Contour

Reilu pari viikkoa sitten muuan formulakuljettaja syytti tuulenpuuskaa siitä että auto hieman karkasi ja tallikaveri meni ohi. Kasetin siis täytyy kestää myös silloin kun on selkeä johto ja vain vähän matkaa maaliin.

Tänään sitten aloin pohtia onko tosiaan niin että oman joukkueen sisäinen arvostelu pistää aikuisen miehen kasetin niin sekaisin että rata loppuu alta.

Tilanne lähti suunnilleen siitä että joukkueen tulokasta neuvottiin jälkijättöisesti pelitavan mukaisesta puolustamisesta.

Seuraavassa vaihdossa vastustajan pelaajan kohtaaminen päädyssä vei vastustajan tähtipelaajan laidasta yli ja kaukalon viereistä käytävää useamman metrin eteenpäin.

Mitä tuo pelaaja ei varmaan itse tilanteessa tajunnut oli ettei uudessa joukkueessa ole yhtään sukelluksen harrastajaa. Se vaan on niin että kun päätä pidempi kaveri osuu luonostaan kamppailutilanteessa selvästi painopisteen yläpuolelle ja molemmat jalat on kiinni laidassa niin ei siinä pysy pystyssä vaikka kuinka yrittäisi. Tuomarista riippuen pelitilanteessa joko 2 minuuttia jäähyä, huomautus tai jos tuomari ei näe niin ei mitään.

Tällä päivälle olisin kaivannut vapaata. Valitettavasti kokolailla naapuri onnistui viikon mittaan telomaan sekä peukalonsa sirkkelillä että yhden varsin kriittisen osan autostaan.

Minä sille sit puhelimessa totesin että olin menossa siihen suuntaan muutenkin kun kone oli puun kaatolinjalla.

No lopputulos oli kokolailla sellainen että autoon jo hankittu laakeri ei ollutkaan ihan tarpeeksi. Meni siis kokolailla puoli päivää kun purettiin napa ja siitäkin suurin osa meni alapallonivelen irroittamisessa. Toki sanoin kun oltiin vähän aikaa sitä touhuttu että otetaan koko alatukivarsi pois niin voidaan koittaa tunkata se pallonivel irki.

Kun sitten viimein päästiin suunnitelmalla B tilanteeseen että vanha laakeri tai puolet siitä putosi lattialle huomattiin myös että tukivarren yksi pusla oli vaihtoiässä. Vapauduin sitten muihin hommiin kun pusla, pallonivel ja uusi laakeripaketti oli saatu paikoilleen.

Jokseenkin kolme viikkoa sitten näin melko toivottoman alkutilanteen. Oli kiviä, oli moreenia ja iso monttu jonka päällä lepäsi katkennut kaapeli.

Tänään viimein kaapelin kytkentää lukuunottamatta kaikki oleellinen on kunnossa. On toimiva salaojitus, on eristystä ja rikkoutuneen routivan laatan tilalla uusi niin ikään kolmiosainen betonikuori.

Tänään myös meni yhtä pientä lukuunottamatta viimeiset kurpitsat maailmalle- suurempi painoin 13,4 ja pienempi 6,3 kg- siinä sitä on tavoitetta ensi vuodelle.

Joskus hetken mielijohteessa tehty pysähdys pistää miettimään. Pisti esimerkiksi miettimään sitä kuinka asioiden lykkääminen voi johtaa siihen että fysiikka tai pää pettää ennen kuin niitä ehtii toteuttaa.

Vanhaa korjatessa löytyy joskus pieniä ylläreitä ja joskus vähän isompia. Pieni, mutta ikävä ylläri tuli esiin ilmanvaihtoputeken muodossa- kuka on ollut niin typerä että on tuonut ilmanvaihtoputken seinästä läpi sen kaikein suurimman ikkunan kohdalla kun vieressä olisi ollut ihan hyvää suoraa seinää kolmen metrin verran.

Eikä siinä mitään että on ikkunan edessä, mutta mitäs sitten kun se ikkuna tarvis avata.

No siihen oli lääke Hiltin laatikossa ja toki sen perään lähes 30 vuotta vanhaa kumahiomakonetta ja lekaa- nyt putki on uudella reitillä ja toivottavasti myös pysyy siinä.

Hiltin omistaja mainosti pitkää teräänsä- ei vaan ottanut huomioon että seinän paksuus oli 400 eikä 300 mm, joten olisi ollut parempi käydä sen kimppuun ihan oikealla kallioporalla kun oli vieläpä päästävä vinoa linjaa läpi pystyrautojen ohi. Kahdesta suunnasta toki onnistui, mutta kyllä siinä hermot meni ja kirosanat lenteli.

Viereinen paikka olisi ollut vielä pahempi, koska siinä on noin metrin pätkällä lähes 65 cm kokonaispaksuus josta toki yli puolet eristettä - tai ajan hengen mukaisesti säästökiviä

Tänään ei paljon lettuja paistamaan ehtinyt, mutta uunista putkahti pizza ennen säästökivien asettelua.

Ennenvanhaan tehdyissä rakennuksissa on betonin sisällä niin isoja kiviä kuin vaan on sattunut muottiin mahtumaan. Minä en lähtenyt sille linjalle paitsi yhdessä paikassa. Ihan vaan siksi kun seinän uloketta ei millään saanut valettua suoraan ylhäältä ja taas toisaalta viereinen seinä oli niin lähellä ettei kapeaa muottia olisi millään saanut purettua. Näin ollen kahdesta muotista tuli yksi ja säästökiviä siihen kohtaan minkä päälle ei tule seinää.

Ihmettelen vaan mitä järkeä on ollut tehdä keskelle seinää pykälä ylös ja metrin päästä takaisin alas- kuinka kauan aikaa siinä näpertelyssä on mennyt verrattuna siihen että tehty pitkä suora antura.

Toki vielä nykyäänkin uudiskohteissa joskus porrastuksia tehdään vaan ei moistaa koska tuollainen paikan tiivistäminen ei onnistuisi.

Päivätöissä on se huono puoli että jos jotain tarvis tehdä arkena kotona niin se jää iltaan ja pimeä tulee tähän aikaan vuodesta nopeasti vastaan.

Maanantain päätteksi urheileminen päättyi loukkaantumiseen. Ei onneksi loukkaantunut kuin yksi varvas, mutta kyllä se yksikin sattuu kun tulee kunnolla osumaa.

Vanhoissa taloissa on välillä ihmeellisiä rakenneratkaisuja kuten esimerkiksi samalla ilmansuunnalla neljää eri perustuskorkeutta, kolmea eristystapaa ja sitten ne saakelin liian ylhäällä olevat salaojat.

Toki tiedän kun olen samalla tontilla joskus ollut kaivoa syventämässä että taloa ei pohjavesi ainakaan vaivaa, mutta luulisi että sen 20 cm olisi jo senkin ajan vehkeillä voinut kaivaa anturan vieresä alaspäin.

On sammal kyllä ihmeellistä tavaraa. Jos joku kasvupaikka on huono niin ei siinä mikään hyötykasvi menesty, mutta sammal- se kasvaa näköjään vaikka melkein umpeen muovitetun harkkolavan reunimmaisissa ja ylimmissä harkoissa.

Kyllä maalla on mukavaa. Aurinko paistoi, kuokka heilui, peruaa nousi ja rikkaruohojen seasta löytyi myös pirusti pieniä porkkanoita.

Rautakaupassa asioiminen meni periaatteessa hyvin. Ei kuitenkaan täydellisesti, koska pyysin lastaamaan laastit etulaitaa vasten. Siis työntämään kivilavaa sen verran eteenpäin että toinenkin lava mahtuu.

Kun sitten saavuin maksamasta. Niin kivilavat oli kyllä kyydissä, mutta sen verran edessä ettei ideani purkaa ne kyydistä trukkipiikeillä onnistu millään. Toki taas ne laatisäkit oli helppo ottaa alas, mutta se ei vaan lohduta huomenna kun tarvis niitä etummaisen lavan kiviä. Toki lavanostinkin on työmaalla, mutta en tiedä A sopiiko se lavaan ja b riittäkö nostovoima ja nostokorkeus.

Murhekulma ei tänään paljon edennyt, ehkä 20 cm on nyt siinä missä pitääkin kun taas muualta puuttuu touhutilaa.

Puolikkaalla seinällä ei vielä paljon juhlita, eikä arsinkaan 20 cm pätkällä sitä.

Piti tehdä nopeasti pohja parvekelasin asennuskiskolle- no aina ei mene kuten haluaisi ja tässä tapauksessa ei sinne päinkään. Aivan kuten "bunkkerityömaalla löytyikin yllättäen kolmea perustussyvyyttä, kahteen suuntaan vino seinä, aidosti maarainen seinä ja tietysti rotankoloja harkkoseinästä.

Ihme jos sen saa viikossa kuntoon. Jollei salaoja menis väärästä kohtaa niin olisi jo ollut hyvän aikaa auki, vaan tällä menolla on ensin lähdettävä metsästämään pari holvitukea tai rakennettava joku muu tuenta. Äkkiähän sen sitten täyttää. Ei ihme että on talo ollut vähän kylmä.