Kosta fiksusti: älä kosta ollenkaan

1. Reaktionopeus. Mitä myöhemmin ns. antaa takaisin, sitä tyhmemmältä vaikuttaa. Asiaan kannattaa reagoida heti siihen törmättyään, jottei vaiettu loukkaantuminen kasva korkoa, aiheuta odottamatonta epäadekvaattia käytöstä sekä ruoki paranoiaa.

2. Ytimekkyys ja deadline. Just say it and move on. Jatkaessaan vuosikaudet aiheesta puhkumista tai kostaessaan erissä ilman mitään aikarajoja saa pian yleisön myötätunnot kääntymään kohteensa puolelle, koska vainoamista sietää aika harva. Tapahtumien taustatkin hiipuvat unohduksiin: historijoitsijoita sekä arkeologeja tuskin löytyy kuuntelijoiden joukosta.

3. Asiassa pysyminen. Kissa on pöydällä, puhe on siis siitä eikä sen pentueesta tai repimistään verhoista. Aiheeseen liittymättömien asioiden väkinäinen liittäminen kostoonsa kääntyy yleensä kostajaa vastaan.

4. Asiallisuus. Kuiskuttelut, hihitykset, epämääräiset vihjeet, huhut, propaganda sekä muu manipulointi ja vääristely kääntyvät lopulta sitä viljelevää ihmistä vastaan. "Mutkusealoittieka" on argumenttina (kissan)hiekkalaatikkotasoa.

5. Noidakehä. Kertaus saattaa olla opintojen äiti. Oppia voi silti muutakin kautta ja toisinaan on hyvä jättää varaa hoksaamiselle. Yksinään kentällä nyrkkejään heiluttava ja/tai suu vaahdossa muita haukkuva saa harvemmin kannattajia ympärilleen. Riitaan tarvitaan kaksi. Riidan voi lopettaa myös poistumalla paikalta, erityisesti mikäli vastapuoli keskittyy emootiopohjalta lapsellisesti tietoiseen sabotaasiin yhteistyön ja asian selvittelyn sijasta.

6. Tarkennus ja selvittely. Tämän pitäisi oikeastaan olla ihan alussa. Usein kostetaan jotain, mikä tajuttiin itse väärin ja loukkaus olikin kuviteltu. Usein myös asiallinen huomautus otetaan pitkin hampain vastaan ja siinä halutaan nähdä jotain asiatonta negaa, koska itsekritiikki on miinuksella ja loukkaantumisalttius suorastaan etsii aihetta aktivoitua.

Paras "kosto" on kuitenkin menestyminen: itseensä keskittyminen, itsensä kehittäminen ja oman elämänlaatunsa parantaminen sen sijaan, että sijoittaisi samoja resurssejaan kivun tai pahan mielen tuottamiseen muille. Usein kostaja hengittää ja elää menneisyydessä ja myös kostonsa kohteen kautta. Käteen jäävä saldo on parhaimmillaankin surkuhupaisa, pahimmillaan korvaamaton menetys.

Mitä kostosta jää käteen? Mikäli vastauksena on esim. "oikeuden toteutuminen", niin sanoja on hyvin todennäköisesti kaukana realismista ja menee sisäisen lapsensa oikutteluiden ja emootioidensa määräämänä sivuraidetta pitkin hakoteille.

Kirjoitettaessa soi Jessie J: Who's Laughing Now?