Contour

Nopea oli hitaan traktorin lähtö. Kaksi lavettireissua ja sen toisen aikana oli traktori häipynyt muihin hommiin- muuten hyvä, mutta tukkikoura perässä ei paljon maansiirtovaunua vedetä.

Lavettireissut sentään meni kokolailla putkeen. Ahdasta on sovittaa pitkää vaunua pienelle rantatielle- saman tien tosin tulin pakilla saman vaunun kanssa talvella.

Sit piti illan ratoksi käydä katsomassa yhtä konetta työmaalla. Autolla ei mitään toivoa mennä koneen viereen saakka, mutta Suzukilla vesijohtolinjaa pitkin kirjaimellisest telan viereen asti. Pyörä nojaamaan konetta vasten ja pikapikaa samaa reittiä takaisin. Ei olisi millään hienolla katetulla pyörällä samalle reitille uskaltautunut, mutta tuolla ei tuottanut tuskaa. Takavalosta ilmeisesti toinen kiinnitysruuvi katkesi vanhuuttaan, mutta niitä saa kaupasta uusia.

Lavetin äärivalon vaihto ei mennyt kivuttomasti- syy oli uusi tarvikevalo. Kyl se paikalleen meni ajan kanssa, mut puolta nopeammin olisi mennyt originaali. Vielä kun tietäisisi mikä poltti jarruvalojen sulakkeen.

Aamulla oli lasit jäässä. Onneksi oli vähän kirjallisia töitä rästissä.

Sen jälkeen konetta lavetille ja kolmella työmaalla käynti. Rantagrillillä on selkeästi valkattu nättejä kesäduunareita ja tänään ruokaillessa samaa saattoi sanoa myös asiakkaista. Pajut grillin aidan takana antautuivat Kobelcolle ja sisäinen tilataiteilija rakensi luonnonkiviportaat. Kivet vielä pesua vailla.

Taas meni pitkäksi. Onneksi on ABC, muuten olisi ollut aamupalaksi leipää, vettä ja valoa.

1918 siirretty talo- alkuperäinen rakennusvuosi noin 1830 ja vielä iskussa. Perustus rikottu yhdesä paikasta vesijohtoa varten, mutta muuten loistavassa kunnossa. Rannasta ja laiturista ei voi vielä sanoa samaa.

Naapurissa talovanhukselle sensijaan tuli noutaja- jos sen olisi pyromaani polttanut niin ei olisi tullu pitkää lajitteluprosessia. Katto oli jossain vaiheessa vuotanut ja näin ollen purkukuntoon meneminen oli tapahtunut nopeasti. Oli kaiketi koviakin hirsiä, mutta myös sellaista että nyrkillä pääsi kuulemma seinästä läpi.

Sitkeä vesijohtotyömaa menetti toisen koneen- mielestäni se on valmis ja ihan hyvä, mutta maksajalta täytyy vielä kysyä tehdäänkö jotain vai ei.

Kiinalaisrenkaista toinen vuotaa- onneksi sen saa tarvittaessa vaihdettua. 1,5 toisessa ja 2,2 toisessa ei ole enää hyvä ajaa suoraan- ehkä toimisi kallistetulla ovaalilla kunnes tyhjenee lisää.

Ei ollut illalla kaupungissa toimivaa painemittaria. Linnatuulesta löytyi kaksikin. Ajamaan joutui, mutta ei se mitään. Toivottavasti varsinkin ABC:llä mittaria käytettäisiin hellävaraisemmin- taas oli kappaleina.

Sahanpurua, kiilakiviä, niukasti sementtiä, puuta, tiiltä ja pärettä.

Ihmettelin ääneen kun pikku omakotitalossa ei kuulemma 3x 35 A sulakkeet kestäneet talvella- en ihmettele enää.

Toki alkuperäiseen verrattuna seinissä oli paksuutta hieman enemmän ja sahanpurua sentään eristeenä, mutta vähänlaisesti ja aika hienojakoista. Hauskoja ylläreitä tulee vastaan seinien avaamisen yhteydessä- onneksi ei ole oma talo.

Idea siitä että puskea talo nurin ja tehdä tilalle uusi ei olisi tuossa ollut ollenkaan huono ratkaisu. Ei talo mätä ole, eikä purkukuntoinen, mutta remontoimalla ja laajentamalla ei tässä tapauksessa pääse yhtään halvemmalla.

Laajennuksen sisätäyttö meni lopulta yllättävän kivuttomasti, tosin harvalla työmaalla on 5 rakennusmiestä 2 kaivuria 1 kuski, pyöräkuormaaja + traktori ilman kuljettajaa. Näin ollen kun oli ahdasta niin iso kone meni niille sijoille josta yletti likimain koko pohjalle ja pikkukoneella sai siivottua sorakasaa siten että siihen yletti isommalla koneella. Muuten meni hyvin, mutta kapilaarikatko tuli nelisen tuntia liian myöhään tai siis ylipäätään silloin kun sitä olisi saanut nostaa sisään tuli kasetillinen jotain ihan muuta. No tuli ainakin ulkopuolelle tarpeeksi soraa niin ei ainakaan maan pehmeneminen telineiden alta rakentamista haittaa vaikka sataisi viikon putkeen.

Kapilaarikatkokerroksen 30 cm patja= teoriassa 9 kuutiometriä sepeliä. 10 tuli, mutta ei ihan riittänyt- vaan insinööri ratkaisee. Kapilaarikatkon päälle suodatinkangas ja puuttuva kerros hiekoitussepeliä. Olisi seulottu hiekkakin kelvannut, mutta tuo ajaa saman asian. Radontuuletus toki meni sepelin sisään kuten pitikin.

Mut kun ei saa tehdä oman pään mukaan niin ei- Jos olisi saanut niin sekä sähköt, puhelimet, ja sadevesi olisi rakennettu syvemmälle samaan korkoon kuin viemärit tiivistetylle maalle, soran sisään ja styroxin alle- niistä olisi huoletta päässyt ajamaan yli.

Mitä lie taas päivityksiä oli menossa kun edes kirjautuminen ei onnistunut. Muuten kyl selain toimi OK.

Sisätäytön avaus

Osasipa olla vesiyhtiön ukoilla hyvä ajoitus. Jos olisivat tulleet puolikin tuntia ajoissa niin ei olisi ollut mitään tekemistä hetkeen.

Jos eilinen ilta meni mukavasti ja seuraa loistavaa niin tänä aamuna ei voinut sanoa samaa. Virkaiältään vanhempi kuski onnistui pudottamaan pienemmästä koneesta telan pois paikaltaan ja se pisti heti lisätöiksi.

Onneksi oli toinen kone työmaalla niin pienen taiteilun jälkeen viimeisten kymmenen tai kahdenkymmenen putkimetrin upotus pääsi vauhtiin. Sillä aikaa kun uraa runkolinjan löytymisen jälkeen syntyi aloin hiljalleen hivuttaa konetta sellaiseen paikkaan että saisi telan takaisin päälle.

Ensin tarvi toki hakea ketjua, rasvapuristin ja työkaluja. Sit telan kiristys nolliin ja miettimään. Koskaan aikaisemmin tela ei ollut päässyt ylärullan alapuolelle kuten tänään, joten koneesta tarvi tehdä teloilla 45 asteen kulmassa auraava että lapun sai oikealle puolelle rullaa. Sit vaan pikkuhiljaa hivutin telan päälle ihan yksin, ihan itte ja ilman toisen koneen helpotusta ja päälle meni ennen kuin telan pudottanut kuski pääsi putkilinjan kanssa perille asti.

Sit kun putki oli urassaan saapuikin vesiyhtiön auto ja oikeat ammattimiehet. Reilussa vartissa putki oli käyttövalmis.

Sit kohtasin esteen. Piti hakea sulun ympärille soraa- vaan tielle oli ilmestynyt oja- siis ihan hyvä että oli kun olin ilmeisesti lastannut oikean alueen väärästä kulmasta- ei mitään merkitystä muuten, mutta saattaa aiheuttaa närää pari vuotta sitten paikkaamani tien osakkaissa. Toinen tie kuitenkin aukeni työkalujen kanssa ja nyt pitäisi sulun pysyä paikallaan. Tie voi olla vähän vetelä pinnaltaan.

Pieni väkivalta olisi ollut paikallaan jo edellisellä lastauksella. Puomi ei ollut lukossa, mutta lukkolaite oli ilmeisesti jäänyt renkaan tai kaivurin alle kun ei paljain käsin inahtanutkaan.

Aamu= tietokone, laskuja ja kirjanpitoa. Iltapäivä on sorarallia. Onneksi kerrankin sai pistää koneet seis kokolailla ihmisten aikoihin ja lähteä muualle.

Kyl oli upealla naisella upea pyörä ja taas platoninen aika meni nopeasti. Sormet ja housut mullassa, kasvit uusissa ruukuissaan onnellisen näköisinä- mutta voiko kasvi olla onnellinen? Sen uskon että kasvi voi olla hyvinvoivan näköinen tai heikkokuntoisen.

Toivotaan että chilien ohella myös kahvi riehaantuisi kasvamaan sankoin joukoin.

Jos väittäisin pyörineeni naisen kanssa lakanoiden välissä niin se olisi aivan totta- lakanoita oli hyllykaupalla, mutta ainoat jännittävän väriset oli hyllyn kalleimmat. Tapaamisesta jäi kyytiin kylmäkone ja muutenkin oli viileää. Niin meni nopsaan että ei muistettu edes teetä keittää.

Ei sentään päivällä satanut lumi jäänyt maahan.

Kuten jo pari merkintää sitten totesin: Renkaat voisi vaihtaa muutenkin kuin keskellä yötä, varsinkin jos on tarkoitus aukoa jarrut samalla. Saavutus sinänsä oli havaita seuraavana pävänä että yksi jarrupaloista oli kolossaan väärin päin. Renkaat sentään meni oikeille pyörimissuunnille.

Tänään tuli viesti puhelimeen- tasan yksi enkä enempää kaivannutkaan. Minut oli eilen ymmärretty väärinm mut ei se mitään. Voi loton tehdä huomennakin.

Yöllä oli varsin kylmä. -1 auton mittarissa kotitiellä.

Jos jotain voisi parantaa eilisen elämänmenosta se olisi uusi kitinänvaimennin ja paikanvaihto yhden onnellisen kanssa.

Mut ei se mitään- aina ei voi voittaa. Tällä menolla lotossa alkaa tulla tulopuolta. Sekin toki auttaisi jos näkisi paremmin nuo keväiset routasiirtymät. Tarvii tällä menolla ruveta suunnittelemaan ilmajousia- ulosjoustoa kun on riittämiin, mutta jousen progressio on sellainen että maavara on suht pieni.

Toivottavasti yhden kauniin auton omistaja ei loukkaantunut kun kutsuin sitä joulukuuseksi. Hassua sitäpaitsi että join simaa ja söin loistavia munkkeja talossa jossa en koskaan uskonut käyväni.

Varsinkin silloi kun seurueessa on yksi tai kaksi kiinnostavaa naista niin kolmantena tai viidentenä pyöränä olemisessa on oma haasteensa, mutta hyvä reissu siltikin.

Mitä sit tulee paikanvaihtoon niin voisihan sitä peuroja katsella aamulla ikkunasta, paimentaa kissoja ja koiria Vapun päivänä ja aamuherätyksen soisi kukko+ emäntä. Noi siis niitä plussia. Miinukset selkiästi se että lauman muiden eläinten paimentaminen vaatii paljon ja liika on liikaa.

Näiden satojen kilometrien saldona sanoisin että ajellaan toistekin- siinä tapauksessa jos molemmat oisi sinkkuja niin mun vastustuskykyni ei riittäisi sanomaan ei suorallekaan ehdotukselle, mutta varattuna ja varattuihin se riittää. Toivottavasti mahdollisimman moni oli eilen ja on tänään puhtaassa luonnossa puhtain mielin.

Täytyy vielä lisätä että niin sanotussa paikallisbaarissa vietetyn kolmituntisen aikana näin ja kuulin varmasti parhaan karaoke-esityksen koskaan. Esittäjä oli kaunis Paula ja ilman taustahälyä olisi voinut laittaa sellaisenaan levylle.

Alla är fulla och alla vill knulla, tai jotain siihen suuntaan.

Voisi toki kesäkumit vaihtaa muulloinkin kuin keskellä yötä, mutta kun kahdessa paikassa ei voi olla samaan aikaan. Aamulla lähtö katsomaan yhtä roudan mylläämää pihaa, sieltä toiseen osoitteeseen ja toisesta kolmanteen, eikä mitään purtavaa missään osoitteessa.

Vanha tuttu piha- viimevuotisen routakorjauksen vierestä lähtenyt hieman nousemaan- muualla pihassa kolmessa paikassa akuuttia korjattavaa.

Ei ollut salaojan korjauskaan ihan mennyt putkeen- eikä mikään ihme. Oman osuuteni olin hoitanut ihan OK, mutta kun tarkistuskaivossa oli 30 cm multaa putkien päällä niin ei siitä vesi ollut läpi päässyt ja maamassa oli vesijohtokaivannossa siirtänyt korjausputkea.

Onneksi on isojen poikien leluja. Kansi sivuun ja yhdistelmäkoneeseen maapora kiinni. Maaporalla muutamalla tökkäisyllä kaivo tyhjeni mullasta ja putki löytyi kumpaakin suuntaan- siinä vaiheessa vedestä ei ollut tietoakaan, Sit kun toista päätä alettiin etsiä niin vettä tuli joka madonreijästä suihkuna ja tällä kertaa oli onneksi parempi korjausputki valmiina odottamassa toisen pään löytymistä- sekä tietysti kumisaappaat. n 80 mm putkesta tuli vettä torven täydeltä- siihen vauhdilla putki väliin ja nyt näkyi tarkistuskaivossakin virtausta ja reippaalla tahdilla. Useamman tunnin ajan virtasi ja kovaa. Virtaa varmaan vieläkin, mutta vedenpinta on toki laskenut.

Kesäkumit, enkä tarkoita ehkäisyvälineitä. Kitkoilla olisi toki voinut ajaa vaikka läpi kesän tai siihen saakka kun sakkoraja tulee vastaan. Mutta nyt saakin kesärenkailla hetken aikaa ajaa enennen kuin ne on sakkorajalla. Takakummit ainakin tuntui pitävän niin hyvin että ei pelkoa tahattomasta sutimisesta.

Tos joku aika sitten monttubileissä autokauppias kertoi kuinka isänsä oli kerran soittanut ja puhelu meni suunniilleen näin:

Isä: "Hei mitä noi kirjaimet SRT tarkoittaa?"
Poika "Siinä autossa on viitisensataa hevosvoimaa"
Isä "No ilmankos sutii liikennevaloissa"

Top Gearissa näyttivät hauskan C30 Volvon- itse en sen auton ulkonäköä kovin korkealle arvosta, sisällä oli yllättävän mukavaa olla ja ajaa. Mut niillä oli testissä muistaakseni 411 hevosvoimainen neliveto- paljon fiksumpi valmiste kuin 350 heppainen etuveto Focus. Ainakin nykyään jos pikkuautossa on noin paljon voimaa ja se on hyvä ajaa- ei paljon haittaa jos se on ulkoa ruma. Volvon 2,5 litrainen kone on ilmeisen luja laite- harmi vaan ettei niitä nähdä WRC kilpureissa.