Suhteellisuudentajua, kiitos. Edes hitusen.

Tästä on jo jonkin aikaa, kerronpa kuitenkin.

Aamukuudelta tulee tekstari, jossa päivitellään erästä lentokoneturmaa. Viesti alkaa sanoilla: "Luinpa tässä Hesaria aamupalalla ja ajattelin, että haluaisit tietää tämän uutisen."

Kiitos ajatuksesta, onhan se tosiaan mahtavaa munkin aloittaa aamuni lukemalla suru-uutinen kymmenien ihmisten kuolemasta lentokoneonnettomuudessa.

Soitin tälle ihmiselle ja oikeasti kauniin sanakääntein kerroin, että pyysinhän häntä jo kolmesti viimeisen kuukauden aikana olemaan kertomatta minulle tällaisista asioista. Seuraan kyllä mediaa ja tiedän, mitä maailmassa tapahtuu, mutten todellakaan halua herättyäni ihan ensimmäiseksi lukea kuolemauutisia.

Vastareaktio henkii lämpöä, on jopa kuuma: "No jollei sua kiinnosta, että ihmisiä kuolee, niin kuolkoon sitten vaikka kaikki! Miten sä voitkaan olla noin tunnekylmä!" ja luuri kiinni.

Terve. Tai siis ei varmasti ollut.

Kirjoitettaessa soi Gnarls Barkely: Crazy