Contour

Aikaisin aamulla kello soi ja huoltoauto oli pakattu kohtuullisen täyteen tavaraa. Oli syytä ollakin, koska oikeastaan nosto/sidontaliinoja lukuunottamatta koko se tavaramäärä kävi autosta ulkona+ koneen omia työkaluja jne jne.

Muuten meni ihan ok, mutta ilmeisesti jonnekin koneen panssarin uumeniin kilahti minisarjan väännin ja tietysti myös työkaluadapteri.

No toinen tappio tuli sitten lämmitys/sulatusvaiheessa eli lasikuppi meni särölle. ilmeisesti se on sen verran jännityksellä että ei vaikuttanut mihinkään, mutta vaihdettavahan se tietysti on ja vieläpä mahdollisimman pian. Nyt vaan näyttää että lunta sataa torstai aamuun asti. toivottavasti ei sentään 74 cm per päivä. No parempi kai sekin kuin maakaasuvuoto.

Päiväohjelmassa oli pieni korjaus. On siis kaukana kotoa ja vielä kauempana korjaamosta vanha kotomainen kaivinkone ajalta ennen Webastoja. Sen saa käyntiin periaatteessa kelillä kuin kelillä kun moottorin esilämmittää kaasupolttimella- siihen on siis oma lisälaitteensa jostain vuodelta 1986 tai jopa vanhempi.

Kuten Webastossakin niin itse lämmittimellä ei tee mitään jos neste ei kierrä. Lämmityksellä ei tee mitään jos polttoaine ei liiku ja jos jos polttoaine jäätyy viimassa niin työskentely käynnistymisenkin jälkeen jää haaveeksi.

Tänään tiedossa oli ettei kiertovesipumppu pyöri. Uusi vastaava oli jo mukana paketissa, mutta -20 asteen keli ei todellakaan ollut se paras ilma ruveta remontoimaan. Kun sitten viimein sormet kohmeisina sain ensimmäisen kontaktin tökättyä kiinni liitinrunkoon oli miinus plussassa. Onni onnettomuudessa että varakontakteja oli pussillinen ja pienellä väkivallalla ja veilä pienemmällä ruuvimeisselillä sain kontaktin irti ensin johtimesta ja lopulta myös liitinrungosta.

Sen tumpuloimisen jälkeen itse pumppu vaihtuikin paikalleen sujuvasti, lämmitys kävi ihan mukavasti ja nopeasti ja töihin päästiin noin vartiksi jonka jälkeen Kubotan laulu kuin seinään.

Taas lämmitys ja ilmaus, käyntiin ja viiden minuutin päästä pysähdys. Onneksi kummallakin kertaa kovalla maalla. Toki voi olla että tankista on lähtenyt liikkeelle jokin muru, mutta vahva epäilys on että vika on Nesteen jalostamassa polttoaineessa. -29/-34 kaiketi luvataan, mutta kai se tuulettimen viima vaikuttaa tuossa pahemmin. Tuon koneen seuraajassa asiat on sikäli fiksummin että polttoaineputket eivät ole jäähdyttimen edessä pahimmassa viimassa vaan jokseenkin suojassa samoin tankki.

Eilen mietin korjausvaihtoehtoja. Tänään sitten aikani liikenteessä oltuani menin Motonettiin ja rupesin haalimaan osia. Kuinka ollakkaan niin taas osui ostoslistalle sellaista tavaraa jolle oli hyllypaikat vaan ei itse tuotteita. Olisin siis kaivannut supistuskappaletta ja 90 asteen kulmia kokoa 2".

No kun ei löytynyt, enkä halunnut lähteä Pirkkalaan menin pakoputkiosastolle ja sieltä sitten aloin kaivella hyllyjä ja löysinkin viimein kaksi teräskäyrää ja hyllyn toisesta päästä löytyi supistava putkikin, mutta tietysti hieman väärää kokoa.

Vaan ei hätää- putki poikki, prässillä sellaiseen muotoon että sopii moottorille menevään kovaan muoviputkeen napakasti ja sitten hitsauskone laulamaan. Ei siitä putkesta mikään kaunotar tullut, mutta kyllä ajaa asiansa ja nykiminen loppui.

En sit mittaria kiinni laittanut- muuta väliähän tuolla ei ole kun vaan pysyy katsastuksen ajan nipussa. Sen jälkeen varmaan on alkuperäinen putki käynyt alumiinihitsauksessa.

Mietin jopa sellaista vaihtoehtoa että jättäisin koko välijäähdyttimen pois. Tuolla autolla kun ei kuitenkaan pitkiä matkoja kaasu pohjassa ajeta ja käytännössä edes moottoritiellä ei ole kuin puolikaasu kesälläkään. Näin talvella taas moottori tai ainakin kansi varmaan voisi lämmetä hieman nopeammin ilman välijäähdytystä. Ylipäätään tuo alkuperäinen välijäähdytin on pieni ja huonossa paikassa. Liekö sit vaan lyöty sinne siksi ettei virittäjien tarvitse muutoskatsastaa välijäähdyttimen lisäämistä.

kello nolla nolla. Takana jokseenkin pitkä päivä, lattialla paketti varaosia ja auto toista sisälokasuojaa vailla.

En siis tälläkään kertaa kolaroinut autoani. Näyttää kuitenkin siltä ettei kannata lähteä sitä ihan ensimmäiseksi katsastukseen viemään.

Niukasti viime vuoden puolella asensin autoon ahtopainemittarin ihan vaan ikkunan kautta letkuttamalla. Se näytti sitkeästi korkeintaan lukemaa 0,3 ja siinä vaiheessa kun paineen piti alkaa nousemaan kone nyki.

Lauantain puolella sitten nappasin etupyörän irti ja tietysti pyöränmuttereiden löysäämisen jälkeen auto oli jo siinä vaiheessa tunkin varassa.

Oli varattuna purkki vuodonilmaisijaa, mutta se jäi avaamattomaksi. Jäi avaamatta, koska sisälokasuojan irroittamisen jälkeen ahtoputkessa erottui niin iso halkeama ettei vikaa tarvinnut ruveta kauempaa etsimään.

Täytyy antaa tunnustusta hämeenlinnalaiselle jäähdytinpalvelulle, koska edellisen kerran korjattu saman putken toisen puolen korvake oli edelleen ehjä.

Nyt en vaan oikein tiedä mitä tehdä. Vaihtoehto A käynti samaisessa korjaamossa samaisen putken kanssa ja arvoitus koska tulee kuntoon, B välijäähdytin pois talveksi ja sen tilalle putki siksi aikaa kun tulee korjauksesta ja vaihtoehto C uusi putki. Noin periaatteessa voisin koittaa sitä itsekin hitsata kun vaan olisi Argonia. Tigillä vaan näyttää tulevan huomattavasti parempi lopputulos. sit olisi vielä vaihtoehto D eli pistää se putki poikki ja tehdä vain liitoskorvakkeen ja ensimmäisen mutkan verran uutta putkea. Ikävää on se että liitoskohdat ovat sen verran eri kokoiset että pelkällä tarvikeliikeen valmiskäyrällä ei saa tiivistä lopputulosta.

Tänään naapuri juoksi järven jäällä. Käveli ainakin sujuvasti, mutta itse en poistunut rantakiveltä edes sitä ensimmäistä metriä. Ennusteen mukaan lämpötila laskee lähipäivinä ja se taas tarkoittaa että järviin syntyy teräsjäätä ja jos ennuste pitää niin jään paksuus tuplaantuu seuraavan viikon aikana.

Piti paluukuormaan ottaa vähän polttopuita. Kyllä ne kuormaan meni, mutta vaikeaa oli. Nyin aikani moottorisahaa käyntiin ja pimeä ehti tulla ennen kuin sain sahaa sen verran purettua että sain rikastimen vivun takaisin paikalleen.

Siinä samassa rytäkässä ja niin ikään varsin hämärässä tankkasin sahan ja lisäsin teräketjuöljyä. Polttoainetankin korkki meni nihkeästi paikalleen ja teräketjun voitelusainesäiliö vielä huonommin ainakin kun katsoi sit kenkää hetken päästä, öljyä oli edelleen säiliössä, mutta niin ikään haalareissa, toisessa kengässä ja sukassa.

Paluumatkaevästä ostaessa tietysti edelläni menneen naisen pankkikortti temppuili. Kaunis nuorempi versio jo pakkasi ostoksia kovaa vauhtia, mutta hiljensi Grandiosan kohdalla pakkaustahtiaan kun alkoi näyttää ettei sinne kuutos Mazdan konttiin kohta saadakaan ruokaa. Ilmeisesti juomapuolta oli vielä täydennettävä kadun toiselta puolelta.

Oli tällä päivälle vain vähän ohjelmaa- tai niin siis luulin. Piti muutama lauta halkaista, lyödä kattoon ja sen jälkeen ruuvata muutama pätkä paneelia.

Siinä vaiheessa kun lauta oli kiinni katossa tulikin ohjelmaa- Tuli näet kaivattu ja jo kauan sitten tilattu pieni ikkunalähetys asentajineen.

Samaan aikaan oli puhelin soinut ja se tarkoitti pikalähtöä nostokeikalle. Pikalähtöä muuten, mutta yllättäen pitkistä nostoliinoista toinen oli jokseenkin lujaa kiinni edellisessä nostokohteessa ja olikin oma operaationsa vapauttaa se käyttöä varten. Kyllä työ silloin sujuu kun on oikeat työkalut.

Minulta kysyttiin muutamaa päivää sitten "Etkö itse kykene noista mitään tekemään, kun kaikkeen jonkun tarvitsisit?"

Tuo lasien laitto ainakin oli sellainen homma että ei se kauhean vaikea ole kun valmisteltu kunnolla, mutta siihen tarvii olla kunnon työkalut ja aika fakiiri saa olla jos meinaa että onnistuu yksin ylipäätään.

Niin monen asian tekemistä olen tässäkin blogissa käsitellyt oman kokemuksen perusteella ja työmaalla nähtynä että ymmärrän kyllä aika hyvin mihin hommaan kannattaa palkata tekijä ja mitä kannattaa tehdä itse.

En tiedä mitä on tapahtunut varsinkin täryn ajossa kunnostautuneelle harjoittelijalle. Muistelen vaan silloin joskus kysyneeni että onko palaamassa yhteen lapsensa isän kanssa ja silloin vastaus oli että miehen tarvis muuttua aika paljon että niin kävisi. Joko ihme on tapahtunut tai mies vaihtunut, mutta joka tapauksessa tänään jouduin kaksi hänen maalausharjoituslaudoistaan silppuamaan.

Maalaaminen kun ei ole mun juttuni. Keväällä näkee miten syksyiset maalaukset onnistuivat. Kyllähän sitä pensseliä heiluttaa ja purkkiin kastaa, mut maalaaminen on vähän muutakin.

Eilinen lahjojen jako ei mennyt ihan putkeen. Siinä mielessä meni hyvin että kokolailla kaikki paketit on viety ja pääsi vieläpä kotiin juuri ennen puolta yötä.

Matkalla pohjoiseen 2 ekaa kohdetta meni hyvin, mutta seuraavasta pätkästä tuli haastava. Vain kahden kilometrin jälkeen edessä alkoi näkyä keltaisi vilkkuvaloja, sitten erottuivat kahden auton hätävilkut. Ojan takaa pilkotti kolmas auto eli tielti suistunut musta BMW. Siihen sitten seisahtuminen ja kysymään onko kaikki kunnossa, tarviiko joku kyyditä sairaalaan tai vaihtoehtoisesti kotiin/muuhun kohteeseen.

No ei tarvinnut ja matka jatkui.

Toiseksi viimeisessä kohteessa ei ollut ketään kotona. Se oli sikäli hyvä juttu että ehti vielä käydä viimeisessä paikassa kyläilemässä ja ehti siitä huolimatta kotiin ennen puolta yötä.

23.12 alkoi sillä että jakeluauto herätti kuuden pintaan aamulla, sen perään ei sitten levon hetkeä tullut ja nyt takana on 24 tuntia 7 minuuttia samoilla silmillä.

Kun naamatuttu kysyi lähtisinkö pukkikeikalle teki mieli sanoa että korkeintaan antamaan jollekin tuhmalle tytölle vähän risua ja sitten kerroin missä kaikkialla mun tarvis ehtiä käymään.

No ensimmäinen kohde oli helppo eli, samoin toinen ja siihen asti aikatauluttamatta meni ihan hyvin. Sitten menin syömään ja kauppakierrokselle Tuuloseen,

Tuulosessa sitten meinasin kävellä ihan väärälle osastolle, kun silmät takertuivat kolibrin kuvalla koristeltua paitaa kantavaan naiseen.

Lyhyen ostoslistani kera olinkin sitten kassalla sen samaisen naisen takana ja totesin että läheltä näytti vielä paremmalta kuin kaukaa ja jos hänelle olisi kassalla 66 € ostostensa kanssa käynyt kuten edellisellä asiakkaalla eli jotain jänyt hihnalle niin olisin kyllä lähtenyt juoksujalkaa perään.

Ei kuitenkaan jäänyt ja hänen jäätyään pakkauskaikan jonoon ehdin kiertää katselemassa ja poistua parkkipaikallen ennen kuin hänen ostoksensa olivat paketissa.

Seuraava stoppi ei sitten mennytkään hyvin eli ohjaamoon noustessa askelma petti jalan alta ja avaintakaan en heti löytänyt. Totesin että nypin maasta loput porkkanat ja niin hullulta kuin se kuulostaakin olisi maassa ollut myös salaattia tarjolla.

Seuraavaksi ilmoitin kohteeseen että olen tulossa ja sieltä vastattiin että mun pakettini on valmis vasta kolmen tunnin päästä. Siinä vaiheessa takana oli reilut 130 kilometriä.

Sieltä päädyin pikaruokapaikan jonoon. Edessäni oli vain muutamia ihmisiä joista toinen oli todennäköisesti juuriltaan jostain Saksasta kaakkoon. Sellainen tyttö kaunis tyttö joka varmaan vielä särkee monen pojan haaveet. Yllätys olikin sitten suuri kun tyttökaksikko halusi välttämättä päästää minut edelleen siitäkin huolimatta että kerroin joutuvani lähes kolme tuntia pakettia odottamaan kuitenkin.

Syötyäni taas seuraavalle reitille, lahjojen vienti ja sitten sovittiin niin että jään odottamaan ainakin niin kauan että saan ottaa pakettini uunista. Isäntäväki jätti sit minut vahtimaan kissaan ja uunia pohtivat sitten ääneen mitä tekemistä siksi aikaa. No koska perheellä on pieniä lapsia sain eteeni 3 Legoista ohjeen mukaa kasattua mallia ja yhden hieman sovelletun.

Minä sit totesin että menkää vaan omalle pakettireissullenne minä korjaan sen kolmannen. Malli oli kaivinkone jolla ei ei minun mieletäni pystynyt ollenkaan lastaamaan tai tyhjentään kauhaa

Menihän siihen muutokseen aikaan, mutta kyllä ainakin lähtiessä ja yhden paine/alipainesylinterin toimiessa sillä pystyi, toisin kuin Legon ohjeilla rakennettuna oikeasti lastaamaan. Voimaa olisi tietysti saanut olla enemmänkin eli seuraavaksi jos aikaa ja palikoita olisin kaiketi tehnyt puomille keventimen.

Sitten oli vielä kolme kohdetta ja yksi luvattu lahja hankkimatta. Aamu viiden jälkeen saunaa lämmittmään. Nyt tars nukkua.

edit.8.2.2016
Koskapa jääkaappi oli varsin täynnä laitoin iltapalan syötyäni maukkaan pakettini ulos jäähtymään kannellisessa astiassa. Aamulla kansi oli vieressä ja astia tyhjä. Vasta tänään treeneistä palattuani sain vahvistuksen epäilyyni eli pihassa loikki ihan oikea kettu.

Illalla otti päähän. Tietysti pieni pulmahan se letkun vaihtaminen on kun vaan tietää missä on päät ja kun uuden letkun saa vedettyä paikoilleen.

Onneksi satanut lumi suli yön aikana lähes kokonaan ja mistä ei ehtinyt sulaa muuttui liukkaaksi.

No sitten kun uusi letku oli kyydissä alkoi puhelin soimaan. Ei yhtään yllättänyt että taas jonkun muun hoitoalueella oli rekka jumissa ja tietysti se tarkoitti että pari kauppaa jäi välistä, uusi letku paikalleen ja pelastuspartioon. No kiitos hyvän kuskin ennakoinnin ei tarvinnut hinat ja hiekkaakin meni varsin vähän, mutta tuokin olisi ollut vältettäissä kun A kyydin tilaaja ilmoittaisi että ei perävaunun kanssa perille asti tai tielle jos tietä hoitavalla yrittäjällä olisi kunnolliset työvälineet. Tämän voi sanoa oikeastaan monikossa, koska tuntuu että 12 kilometrin säteellä on tasan punainen ja keltainen Valtra joilla saa työt tehtyä omilla työvälineillä ja loput kuorivat kermaa, rääpivät rusinoita pullasta, mutta sitten kunn tulee lunta kunnolla tai liukasta ovat kusessa.

Rystyset oli pari päivää laastarissa. Ei ihme että kunnon korjaamossa isompi huolto maksaa tuhannen ja öljyt päälle.

Yksinkertaisia juttuja kun on iso pahvilaatikollinen suodattimia eli 5 moottoritilaan 3 ohjaamoon 4 vaihteistoon ja sitten vielä pari pestävää kummajaisuutta. Niistäkin se toinen irtoaa kivuttomasti ja taas toinen on ikävässä paikassa tutkan takana rungon ja vanteen välissä.

Nyt se on kuitenkin tehty, tehty ajallaan, saranoita lukuunottamatta kaikki nipat rasvattu ja koeajolla kiristetty yksi pohjaproppu.... Siis nimenomaan koeajolla ei ennen eikä jälkeen. Ei vuotanut, mutta oli selvästi löysemmin kiinni kuin viereiset.

Mikä sitä aikaa sitten oikein vei- no täyttäminen ja se että joka paikkaan täytyy tarjota metrin jatkovartta tai vasaraa. Jopa ilmastoinnin hihnan kiristämiseen tarvii useamman työkalun. Sen ainoan hetken kun sain apulaisen huoltoon niin annoin mielestäni kaikkein helpoimman homman hänelle käteen= apukuskin puolen askelman korkeussäädön lukistustapin sisään katkesi sokka. Arvelin että saa sen joko lyötyä irti tai porattua uuden reijän lähemmäs tapin päätä. Kun sitten puolen tunnin päästä ei tappia vielä kuulunut takaisin menin auttamaan. Siellä oli jo tuurna lyöty vinoon, 2 poranterää katkaistu ja uutta sarjaa tietenkin halusi käyttää.

No kolme kertaa sanoin että poraa lähemmäs sitä vapaata päätä- neljä kertaa porasi ensin kahdesti sokan tyngän päähän ja sen perään vielä kahdesti poikittain siihen sokkaan. Lopulta kyllästyin odottamaan hain ikivanhan mutta ei virosta tuodun kiinalaisen terän ja akkuporakoneella vajaassa minuutissa reikä syntyi ja samalla terällä sai vielä sen toisenkin tapin lukituspinnin paikan porattua auki.

No sitten taas niitä suunnittelun kukkasia eli taakseajolaitteiston orbitrolin ls linjan joutuu pikapuoliin vaihtamaan. Se letku on näköjään jäänyt jousituksen tukitangon ja ohjaamon kulman väliin. Toivottavasti halpa osa, mutta paskamainen vaihtaa. Kenties prässään siihen pätkän lisää ja muutan toiselle reitille. Jarrumekanismia ei saa rasvattua jos ei pura hydrauliputkea tai toimi ohjekirjan vastaisesti. Valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon ennen kuin otin öljyjä ulos= pyöräkiilat paikoilleen, käsijarru pois päältä ja kas tilaa tulee juuri sen verran että toiseenkin nippaan pääsee käsiksi. Etujousituksen sylinterin yläpää (vasen) vituttaa joka kerta. Huohottimen vaihtoon tarvii olla jonkin sorin jonglööri, siirtää ls linja pois tieltä ja jos olis yhtään isommat kädet tarvis nostaa ohjaamoa niin paljon kuin jousitus antaa myöden- DVD edelleen mykkänä kun kantaa kattoa.

Liekö sit johtunut uusista voiteluaineista vai ohjaamon siivoamisesta mut joka tapauksessa voimansiirron / hydrauliikan äänimaailma muuttui häiritsevämmäksi. Työkalulaatikkoa kaipaa entistä enemmän.