Suhdeklinikka

KYSYMYS: Elämäni meni pirstaleiksi...erosin avomiehestäni ...25 vuoden jälkeen...3 lasta josta jo 2 aikuista..elämä omalla kohdallani oli hektistä ennen eroa ..tein 2 työtä 4 vuoden ajan ...aamupäivät hoivapalvelussa..ja toinen iltapäivällä alkavana ..kävin kotona kääntymässä..ehkä tein ruuan valmiiksi..ja lähdin taas töihin..ravintola-alalle....yhteistä aikaa ei ollut miehen kanssa ..ei ollut loppuvaiheessa edes voimia..vaikka huomasin että mieheni kärsi..tilanteesta..mutta itse kun tulin töistä ..toki mieheni kuunteli ja oli hereillä ..haluten tietää päivästäni..ja josta hänelle myös kerroin ..mutta muistan että se oli yksipuolista..en välttämättä häntä kuunnellut tahi jos hän odotti sängyssä..josko se avopuoliso tulisi..uppoudun omiini, nautin viinilasillisen ja kävin netissä..ei ollut voimia muka muuhuunkaan..tai ajattelin itsekkäästi..14 tuntia töissä..oma aika nyt ja piste...ja lapsetkin joutuivat koetukselle..(mutta huomaan että heistä on kasvanut fiksuja ja ajattelevia nuoria/aikuisia.)....mutta haluan heittää varottavan esimerkin itsestäni...kaikki lähti taloudellisesta tarpeesta...silloin alussa..päätyö ei riittänyt tuntien takien ..oli pakko hankkia toinen työ korvaamaan ...sain toisen työn joka sopi minulle..hoivatyö joka toki palkitsi paljon..ihmiset oli pyyteettömiä ja kiitollisia minun palveluista..tuntui mukavalta...moni muu työ ei ole niin palkitsevaa kuin tässä..huomasin itsestäni muutoksia..työt jatkui...tuli kroonistuvaa nokkoihottumaa, parisuhdeongelmia, itse olin kireä kuin viulunkieli, en osannut nauttia ns. vapaista..piti tarttua muka aina johonkin nurkkaan..

VASTAUS: Kiitos paljon kirjeestäsi. Sanoit, että yksi syy tilanteesi jakamiseen on olla varottavana esimerkkinä muille. Siksikin erityinen kiitos, että jaoit avoimesti tarinasi. Olet katsonut avautunein silmin elämääsi ja ratkaisujasi. Olet nähnyt ihmeteltävän tarkkaan, missä tienne lähti kuin huomaamatta väärille laduille. Ihailen rehellisyyttäsi ja avoimuuttasi. Et kaunistele valintojasi ja soimaat itseäsi välillä aika ankarasti.

Mennyttä ei voi pyyhkiä pois eikä tehtyä saa tekemättömäksi, mutta menneen kanssa voi päästä sovintoon, jos näkee ja myöntää virheensä, katuu ja pyytää anteeksi. Tässä on teidän mahollisuutenne tällä hetkellä. Olet ankara itsellesi, siksi toivon, että voisit antaa myös itsellesi anteeksi. Näen arvokkaana sen, että et puolustele etkä etsi syitä muissa, vaan kannat vastuun valinnoistasi.

Suhde uuteen ihmiseen paljasti sinulle todelliset tunteesi miestäsi kohtaan. Joskus epätyydyttävässä parisuhteessa elävä hakeutuu uuteen suhteeseen saadakseen syyn eroon. Sinun kohdallasi suhde paljasti, mitä perheesi merkitsee sinulle. Huomaat että 25 vuotta ei pyyhitä pois ja perheessä koettu moni hyvä asia nousee arvokkaana mieleesi.
Olisko tuumaustauko nyt paikallaan? Huomaan, että jo nyt olet pannut asioita uuteen järjestykseen, esim. olet valmis vähentämään työtäsi. Tietääkö miehesi sen, mitä olet kirjeesssäsi kirjoittanut? Kirjeen näyttäminen kertoisi hänelle, mitä todella ajattelet ja miten näet omat menneet valintasi. Kuulisit myös, mitä kertomasi herättää hänessä.

Teit nopeita ratkaisuja eron suuntaan. Nyt olisi viisasta edetä harkiten. Selvitä itsellesi, mitä sinä haluat, mitä sydämesi sanoo. Kuuntele myös järkeäsi, sillä vasta järki ja tunteet yhdessä muodostavat luotettavan kokonaisuuden.

Toivon sinulle kaikkea hyvää ja kevään tuomaa uuden elämän sykettä, sehän näyttää olevan jo pienellä taimella.

Saara, perheneuvoja

KYSYMYS: Vaimo alkaa olla vaihdevuosissa ja välillä on todella vaikeaa. Hän on usein uhannut lähteä ja saanut ahdistusta aikaiseksi minussa. Seksi on lakannut. Hän ei halua, että häntä lähestytään ja kosketaan. Minä mielestäni kuitenkin olen hyvinkin siisti mies. Kun löytäisi ratkaisun. En enää jaksa uutta suhdetta. Jos sitten vielä pidän jakson 1-2 vuotta yksin ja käsittelen tunteeni, mitä minä enää sen jälkeen saan? Eihän kuusikymppisiä naisia enää ole. Ja viiskymppiset eivät minua kuuntele kuin oikeastaan vaan siinä mielessä, että ehkä olen vähämmän aggre.

VASTAUS: Kirjoitat vaimon vaihdevuosista ja seksin loppumisesta. Pidät itseäsi siistinä miehenä ja kuulen postissasi väsymistä ja ihmetystä tilanteen vuoksi. Kysymyksessäsi pohdit voisiko se auttaa, jos vielä jaksat 1-2 vuotta käsitellä asiaa yksin ja tuon jakson aikana kävisit läpi omia tunteitasi.

Et kerro postissasi siitä, miten paljon tai millä tavalla olet vaimon kanssa puhunut jo tunteistasi ja kaipauksestasi. Tämä taitaa olla niitä teemoja, joista ei ole kovin helppoa aina puhua, mutta kuulostaa siltä, että olet jäänyt näitä pohtimaan aika yksin. Voisin kuvitella, että tämä tilanne ei ole helppo tai ongelmaton vaimosikaan kannalta. Jokin syy hänellä on väistää lähentymisesi ja koskettaminen. Oletteko päässeet puhumaan tästä kaikesta yhdessä?

Vaimosi uhkaa lähtemisellä. Se on tietysti uhkaus, joka saattaa estää nämä yritykset puhua asioista. Miten voisit vielä yrittää avata keskustelua? Kuulostaa siltä, että kaipaisit toisenlaista yhteyttä ja vaihetta teidän suhteeseen.

Postin lopussa mietit, miten kuusikymppisiä ei enää ole ja viisikymppiset eivät ole aidosti kiinnostuneita sinusta? En aivan ehkä tavoita mitä tarkoitat, kun sanot, että viisikymppiset ajattelevat vain sitä, että olet ”vähemmän aggre”. Et siis ole aggressiivinen ja hyökkäävä?
Et kerro omaa ikääsi. Toisaalta tekisi mieleni vähän laajentaa tätä ikäkysymystä. Viisi- tai kuusikymmentä ei kai kuitenkaan ole ikä, jossa ei enää mitään voi tapahtua tai ketään ei voi löytää. Yhtä hyvin noilla kymmenillä omassa parisuhteessakin voi hyvin tapahtua monenlaista liikettä. Vaihdevuodet on myös tunteita herättävä sana. Jotkut naiset puhuvat vaihdevuosista itsekin ja joillekin teema on hyvin vaikea ja arka. Ei ole aina ihan helppoa puhua siitä mitä muutoksia kehossa ja mielessä tapahtuu. Tuo ikä ja vaihe ei ole mikään sairaus ja se kuuluu tulla. Siihen liittyy hormonituotannon vähenemistä ja varmaan monta juttua, joita meidän miesten on tarkasti vaikeaa käsittää. Vaihdevuodet eivät kuitenkaan aiheuta itsessään eroja tai sitä, että toisen lähelle ei enää halua. Siksi pohdin mistä muusta pitäisi puhua ja millä tavalla.

Olet kuitenkin etsimässä lähempään yhteyteen vaimon kanssa, kun uuden suhteen ajatteleminen tuntuu hyvin vaikealta. Tekee mieli rohkaista ottamaan asiat vielä avoimesti esiin. Mitä hän odottaa ja kaipaa sinulta, mitä sinä häneltä? Onhan se vaimollesi iso viesti, jos kerran haluat vaikeuksista ja pettymyksistä huolimatta etsiä häneen yhä yhteyttä.

Hyvää kevättä!

perheneuvoja Markku

KYSYMYS: Toiveena ja tavoitteena parisuhteen ja kumppanuuden toimivuuden parantaminen ja kehittäminen. Vaiheikas ja ajoittain stressaavankin aikuis- ja työelämävaihe elettynä – osin opittunakin, edessä senioriteetti, erilaisten luopumisten ja vanhuuden loppuelämä. 



Masentava ja turhauttava asetelma!


YxÄijä 74v


VASTAUS: Kiitos viestistäsi! Ihan ensimmäiseksi minun on todettava, että surullisesta sisällöstään huolimatta viestisi oli hyvin miellyttävää ja kiinnostavaa luettavaa vivahteikkaan sanan käyttösi vuoksi. Osaat todella taitavasti ilmaista itseäsi ja kuvailla tilannetta hyvin elävästi.

Maalaat eteeni kuvan pitkästä avioliitosta, joka on alkanut suurin odotuksin ja lupauksin, mutta vuosien kuluessa nämä eivät olekaan täyttyneet, päinvastoin. Kuvaat parisuhdettanne ikään kuin taloksi, jonka hienojen ulkoseinien sisällä kaksi yksinäistä ihmistä palelee.

Ihailen sitä, että kaikesta kuvailemastasi vieraantumisesta huolimatta toiveenasi ja tavoitteenasi on parisuhteen ja kumppanuuden toimivuuden parantaminen ja kehittäminen.
Oletan, että sinulla siis kaikesta huolimatta on vielä ainakin hiukkanen uskoa ja toivoa paremmasta. Hyvä, se riittää! Ymmärrät pitkän liiton ja vanhan kumppanuuden edut. Toinen ihminen ja hänen tapansa, niin hyvät kuin ne toisenlaisetkin, ovat tuttuja ja tiedät, miten tulla toimeen. Pelkkä toisen kanssa jotenkin toimeen tuleminen ei sinulle kuitenkaan riitä. Toivot ja tavoittelet parempaa suhdetta ja antoisampaa yhteiselämää vaimosi kanssa tästä eteenpäin. Oikein hyvä!

Koska avioliitto on kahden kauppa, molemmilla puolisoilla on oma osuutensa niin suhteen toimiviin kuin toimimattomiin puoliin. Perheterapian oppeihin kuuluu kuitenkin väite, jonka mukaan yhdenkin perheenjäsenen muuttuminen järisyttää vallitsevaa tasapainoa siinä määrin, että se pakottaa myös muut muutokseen. Niinpä se, että sinä itse et enää tyydy vallitsevaan olotilaan, vaan olet lähtenyt hakemaan siihen muutosta, vaikuttaa väistämättä jossain kohdin myös vaimoosi.

Olennaista sinulle on nyt sekä asenne- että käyttäytymisen tason muutos. Kuvaat, että suhteenne on kummallinen nyppimisille ja asemien varmistelulle perustuva peli. Lakkaa sinä pelaamasta sitä. Faktahan on, että jos vanha strategia ei johda toivottuihin tuloksiin, sitä on syytä vaihtaa. Haastan sinua isoon muutokseen, mutta lupaan, että kannattaa kokeilla. Aloita siitä, että ajattelet vaimostasi kauniita ajatuksia. Näe kaikki hänen hyvät puolensa. Muistele niitä hetkiä, kun teillä on ollut mukavaa yhdessä. Huomaa kaikki ne tavat, joilla hän huolehtii sinusta ja hyvinvoinnistasi. Mieti, mitä kaikkea kaipaisit, jos hän yllättäen poistuisi elämästäsi. Ala asennoitua häneen kuin hän olisi sinulle rakas. Käännä katseesi pois hänen epätäydellisyyksistään ja anna negatiivisten ilmaisujen valua ohi, älä kiinnitä huomiotasi niihin.

Lopeta sinä omalta osaltasi nyppiminen ja muu negatiivinen käytös. Kiitä häntä aina, kun on aihetta. Tee joskus sellaisia asioita, joita hän toivoo ja niin kuin hän toivoo. Kuuntele häntä. Voi olla, että hänen valituksissaan on jotain ihan oikeaa sisältöä. Myös hänellä on paljon pettymystä ja loukkaantumisia sydämessään. Pyydä anteeksi niitä asioita, joissa olet toiminut väärin. Sitäkin voi pyytää anteeksi, että on aiheuttanut toiselle pahaa mieltä. Pyri itsekin antamaan hänelle anteeksi ne asiat, joilla hän on sinua satuttanut. Ehkä hän ei ole kaikkia niitä tarkoittanut. Ole itsellesikin armollinen menneiden suhteen. Kumpikin teistä on toiminut niin kuin niissä tilanteissa on ajatellut hyväksi olevan, itselle, perheelle tai jollekin muulle. Ihmiset tuskin koskaan tavoittelevat pahaa. Joskus emme vain osaa tai kykene toimimaan viisaammin. Onneksi niin kauan kuin on elämää, on vielä mahdollisuus muutokseen.

Vaimosi tulee varmasti ihmettelemään muuttumistasi. Se on ihan hyvä, se kertoo, että hän on huomannut sen. Aluksi hän on todennäköisesti ymmärrettävästi hämmentynyt. Muutos voi tuntua pelottavalta, olettehan jo niin pitkään pelanneet tuttua peliänne. Vanha ja tuttu, huonokin, on turvallisempaa kuin uusi ja erilainen. Älä kuitenkaan väsähdä vastoinkäymisiin, vaan jatka valitsemallasi linjalla. Kun näytät, että muutos on pysyvää, vaimosi on pakko asemoitua tilanteeseen jollain uudella tavalla.

Toivoit apua tai ohjausta paremman kumppanuuden saavuttamiseksi. Ohjeeni eivät ole helppoja eivätkä yksinkertaisia. Niiden lisäksi tarvitset sinnikkyyttä ja pitkämielisyyttä. Kun hankaluudet ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa, niiden muuttaminen vie myös aikaa. Älä enää hukkaa aikaa, vaan aloita heti!

Rakkauden ja onnellisemman parisuhteen puolesta, kannustavin terveisin parisuhdevalmentajasi

Perheneuvoja Paula

KYSYMYS: Vaimoni petti minua työkaverinsa kanssa kahden kuukauden ajan. Hän itse kertoi asiasta pari kuukautta sitten, kun toisen miehen vaimo sai tietää ja olisi muuten kertonut minullekin. Olemme olleet 22 vuotta parisuhteessa, joista naimisissa 18 vuotta. Meillä on kolme lasta, 17-, 16- ja 14-vuotiaat.

Selviääkö tästä tilanteesta? En haluaisi kuitenkaan luovuttaa. Miten saan asiat jäämään taakse ja suuntaamaan katseeni tulevaan, edes jotenkin..?

Mies 41

Lue Suhdeklinikalta myös kyseisen pettäjän avautuminen.

VASTAUS: Hyvä ystävä, kiitos kirjeestä. Olet ikään kuin myrskyn silmässä. Maailmasi romahti, kun kuulit vaimosi pettäneen sinua työkaverinsa kanssa. Et uskonut, että teille voisi koskaan käydä näin. Kyselet, voiko tästä tilanteesta selvitä, sillä et halua erota. Välillä tunteissasi käy aikamoinen myräkkä ja on vaikea olla vaimon kanssa saman katon alla. Suhdettanne on kohdannut pahin mahdollinen kriisi.

Kuulostaa siltä, että kumpikaan ei halua luovuttaa, mutta tunteet kulkevat vielä vuoristorataa. Se ei ole ihme, koska uskottomuuden paljastumisesta on vasta lyhyt aika. Sinulla on mielessä monia kysymyksiä. Osaan olet saanut vastaukset, mutta silti monet asiat askarruttavat sinua. Pariterapiassa meillä on tapana antaa määräaika esimerkiksi kaksi viikkoa, jolloin petetty osapuoli saa kysyä kaikki mieltä askarruttavat kysymykset ja pettäjä on velvollinen vastaamaan niihin. Tämä ei ehkä ole vaimollesi miellyttävää, sillä hän haluaisi jättää menneet taakseen eikä muistella niitä. Kuitenkin avoimuus on vastuunkantamista siitä, mitä on tapahtunut. Tehdessäsi kysymyksiä harkitse, mitä haluat tietää. Kaikki kuulemasi tallentuu mieleesi, etkä saa niitä enää pois muistoistasi. Kun kysymykset on määräaikana tehty, sen jälkeen suljetaan kysymyslaatikon kansi eikä enää kysellä. Sitten on aika suuntautua eteenpäin. Kummallekaan osapuolelle ei ole hyväksi, jos menneisiin tapahtumiin palataan jatkuvasti kuukausi kuukauden perästä ja vuosi vuoden perästä.

Luottamuksen rakentuminen on seuraava tehtävä. Kuinka moni prosenttisesti luotat tällä hetkellä vaimoosi? Kerro hänelle, mitä hän voisi tehdä sellaista, mikä lisäisi sinun luottamustasi häneen. Kun kyseessä suhde työpaikalla, sinua saattaa kiusata ajatus, että osapuolet tapaavat toisiaan työn merkeissä. Kerro vaimollesi, mikäli toivot hänen kertovan, jos hän tapaa miestä työkuvioissa. Silloin sinun ei tarvitse kysellä. Sopikaa myös, mitä tehdään, jos miehen taholta tulee yhteydenottoja. Kertooko vaimo niistä, näyttääkö viestit? Jos niin päätätte, kertokaa myös miehelle, että vaimo tulee kertomaan yhteydenotoista.

Jossain vaiheessa pääsette ehkä pohtimaan myös kysymystä, mistä oli tullut tilaus ulkopuoliselle suhteelle. Mitä muutoksia voisitte tehdä, että tilaa ulkopuoliselle suhteelle ei syntyisi? Kuulosti hyvältä, kun kerroit, että suhteessanne on paljon hyvää mm seksi toimii ja muutenkin pyritte hoitamaan suhdettanne varaamalla kahdenkeskistä aikaa. Kyselkää toisiltanne, millainen on kummankin mielestä hyvä parisuhde. Tehkää päätöksiä suhteenne parantamiseksi kummankin toivomaan suuntaan.

Teillä kummallakin on tahtoa selvitä kriisistä. Jos nyt kun asia on ajankohtainen, maltatte pysähtyä käsittelemään sitä, selviätte kyllä. Olette kumpikin hakeneet ulkopuolista apua kriisiinne. Se on hyvä. Apua voisi olla myös kirjasta Maria Buchert, Kari Kiianmaa, Tellervo Uljas, Revitty sydän – Voiko uskottomuudesta toipua? (Minerva 2010).

Kevään lämmittämää ja valostuttamaa aikaa suhteeseenne toivoen,
perheneuvoja Saara

Lue Suhdeklinikalta myös kyseisen pettäjän avautuminen.