahallisesti varmaan ollut kyse mistään suuresta asiasta niin ei sentään kilpailevan firman koneen korjaamiseksi kannata ruveta konemyyjää kusettamaan.

Tänään voisi olla viimeinen päivä talvirenkaiden kanssa. Ilmeisesti niille tieosuuksille jotka on varusteltu muuttuvilla nopeusrajoituksilla voidaan jo laittaa voimaan kesänopeudet. Ei taida koskea Hämeenlinnan hukkaputkea.

No joka tapauksessa tiet on sulat painorajoituksia alkaa ilmaantua ja routavaurioita odotellaan.

Siirsin koneen ikuisuustyömaalta lähemmäs huoltopistettä ja ilokseni huomasin että siellä oli viimein saatu kaapeleita upotettua. Ilmeisesti työmaasähkö on jo otettavissa oikeaa kaapelia pitkin, mutta helvetti sentään kuinka pintaan ne kaapelit oli vedetty...