Contour

Kädet rakoilla, eli huono ergonomia. Täytyy ilmeisesti ruveta parantamaan käsityökaluja. Ruotsalainen moottorisaha sentään toimi moitteettomasti. Juuri kun voitonriemuisena lastasin viimeisen pöllin yltä päältä hiessä kävi ilmi että muutama on vielä pystyssä ja niin ikään konkeloita ainakin 2 valtavaa kuusta. Onneksi sen verran keskellä metsää ettei tarvi yrittääkään hakea niitä sieltä pois- lahotkoon sinne.

Ensimmäinen vaunupaikka paljastui mullan alta. Vielä tarvis 59 löytää, tehdä nurmet ja sorastaa. Toiveissa poutaa tai korkeintaan muutama kuuro seuraaville kahdelle viikolle.

Töissähän ei tapahtunut mitään mielenkiintoista. Viimeiset puukasat, loput risukasat, jotain yksittäisiä jää toki näkyviin kun koneella kerää.

Viimeisen risukasan jälkeen piti vielä purkaa 1 kpl laituri ja tehdä vähän nurmea. Mielenkiintoisin vaihe alkoi kun puhelin soi. Käsky kävi grillaamaan.

Matkanteko katkesi puolivälissä kun havaitsin mustan Audin konepelti pystyssä. En ensin meinannut pysähtyä kun olin jo myöhässä. Muutamien kymmenien metrien päässä tiellä oli kiilahihna. Se taan toi mieleen että olisiko pudonnut Audista ja tehnyt siitä hengettömän. U-käännös, hihna kyytiin ja kysymään oliko autosta pudonnut osia. No keittänyt se oli, mutta syy on jossain muualla kuin hihnassa. Ilmeisesti hihna oli piennarniittäjien koneesta lentänyt.

Kuskihan oli kaunis nainen ja oman kylän tytöksi harvinaisen puhelias.

Rakentamattomilla tonteilla on valtavia luonnonvaroja- ehkä joskus vielä päästään siihen pisteeseen että ne otetaan talteen, eikä ajeta kaatopaikalle. Myös rakennetuilla tonteilla voi tulla vastaan löytöjä. Pihaa uusiessa maasta paljastuu valtavasti kiviä tai pihassa saattaa kasvaa tuhansien eurojen edestä puuta. Hyödyntäminen on vaan ongelmallista postimerkin kokoisilla tonteilla.

Varmaan joka kunnassa / kaupungissa vaaditaan jättämään tontille tietty määrä puita. Kun niitä pienellä tontilla väistellään ja kierrellään palaa äkkiä uusiutumattomia luonnonvaroja enemmän kuin suurella vaivalla säästetyt puut pystyvät koskaan tuottamaan. Jos sattuu oikein hyvät tai parantuvat olosuhteet niin puuhan kasvaa ja vauhdilla kunnes kuolee tai kaadetaan.

Metsurilla oli ollut kiva homma kaataa kuusi reilun metrin päästä seinästä mökkien väliselle käytävälle. Pitkä oli ja paksu. Sen kuusen seuraava osoite on saha. Sahalla se jakautuu puruksi- kuiviketta ehkä hevosille, laudoiksi ja pinnoiksi. Kyllä sillekin puutavaralle hintaa tulee.

Toki ymmärrän mainontaa, mutta melkoista masokismia istua minikaivurissa 2 viikkoa putkeen. Toki noin voi tässä tapauksessa voittaa koneen omakseen tekemättä mitään, saada mainetta ja kunnia ym- mutta paljonko voittajan tuntipalkaksi lopulta muodostuu?

Siinä mielessä kisahan on hyvä niille joilla ei ole töitä, eikä kesätyötäkään- joka voittaa saa samalla mahdollisuuden työntekoon- nuori ihiminen oppii toiminnot päivässä, ehkä vanhempikin.

Mökissä asumisessa on jo kilpailtu, saunomisessakin siihen saakka että yksi kuoli, mutta viime viikolla tuo kaivuriskaba olisi ehdottomasti pitänyt viedä pihalle jonnekin ostoskeskuksen puhtaalle valoisalle parkkikselle- siinä olisi tullut samalla saunominenkin. Myös pienet opetukselliset tehtävät voisivat olla paikallaan: Minikoneen telojen kiristys, nivelten rasvaus, Öljyjen ja nesteiden vaihdot sekä pihatehtävänä pesu ja puunaus. Ehkä myös joku ostoskeskuksen valopylvään kaataminen ja suihkulähteen tyhjennys.

Kerran olen nähnyt naisen minikoneen puikoissa- kyllä syntyi hyvää jälkeä ja kovaa vauhtia.

Oma vauhti ei ollut tänään kovin kova. Täysi 8 h päivä ja lukematon määrä ajettua maata alkulämmittelynä. Siihen päälle puusavottaa toisen koneen ja moottorisahan kera. Virkaiältään vanhin kuski oli ilmeisesti tankannut sahaan dieseliä- tämä siis siksi kun tarrattomalla ja teipittömällä Aspen astialla oli viety dieseliä täryyn- kyllä se puuduttaa sahan varmasti. Voi olla että vika on jossain muualla, mutta sahoista uusin ja kaunein simahti heti käynnistyksen jälkeen. Se viittaisi ongelmaan pottoaineessa tai sen saannissa. Jos kaasutin on ollut ennen väärän aineen tankkausta täyteen niin käynnistyy kyllä, mutta sitä mukaa kun dieseliä menee sekaan niin alkaa olla sytytystulpalle mahdotonta sytytettävää noilla paineilla.

Koivu tuoksuu kasassa ja puhelin soi. Tällä kertaa välitetty viesti poliisilta. Ei siis riitä että kokolailla edestä mopoilija oli ajanut kolarin- ehdin paikalle vasta poliisin jälkeen- tuntuu niin kovin epätodennäköiseltä että lentokone putoaa, mutta kaksi lentokonetta ajaa kolarin ilmassa ja putoaa. Sit poliisit soittaa tänne että tarvis lähteä kaivamaan koneen raatoa esiin- no ei ollut suovarustelu paikallaan niin sai joku muu hyvän keikan.

Toivottavasti en ole suututtanut suurta Shamaania- ties vaikka seuraavalla kertaa putoaa yksi isompi kone ja osuu lähemmäs. Mahtaako tässä enää olla asiaa kuumailmapallon kyytiinkään.

Töissäkään ei ollut herkkua. Helle vielä meni ok, mutta sade ruutikuivaan maahan pehmittää tehokkaasti. Kantavuus riittää toistaiseksi, mutta sotkua tulee ja paljon.

Helluntaikin oli ja meni.

Kanadassa satoi ja harvoin täältä korvesta on ehtinyt käydä keskustassa, toisella puolella kaupunkia, jutella vajaan tunnin huoltoasemalla siinä samalla muistellen kuka hitto oli pumpun toisella puolella autoaan tankannut kaunotar- tällä kertaa naama oli tuttu, mutta ei mitään muuta muistikuvaa. Sieltä kun pääsi kotiin niin olihan ne saaneet kolme kierrosta ajettua. Jos olisi heti punalipun tultua lähtenyt liikkeelle niin olisi ehtinyt kauppaankin välillä.

Jos joku ylpeilee kuuden päivän työviikolla niin kyllä viikossa on seitsemän päivää. Edelleenkin jos on joku eläintila niin mitä vähemmän automaatiota sitä vähemmän vapaapäiviä- tai sit pitää olla työvoimaa tai lomittaja. Jos ei vettä ala tulla niin viljat kuolee pystyyn ja sit kysellään kaupungeissakin miksi ruoka maksaa tuplaten viime vuoteen nähden ja minä ihmettelen miksi ei ole tarpeeksi viljavarastoja. Suomi kyllä kestää yhden katovuoden, mutta jos tulee monta peräkkäin niin huonosti käy.

En minä korvaamaton ole, mut pikkuisen vaikea löytää joku jota ei tarvisi opettaa tekemään mun hommiani. Loput pensaat häipyi lavalle, yhdet juhat ja kadonneen avaimen metsästyksen päätteeksi koneen siirto.

Pyromaani oli taas iskenyt- kuulemma joku hullu on taas polttanut VR turvalaitteita. Ehkä viisi vuotta ehdotonta sille edelliselle pyromaanille olisi hyvä alku. Jos on kyllästynyt omaan elämäänsä kaupungissa tai maalla niin ei silti tarvis ruveta terroristiksi.

Joskus koulussa väitettiin ettei valtio voi mennä konkurssiin- Sitä on ilmeisesti opetettu monen muunkin valtion kouluissa ja kun sen tiedon nojalla on otettu lisää ja lisää velkaa niin ollaan nykytilanteessa jossa oikeasti monta valtiota pitäisi laittaa konkurssiin.

Maanantai voisi olla askartelupäivä, mutta juhlat ja perjantai söivät melkoisesti työajasta. Varmasti tunteja tuli yli 40 viikossa ja työpäiviä enemmän kuin 6 putkeen.

On hurja ero liikenteessä klo 17 ja 0100 moottoritiellä. Se mikä ei muutu on ajamisen vaikeus. Oli toki itselläkin eilen havainnointivirhe Tampereella- vihreä nuoli suoraan ja punainen muille ja pieni epävarmuus olinko kääntymässä vai ei. Äkkiä pois tieltä ja "kartta käteen".

Ajoin siis takaa sitä että oli sit päivä tai yö niin moottoritiellä tuli vastaan: 5 kävelijää, valottomia, vilkuttomia siis muitakin kuin saksassa tehtyjä joihin vilkut saa lisävarusteena ja polttimot on niin kalliita ja viikset niin hankalat ettei niitä voi käyttää. Rekat vielä menee, mutta miksi mennä hyvällä autolla moottoritietä 80 kilsaa tunnissa kun rinnalla on vanha tie jossa voisi ajaa ihan samalla nopeudella. Jos on perävaunu perässä niin rajoitusten mukaan moottoritie ei säästä ajassa yhtään.

Pihkaa oli tullut- Sen siitä saa kun auttaa naista. Jos nainen osaa ajaa autoa ja myös peruuttaa perävaunun kanssa niin toivottavaa olisi että opettelisi myös parkkeeraamaan.

3 x pesu vahvan liuottimen kanssa vähän auttoi, mutta näyttää vahvasti siltä että pihkassa on sekä mies että auto. Auto tällä hetkellä vähempi.

Lavettiretki aamulla meni ihan hyvin. Ei ollut montaa kilometriä matkaa, eikä mitään haastavia paikkoja.

D- vaunua perään ja ikävä ylläri. Takalaidan letku tihkui läpi ja taas meni hyvää työaikaa remontin merkeissä.

Työmaalla oli elävää musaa ja ties kuinka monta grillaajaa. Pistin puoli neljältä jo ekan koneen ovia lukkoon.

Suihkun kautta suurempaan kaupunkiin askartelemaan. Vähän oli suunniteltu muuta, mutta menihän se llta noinkin. Seura oli sentään hyvää- liekö sit esiliina tarpeen... Sujui silti askartelut ihan hyvin, vaikka menikin taas myöhään.

Pitkä ja kivinen tie risujen luokse vie. Ei juuri ruokaa silmällä, mutta vatsa piukeana yrttibroilerista lisukkeineen. Puhelin ei paljon häirinnyt.

Ongelmia yksi. Joskus muinoin alueella on räjäytelty. Yksi suuri kivi linjan alla keskellä kaapeliojaa. Yli ei pääse, ali ei pääse, ohi ei pääse kun on kiveä kiven vieressä. Täytyi siis mennä läpi harmaan kiven.

Ilmeisesti aikoinaan linja oli jo ollut kiven päällä tai sit töissä on ollut joku 50- 120 + tonnin kone. Kivessä oli halkeamia moneen suuntaan, mutta pirunnyrkki piti ensin purkaa. Kun sähkönallin lankoja tuli kiven sisältä näkyviin mietin onko kiven sisällä vielä dynamiittiakin.

Päivän päätteeksi kuorma kyytiin ja menoksi. En saanut kaveria kiinni- Kun pääsin perille olikin tiellä täysinäinen vaihtolava. Huomenna uusi yritys.

Muurikivien siirtoon kävi käsky. Monta lavaa joista tasan yksi kesti nostaa edes maasta ylös. Tolkuttoman kalliita niistä kivistä noin tulee jos edes kerran tarvii vielä jollain menetelmällä siirtää.

Pari kuormaa oksia ja vähän mullan levitystä. Olin juuri lopettamassa kun puhelin soi.