All big startups have obstacles during their growth. Sometimes you have to shut down your business but from every failure, you will learn. Here are the best lessons learned from doing their biggest fuckup's of startup superstars Ilkka Paananen, Spotify Daniel Ek & Skype Niklas Zennström.
Part 1: Niklas Zennström
Failing is part of success.
Niklas was partner in Kazaa before Skype. Kazaa was file sharing software for pirate music. They wanted to create platform for sharing music, but they ended up in losing a lot of money, investor money and got into huge lawsuits. They had over 500 000 000 downloads but no business model. Kazaa went into bankcruptsy. Big fuckup!
Niklas said that without lessons learned from Kazaa, he and team never got skills to build up Skype. Lessons you learn in failing may be important in your next startup and without Kazaa they would not be Skype. Skype made Niklas Zennström multimillionaire and he sais failing is part of business, get used to it.
Norjan kuningas Harald V:n ja kuningatar Sonjan toinen lapsi, Norjan kruununprinssi Haakon vieraili Helsingissä Slushissa ja kehui Slush tapahtumaa ja innovaatioiden merkitystä yhteiskunnalle. Hän kertoi olevansa ylpeä siitä, että pohjoismaissa on näin mahtava tapahtuma joka kerää upeat 17000 ihmistä kehittämään maailmasta parempaa paikkaa.
Norja auttaa myös startuppeja ja kasvuyrityksiä
Valtiot voivat vauhdittaa innovaatioita tukemalla tällaisia tapahtumia ja yrityksiä. Prinssi Haakon kertoi, että Slushissa on monia Norjalaisia startuppeja ja kasvuyrityksiä, joita Norjan valtio on avustanut lainoilla ja avustuksilla.
Norjalla ja Suomella on hyvät innovaatiorahastot. Suomella Tekes ja Norjalla vastaava.
On hyvä, että valtiot kannustavat innovoimaan. Hookan muistutti innovoimaan isosti ja tekemään asioita, joilla on isoa merkitystä: terveyteen, globaaliin ilmastonmuutokseen ja energiatehokkuuteen, elämiseen, liikkumiseen tai terveyteen. Hän sanoi voivansa itsekin sijoittaa johonkin isoa ja merkityksellistä tavoittelevaan.
17000 ihmistä kokoontuu Helsinkiin Slush 2016 tapahtumaan. Innokkaita ihmisiä on 120 maasta, 2000 startuppia, 1100 investoria, 600 median edustajaa, 600 tuotantoammattilaista ja vapaaehtoista.
Slushilla oli oma lento San Fransiscosta Helsinkiin
Tunnelma Finnairin Slush-tapahtuman osallistujille järjestämällä suoralla lennolla San Franciscosta Helsinkiin oli huikea. Koneessa saapui noin 300 startuppia, sijoittajia, yrittäjiä ja johtajia sekä toimittajia. Bisnestä ei oltu erotettu erikseen vaan ihmiset kulkivat vapaasti. Juttelivat ja tanssivat penkeillä.
Moni sijoittajista ja menestyneistä yrittäjistä tuli bisneksestä koneen takaosaan, koska takana oli "paremmat bileet".
Lonkero maistui jenkeille, vientituotteeksi?
Koneessa tarjottiin lonkeroa ja monet jenkit ihmettelivätkin mitä se on kun se on niin hyvää. Suomalainen tuote maistuu ja siinä olisikin lennolla olijoiden mukaan iso vientimahdollisuus.
Slushissa on innovaatioita ja rahaa. Kun nämä kohtaavat, syntyy hyvin todennäköisesti uutta bisnestä. Hyvää Slushia kaikille ja jos ensi vuonna aiot verkottua, niin pistä mieleen Slush -lento, jossa on uniikki tilaisuus tavata uusia eteenpäin meneviä ihmisiä.
Menestystä, innovatiivisuutta ja rahantekomahdollisuuksia elämääsi!
Lohkoketjuteknologia automatisoi sopimusten allekirjoituksen ja mahdollistaa uudenlaista automaatiota.
Lohkoketjuteknologia on jo sanana sellainen, että silmät alkavat pyörimään. Jopa teknisesti lahjakkailla menee tovi, että ymmärtää miten teknologia toimii. Useimmiten kun jonkun ympärillä on hämmennys, ihmettelyä ja jotain uusia mahdollisuuksia toteuttaa bisnestä, siitä syntyy kiinnostuksen kohde.
Ihmiset huutavat kilpaa seminaareissa:
Lohkoketjuteknologia mullistaa maailman! Lohkoketjuteknologia murtaa pankkimaailman! Lohkoketjuteknologia vie sopimusten teon uuteen ulottuvuuteen!
Ja niinhän se muuttaa. Se mahdollistaa ihmisten välisen sopimusten teon ilman pankkeja. Enää ei tarvita byrokratiaa ja keskitettyä pankkijärjestelmää, koska sopimusten kirjanpito voi olla verkossa hajautettuna. Tämä lisää kilpailua ja pakottaa pankkeja olemaan tehokkaampia.
Lohkoketjuteknologiaa tutkiessa tärkeää ei ole teknologia, vaan se, mitä prosesseja se muuttaa. Lohkoketjuteknologia muuttaa sen, että ihminen voi tehdä ihmisen kanssa jopa rahan siirtoa siksi yksi yleisimmistä lohkoketjuteknologian käytännön toteutuksista onkin sähköinen raha.
Ostin muuten ensimmäiset sähköiset rahani 20 vuotta sitten vuonna 1996 kun EUnet lanseerasi sähköisen rahan suomessa. Ne ovat nyt arvottomia. Mitä luulet, että Bitcoinille käy 20 vuodessa? Onko se yhtä arvokasta kuin Pohjois Korean valuutta, joka käy vain yhdessä maassa vai pysyykö sen arvo? Rahahan on vain vaihdannan väline ja sen arvo riippuu siitä, miten arvokkaana sitä pidetään. Lohkoketjuteknologiaa ei pidä sekoittaa Bitcoiniin. Ne ovat eri asia. Lohkoketjuteknologia pysyy, Bitcoin ja muut sähköiset rahat voivat kadota ja siksi kannattaa keskittyä niihin asioihin, mitkä pysyvät.
Menestystä elämääsi kryptorahan maailmassa! Älä kadota lohkoketjun avaintasi!
Ylen tietojen mukaan moskovalainen oikeusistuin on päättänyt torstaina, että pääsy LinkedIn-yhteisöpalveluun voidaan kieltää Venäjällä. Viranomaisten mukaan palvelu rikkoo Venäjän henkilötietolakia.
Venäjän henkilötietolakien mukaan venäläisten henkilötiedot tulee säilyttää Venäjällä. Vastaavat on EU:ssa ja Yhdysvalloissa. Sinänsä logiikka on sama kaikissa. Oman maan kansalaisista tiedot on oltava turvassa omassa maassa. Nyt LinkedIn pitää servereitä EU -alueella ja Jenkeissä, muttei Venäjällä.
Miksi LinkedIn kiellettiin, mutta WhatsApp ja Facebook saavat jatkaa?
Suuren kysymyksen LinkedIn:in käyttäjien joukossa herää miksi LinkedIn:stä tuli tietosuojavaltuutetun silmätikku? Tämä laki on ollut jo pitkään voimassa, mutta vasta nyt valvoja puuttuu asiaan. Moscow Times:in mukaan valvovan viranomaisen on myös tehtävä toimenpiteitä, koska muuten laki muuttuisi naurunalaiseksi jos sitä ei kukaan valvoisi. LinkedIn on helpompi valvoa, koska sitä ei kauhean moni käytä Venäjällä.
Henkilötietolaki hyväksyttiin jo vuonna 2014.
Monien asiantuntijat sanovat, että kansainvälisten sivustojen on käytännössä mahdotonta noudattaa lakia. Tähän mennessä sitä ei olekaan sovellettu esimerkiksi Facebookiin tai Twitteriin, vaikka ne säilyttävät asiakastietojaan Venäjän ulkopuolella. LinkedIn:iä suurempien palveluiden kieltäminen olisi haastavaa ja saattaisi aiheuttaa mielenosoituksia.
– Viranomaisten pitää näyttää, että lakia valvotaan. Jos he estäisivät pääsyn WhatsAppiin tai Facebookiin, kansa lähtisi kaduille osoittamaan mieltään. LinkedIn ei ole suosittu Venäjällä, vaikka se on tärkeä kansainvälisesti, verkkoaktivisti Leonid Volkov kertoi Moscow Times -lehdelle.
On olemassa kahdenlaisia ihmisiä. Niitä jotka ovat nähneet Pohjois-Korean ja niitä jotka eivät. Tässä 15 silmiä avaavaa asiaa Pohjois-Koreasta kaikille, jotka haluavat oppia jotain kulttuurista. En väitä, että olisin vielä nähnyt mitään, joten Pohjois-Korea sinun on koettava itse.
1. Kävely- ja pyöräilykulttuuri
Et näe missään niin paljon työmatkakävelijöitä ja pyöräilijöitä kuin täällä.
2. Kierrätyskulttuuri ja käsityöläisyys
Mitään ei heitetä pois, koska sitä voi hyötykäyttää johonkin. Kaikki roskat lajitellaan. Käsityöläisyys on arvossaan.
3. Korkeat rakennukset
Missään maailmassa et näe näin paljon korkeita rakennuksia tyhjillään.
4. Kivihiilipöly
Haluaisitko aikamatkalle aikaan, jossa talot lämmitetään kivihiilellä. Matkusta talvella Pohjois-Koreaan ja näet kuinka lumi on mustaa ja kuinka lattiat ovat mustia kivihiilipölystä. Taivas on on muuten kauniin sininen kivihiilipölyn ansiosta.
5. Kaalin ja kivihiilen jakelukasat
Elintarvikevirasto saisi sydänkohtauksen tästä nähtävyydestä: kivihiilet kipataan maahan kasaan ja siitä jaellaan. Sen jälkeen samaan paikkaan maahan kipataan kaalia ja se jaellaan. Kaalista saa hyvää kimchiä. Toisaalta maassahan se kaali kasvaa, joten mitä se elintarvikevirasto turhaan hössöttää?? Vai mitä ajatuksia tämä herättää?
6. Koneeton maatalous
Sirppi heiluu ja heinä katkeaa. Kynnöt tehdään eläinvoimin. Traktoriin ei ole tuontidieseliä riittävästi. Työvoima on edullista. Työpaikka liikunta ja ekologisuus huipussaan.
7. Valokuvauskieltojen maailmanennätys
Jos tietäisit mitä kaikkea EI saa valokuvata, tulisi mieleen vintiösketsi: minen saa kuvata sotilaita, minen saa kuvata viljankantajaa, minen saa kuvata autoa ja niin edelleen.
8. Maailman pimeimmät alikulkutunnelit
Kuvittele autotien ali kulkeva kävelijöiden alikulkutunneli. Poista sieltä kaikki mainosvalot. Poista kaikki valot paitsi jätä yksi himmeä valo valaisemaan, etteivät ihmiset kauheasti törmää toisiinsa.
9. Pyörätie, jota ei voi kulkea edes maastopyörällä
Pyongyangia ei olla suunniteltu pyöräilijöitä varten. Jopa 30 cm korkeat jalkakäytävät hämmästyttävät hetken. Sitten totut kantamaan pyörääsi pitkin alikulkutunnelien rappusia ylös alas.
10. Ruoka
Pohjois-Koreassa ruoka on todella hyvää. Ravintoloita on riittävästi ja niissä kaikissa ruoka on hyvää. Mainitsinko jo, että kaikilla on töissä eväät ja työpaikkaruokailu on harvinaista. Niin. Eikä muutenkaan täällä juuri kukaan paitsi ulkomaalaiset ja rikkaat syö ravintoloissa.
11. Korealainen Sauna
Koreassa on hyviä yleisiä saunoja. Kannattaa kokeilla. Kunnon höyrysaunat ja vaikka kiukaalle ei heitetäkään vettä, niin löyly on mainio. Saunomisen välillä voi pulahtaa kylmässä tai kuumassa altaassa.
12. Lento pienkoneella Pyongyangin yli
Hieno lentokokemus. Saattaa myös peruutua satunnaisesti syystä tai tekosyystä tai toisesta joka kuulostaa aina yhtä uskomattomalta.
13. Pyörivä ravintola hotellin katolla, joka ei aina pyöri
Hotellin katolla on 360 panoraama ravintola. Tunnissa ympäri pyörivä ravintola siitä erikoinen, ettei se aina pyöri. Jos se ei pyöri, niin pyydä tarjoilijaa laittamaan moottori päälle.
14. Hyppyritie
Pohjois-Koreassa on autotiet tehty valtavista betonilaatoista ja kun ne roudan mukana liikkuvat ylös alas, niistä tulee hieno hyppyritie, jossa ensimmäistä kertaa elämässä sinulle tulee mieleen pitäisikö autossa sisällä käyttää kypärää, ettei pää kolhiinnu kattoon pamahtaessaan. Näet taatusti 1-3 autoa 30 km matkalla rikkoontuneita renkaita korjaamassa.
15. DMZ
Rajavyöhyke. Kannattaa vierailla pohjoisen ja etelän puolelta erikseen, niin hämmästyt miten samasta asiasta voi olla 2 niin eri tarinaa.
Onhan niitä muitakin hienoja paikkoja: tippukiviluolat, vuoristo, Science Technology Center, hienot hotellit, sotamuseo yms, mutta ne löydät paikallisten esitteistäkin.
Herätyskello soi. On vielä pimeää. Puen lenkkikamat päälle venyttelen hieman. Hiivin ulos asunnosta. Muut nukkuvat vielä.
Laitan kännykästä Sports Trackerin päälle. Lähden kevyesti juoksemaan. Aluksi pitää aina saada lämpö päälle. Kartta ei näy, mutta gps mittaa reittiä. Ulkona on vielä hämärää.
Tuulee aika kovaa. On vain 3 astetta lämmintä. Talvi on tulossa. Juttelin eilen Pohjois-Korealaisen sotilaan kanssa. Hän kertoi rakastavansa talvea. Hänen mielestä talvella on ihanaa, kun on lunta. Voi tehdä lumiukkoja ja laskea mäkeä. Hän kertoi, että kun talvi tulee, niin tuntuu että olisi lapsi jälleen. Ohitan alueemme vartijan ja poistun kaupungin puolelle. Minulla on lupa liikkua kaikkialla kaupungissa. Vapaasti.
Nyt on käynnissä 200 päivän kampanja. Sen aikana kaikki Pohjois-Koreassa tsemppaavat erityisesti. Tehtaat ilmoittavat uusista tuotanto-ennätyksistä. Ihmiset tekevät pidempää päivää. Kello on vasta puoli seitsemän, mutta ihmiset ovat jo lakaisemassa katuja ja keräävät syksyisten puiden lehtiä. Joku juoksee kiireellä, ettei myöhästy bussista. Polkupyöräilijä soittaa kelloa ja pyyhältää ohi. Hän on matkalla töihin. Kun olen kadonnut näköpiiristä, tsemppaus loppuu ja keskustelu kaverin kanssa jatkuu. Pomolle ja ulkomaalaisille pitää näyttää ahkeraa. Korealainen laatu ja nopeus pitää näkyä ja tuntua.
Meinaan kompastua. Laatat täällä ovat vähän vinksin vonksin. Talvella routa kohtelee teitä kaltoin. Kävelijöitä se ei paljoa haittaa. Pyörissäkin on maastopyörät. Autoja on vähän. Tämä maa on vähän niinkuin hipsterien taivas: kaikki kävelevät ja pyöräilevät, vain harva kulkee autolla. Busseja, metroja ja raitiovaunuja käytetään paljon. Niitä tosin on aika vähän. Bussijono on pitkääkin pidempi. Sähköpolkupyöriä ja skoottereita on jonkin verran, mutta sähköpolkupyörissäkin on polkimet, koska sähköä ei aina ole ja jos on, tuontidieselillä tuotettu sähkö on kallista. Kaupungissa on hiljaista. En kuule edes lehtipuhaltimen ääntä. Oudon hiljaista vaikka täällä Pyongyangissa asuu 2,7 miljoonaa ihmistä.
Juoksen joen rantaa pitkin. Joku sukeltaa joessa ja korjaa kalakasvattamon verkkoa. Polkupyörän korjaaja on pystyttänyt kojun ja paikkaa rengasta asiakkaalleen. Papparaiset kalastavat rivissä. On hiljaista. Pahin liikenneruuhka on 6 autoa peräkkäin liikennevaloissa. Kaistoja on silti 2-3 per suunta. Varmuuden vuoksi. Onhan tämä suurkaupunki.
Juoksen alikulkutunnelista. Ennen täällä kaikki kävelivät. Pyöräily on vasta tuore ilmiö. Alikulkutunneli on pimeä. Vain yksi kelmeä valo hohtaa kaukana toisella puolella hämärästi. Muuten olisi säkkipimeää. Ihmiset kantavat pyöriä alikulkutunnelien rappusia pitkin. Ei ole invakulkua ja pyörällä ajaessa saa kiivetä jopa 30 cm korkeille jalkakäytäville, usein lähes olemattoman kapeaa luiskaa pitkin.
Olen kohta juossut päivän lenkin. 7 kilometriä kaupungilla. GPS on tässä maassa kielletty. Älkää kertoko rajavartijoille, että nykyään kaikissa länsimaisten kännyköissä on GPS. Ne saisivat hepulin ja takavarikoisivat kaiken. GPS on kielletty täällä. Rajavartijoille muutenkin kannattaa ottaa mukaan USB-tikku jossa on vähän tiedostoja niin he voivat ihmetellä sitä. Osa rajatarkastajista on töykeitä. Kamat pitää levittää ympäriinsä ja tavaroista pitää selvittää mitä ne on ja mistä ne on ostettu ja onko ostokuittia. Ei pidä silti välittää niistä.
Paikallisilla alkaa myös näkyä kännyköitä. Niitä simpukkamalleja, muistatko? Paikallisten kännyköistä on GPS kuitenkin poistettu. Internet rajoittuu paikallisen teleoperaattorin omaan portaaliin, josta voi ladata pelejä. Vain ulkomaalaiset pääsevät globaaliin Internetiin, paikallisille riittää paikallinen. Toistaiseksi.
Ohitseni kävelee nainen kännykkä korvalla. Useimmat kyllä lukevat lehtisiä ja kirjoja myös kävellessään ja tankkaavat niistä oppia. Koululaiset opiskelevat metrossa ja bussia odotellessaan. Täällä sen osaaminen on tärkeää.
Korea on kauppasaarrossa. Kauppasaarto on pakottanut maan pärjäämään omillaan. Energian suhteen maalla on onnea, kivihiiltä riittää vielä. Kaikilla on lämmin. Ainakin melkein. Talot vuotavat kuin seula. Kaikkialla ei edes ole lämmitysjärjestelmää. Haittapuolena kivihiilen poltossa on kivihiilipöly jota on kaikkialla: talot ovat mustia, lattiat ovat mustia, hengitämme jatkuvasti kivihiilen palokaasuja. Taivas on sininen kivihiilipölyn vuoksi. Mietin, että tällaista oli ennen kaikkialla Euroopassakin silloin, kun kivihiili oli pääasiallinen energiamuoto. Helsingissä ja Lontoossakin talot olivat mustanaan kivihiilestä. Lämpö ja hengissä pysyminen on aina ollut tärkeämpää kuin ekologisuus ihmiselle.
Tänään piti käydä lentämässä pienlentokoneella. Ei onnistunut. Virallinen selitys on jotain, mutta eihän niihin voi luottaa. Totuus voi olla ihan jotain muuta. Lento olisi lentänyt Pyongyangin yli. Ilma olisi ollut mitä mainioin: aurinko paistaa ja ilma on kirkas. Harmittaa, mutta näissä erikoismaissa pitää vaan hyväksyä että se mikä onnistuu, onnistuu ja jos ei, niin sitten ei.
Kävimme kuitenkin ampumassa oikeilla aseilla. Olisin voinut ampua eläviä lintujakin, mutta moraalini ei antanut lupaa viattomien häkissä olevien lintujen ampumiseen. Sain maalitauluun hyvät pisteet ja linnut jäi tällä kertaa jonkun muun metsästettäväksi evääksi. Jos osut lintuun, nämä tekevät siitä sinulle ruokaa. Söimme jotain muuta, kylmiä harvinainen herkullisia Korean parhaita nuudeleita.
Huomenna pitäisi olla Golf. Ehkä se onnistuu. Tai sitten ei. Näissä erikoismaissa pitää ottaa vastaan se, mitä saa. Valittaminen ei edistä mitään.
Kävimme eilen rajalla. Demilitarisoidulle vyöhykkeelle ei saa viedä aseita. Pistoolit sallitaan, jotta turvallisuutta voidaan valvoa. Siellä oli hyvät turvajärjestelyt. Korean sotahistoriaa kerrottiin tarkasti. Kerrottiin kuinka Korea voitti taistelut. Samaa tarinaa oli sotamuseossa. Yksi totuus. USA on täällä pahis. Tämän maan ulkopuolella on toinen totuus. Nämä eivät tiedä siitä mitään. Niin on ehkä parempi.
Palaan kotiin. Turvamies kirjoittaa lokikirjaan: suomalainen palasi. Olen turvassa. Vankilassa, josta saa poistua vapaasti, mutta jossa haluan olla mieluusti, koska muualla kaupungissa olen alien ilman yhteistä kieltä. Olen alien, joka pukeutuu oudosti. Olen alien joka valokuvaa ihmeellisiä asioita: bussipysäkkejä, polkupyöräilijöitä, kävelijöitä, kaalin ja kivihiilen lajittelua, risteyksiä ja tavallisia taloja. Alueeni ulkopuolella olen pelottava tunkeutuja. Ulkopuolella asuvat eivät tiedä olenko ystävä vai vihollinen. Lapset leikkivät kanssani, kaikki aikuiset eivät uskalla edes katsoa.
Pohjois-Koreaa on vaikea selittää, tämä täytyy kokea.
Nettiin kytkettyjen laitteiden 21.10.2016 tekemä hyökkäys herättää kysymyksen: Miten älyjääkaappi tai riistakamera voi hyökätä Spotifyä vastaan?
Tekniikka on yksinkertainen. Hakkeri etsii ip-osoiteita, joissa on älylaitteita. Kun hakkeri löytää riistakameran tai älyjääkaapin netistä, se kokeilee voisiko sen salasana olla vakiosalasana. Vakiosalasanoja näissä laitteissa on esimerkiksi admin ja 1234.
Harva riistakameran omistaja on tajunnut vaihtaa salasanaa. Harva älyjääkaapin omistaja on tajunnut vaihtaa salasanaa. Harva on edes vaihtanut langattoman wifi tukiasemansa salasanaa.
Oletussanasanoilla sisään ja haittaohjelma sinne. Sitten vain käsketään kaikkia miljoonia kaapattuja kuuntelemaan Lady Gagaa Spotifystä kilpaa ja näin kukaan oikea ihminen ei pääse kuuntelemaan Lady Gagaa.
Hyökkääjät eivät onneksi pysty hyökkäämään joka suuntaan samaan aikaan. Sitä kuvastaa eilisen paras kommentti: "Onneksi P*rnhub toimii sentään.". Valitettavasti kommentoijalle tiedoksi, että on vain ajan kysymys, milloin älyjääkaappisi tai riistakamerasi ryhtyy katsomaan aikuisviihdettä.
Menestystä niihin salasanojen vaihtoon ja muutenkin elämään!
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä, joka teki vielä 10 vuotta sitten päätyönään IT-konsultointia ja tietoturva-neuvontaa omistamassaan W3 Group Finland Oy:ssä.
21.10.2016 Verkkohyökkäysten sarja on jatkunut jo pitkin päivää. Hyökkäyksiä oli ensin aamulla, uudestaan iltapäivällä ja illalla jälleen. Hyökkäysten alkuperäksi on saatu selvitettyä robottiarmeija, johon on liittynyt mitä eriskummallisempia internetiin kytkettyjä laitteita.
Ruotsin valtion tietoturvasivusto alhaalla, Twitter kaatunut, Reddit, Spotify ja jopa Google Maps on alhaalla. Robottiarmeija estää, etteivät ihmiset pääse edes pankkiin.
The New York Times, Shopify, SoundCloud, Github, Airbnb, Reddit, Freshbooks ja Heroku ilmoittavat myös hyökkäyksistä. Robottien armeija jatkaa palvelunestohyökkäyksiään.
Miten robotit tekivät hyökkäykset?
Palvelunestohyökkäys tarkoittaa sitä, että sun jääkaappi ja sen kaverirobotti wifi-valvontakamera ovat pahan vallassa ja ne yhdessä satojen tuhansien muiden riivattujen nettilaitteiden kanssa avaavat Spotifyn niin monta kertaa, että sä et pääse sinne ollenkaan kun Spotifyssä on ruuhkaa. Palvelunestohyökkäys on vähän niinkuin käsittämättömän pitkä ruuhka sillä ainoalla kassajonolla, josta saa tupakkaa ja sinä olet jonon viimeisenä ja ainoana haluamassa tupakkaa.
Onneksi tällä kertaa tiedossa ei ole, että älyjääkaapit olisivat yrittäneet varastaa mitään. Palvelunestohyökkäys häiritsee, muttei aiheuta kuin katkoksia. Mutta tapahtuiko samaan aikaan jossain harhautuksen avulla muita rikoksia? Sitä tarina ei kerro.
Hyökkäys paljastaa kuinka tärkeä osa elämäämme netti on
Netti on yhä tärkeämpi osa elämäämme. Olemme natiiveja netin käyttäjiä. Käytämme nettiä emmekä edes huomaa käyttävämme sitä kunnes yhtäkkiä se onkin poikki. Netistä on tullut meille arkinen työkalu kuin sähkö ja vesi. Laitamme valot päälle sen kummemmin ajattelematta. Emme ajattele, että kytkempäs tästä katkaisijasta nyt sähköä tuohon lamppuun. Vastaavasti nettiä käytämme niin, ettemme edes muista niitä aikoja, jolloin nettiin piti erikseen avata yhteys.
Menestystä elämääsi ja muista päivittää älyjääkaappisi tietoturvapäivitykset säännöllisesti.
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä, jota harmittaa, että hyökkäys jumitti myös city.fi:n käyttöä enkä päässyt lukemaan Financial Timesia
ps. pahinta tässä oli kuulemma, että Spotifystä ei voinut kuunnella Lady Gagaa
Korporaatiostartup on vuoden uudissana. Moni toimiala on murroksessa ja ketteryyttä haetaan Lean Startup kokeilukulttuurista, startuppien ketteryydestä ja innovaatioista.
Startupin ja korporaation suurin ero on vakiintuneissa toimintamalleissa. Startupilla ei ole usein mitään rajoitteita liiketoiminnalleen. Korporaatiolla on paljonkin rajoitteita. Korporaatioiden isoin rajoite on organisaatio, joka on usein viritetty toimimaan siten, että vanha bisnes rokkaa.
Korporaatiolla on resursseja ja startupilla ketteryyttä. Kun nämä saadaan yhdistettyä, voidaan saada aikaan seuraava Über tai Supercell. Korporaatiostarup on kehikko, jolla iso yritys voi innovoida ja synnyttää oman toimialan disruptoivia bisneksiä siten, että omistaa itse seuraavan sukupolven menestysbisneksen.
Tässä 3 ydinasiaa, miten mitä korporaation startupin tekemisessä kannattaa huomioida.
1. Startupilla pitää olla huipputiimi
Jokainen menestyvä bisnes tarvitsee omistajan.
2. Startupilla pitää olla autonomia
Startupin voima on ketteryydessä, siinä ettei siellä ole vanhoja rasitteita. Useimmat korporaatiostartupit kaatuvat siihen, että niitä yritetään vahtia perinteisin sisäisen raportoinnin menetelmin. Startupeilla pitää olla erillinen innovaatioiden seuranta ja pre-revenue kirjanpitojärjestelmä, joka mittaa kehittymistä ennen kuin toiminnasta tulee mitään liikevaihtoa. Korporaatiostartupin kannattaa kehittää toimintaansa nopeasti ja jatkuvasti oppien.
3. Korporaation startupilla pitää olla exit plan
Paras voima startupille tulee sisäisestä intohimosta ja intohimon onnistuessa exit tarkoittaa myös rikastumista. Korporaatiostartupin exit voi olla exit siten, että rahoittava emo ostaa sen ennalta määrätyllä valuaatiolaskelmalla tietyn ajan päästä ja startupin kehittymisen nopeudesta riippuu miten isoksi valuaatio kasvaa.
Startupissa raha tulee useimmiten exitin yhteydessä, koska useimmiten toiminta itse on kehitysinvestoinneista johtuen tappiollista ja takaisinmaksu tulee vasta tulevaisuudessa.
Bonus: 99/100 korporaatiostartuppia pitää epäonnistua
Kun haetaan riskipitoista menestystä, pitää tehdä useita kokeiluja. Usein korporaatioissa kokeillaan 1 startup ja kun se menee munilleen, todetaan, että ei toiminut ei jatketa. Korporaatioissa on pinttyneitä ajatuksia, että "tätä kokeiltiin 20 vuotta sitten eikä toiminut silloinkaan, ei kokeilla nytkään". Korporaatioiden pitää kokeilla jatkuvasti uusia juttuja. Kokeilujen jatkuva tekeminen aiheuttaa aina oppimista organisaatiossa. Startup sijoittajilla on usein ajatuksena, että kun teet 100 sijoitusta, näistä 90 menee munilleen, 4 jää sinnittelemään, 5 on semihyviä muttei vielä aiheuta mitään isoa värinää ja 1 on se seuraava Supercell.