Contour

On ollut pieniä ennakkoluuloja kotimaista elokuvatuotantoa kohtaan. Onhan toki Turhapuroille ja Körmyille saanut nauraa. Olisi saanut nauraa vaikka Körmy olisi ollut nimeltään Sulonen. Mutta Rare Exports- siinä sitä on mainosta tälle maalle.

Muuten ihan ok, mutta jos se olisi tehty USA:ssa siinä olisi ollut enemmän naisia/tyttöjä, mahdollisesti seuraava Pamela Andersson tai Tola. Mutta tuo elokuva olisi jäänyt katsomati jollei kaverini olisi sitä varovasti suositellut.

Mutta noin muuten- Toisin kuin myytinmurtajissa- panostus tehtiin suht toimivan näköisesti, poravaunu taisi olla kuitenkin väärä. Mutta ei se mitään. Viihdyttävä eikä liian pitkäkään. Ottakaa saippuaserjojen tekijät oppia miten paljon olevinaan voi tapahtua puolessatoista tunnissa, taisi olla vähän vajaakin.

Ei tehnyt mieli karkkia, ei popCornia, eikä sipsejäkään. Jos olisi kestänyt tunnin pidempään niin sisältöä olisi kyllä saanut tuolla käsikirjoituksella, vähintäänkin kaksi Indiana Jonesia.

Sinkkumiehen painajainen, pitkä automatka ja auto tuoksuu vastustamattomasti piparille. Kyseessä oli siis ammattikondiittorin takentaman noin 0.25 neliömetrisen piparkakkutalon viimeinen matka.

Ei yllättänyt että talo kärsi matkalla pari pientä kuljetusvauriota. Katosta putosi pala jo ostopaikassa ja lattiasta pieni pala autoillessa, siitäkin huolimatta että matkasi kondiittorin vanerialustalla.

Enteellisesti katosta murtunut palanen oli juurikin samanmallienen kuin määränpään talon suteen mennyt ikkuna. Oli siis mitoillaan, mutta ulkolasit ja ulkomaalit sisäpuolella. Se sentään tuli rahdilla perille. Ikkuna-asennusryhmä oli viime viikolla hommissa ja ovienkin piti tulla. Tänään aamullakaan niitä ovia ei vielä ollut tontilla vaikka ne oli lähteneet ihan ajallaan tehtaalta.

Ovet oli toimitettu ihan oikeaan aikaan ja periaatteessa GPS:n mukaan ihan oikeaan osoitteeseen. Kunta vaan oli väärä joten olivat noin 40 km päässä oikeasta osoitteesta ja tänään oli varmaan kiva kaivaa ne sieltä 20 cm hangesta, lastata ja viedä perille, puhumattakaan kootuista selityksistä.

Mikä on siis tarinan opetus: Jos pihaasi tuodaan jotain uutta rakennustarvetta ja kysellään että onko osoite oikea niin jos osoite on oikea niin tavarat vaan autosta alas ja jos ei kukaan kysele perään niin se oli sit jonkun muun moka. Tällä logiikalla meidänkin pihaan GPS opastuksella olisi tullut 1 1/2 omakotitalon tarvikkeet sekä laatoitusryhmä, 5 kasettilastillista soraa, pari taksia, muutama koiranpennunhakija. jne. Mutta ei ole silti tullut mieleen toimia kuten ilmeisesti tuolla oli toimittu että "jättäkää siiihen vaan".

Järkyttävän esimerkin kuulin autokaupasta. Oli nainen mennyt ostamaan tyttärelleen autoa. Auto oli ihan ok sisältä ja päältä, hintakin oli kohdallaan, mutta yksityinen myyjä (nainen) sanoin useampaan otteeseen: "Jättäkää tyttö tänne."

Olisi kai itsekin jotain vanhaa kevytmoottoripyörää myydessä pitänyt katsojalle todeta että viekää vaan pyörä, mutta jättäkää tyttö tänne. En tosin tiedä miten olisin pärjännyt vajaa parimetrisen lentopalloilijan kanssa, mutta olihan se nuori ja nätti. Puhumattakaan siitä ravintolakokkitytöstä joka älysi jättää pyörän ostamatta.

On tämä korpi sikäli ihmeelline paikka että silloin kun sitä vähiten odottaa niin puhelin soi, pääsee tekemään ajorataa. Sit vielä käy käsky syömään kahden nuoren viehättävän naisen seuraksi. No sen ruokailun kun saa onnellisesti käyntiin niin juuri silloin puhelin värähtää ja suloinen sokerileipuri ilmoittaa että piparitarjous on hyväksytty. Ei siis paljon harmittanut kun yksi kaveri oli rakkaan VR:n mokan vuoksi mennyt väärään junaan. Aika legendaarista sikäli kun minulle 2 vuotta sitten Prahassa väitettiin ettei raiteilla voi eksyä. Näköjään siihen pystyy muutkin kuin minä. Täytyy puolustuksekseni todeta että Prahassa on niitä raitiovaunuja joissa on näyttötaulu ja toimivat kuulutuslaitteet ja niitä joissa on rätinää ja suhinaa tuottava äänentoistolaite. Ajoin siis pysäkistä ohi kun en yhtään saanut selvää mitä kuulutuksessa yritettiin sanoa.

Ensimmäisen kerran ties kuinka moneen vuoteen tultiin kesken aurauksen pyytämään että ei aurattaisi lasten pulkkamäke. Ilmeisesti ensi kertaa moneen vuoteen ovat olleet kiltisti suht turvallisessa pulkkamäessä - ei olekaan monella mökillä half pipeä pulkkailijoille.

Kerruoin kuitenkin avaavani tien päästä päähän just samalla systeemillä kuin tähänkin asti ja toivoin että lumi vihdoin tamppautuisi sulan hiekan päälle kunnolla. Ainakin se näytti ihan hyvältä, sileältä ja siiven muutama sentti uuttaa puuterilunta niin menee vauhdilla järveen saakka. Ihmettelen vaan onko lumi kiviaidan toisella puolella keltaisempaa, vai miksi pilttien pitää laskea keskellä tietä. Ehkä niitä vaan on helpompi vahtia tai sitten eivät osaa laskea puiden välistä.

Nyt on sentään lunta niin paljon että yksi auto oli juuttunut keskelle tietä mahastaan kiinni, eikä tyttö edes soittanut... Hiihtämäänkin pääsee kunhan tämä pyry päättyy.

Taas oli mukava keli ajella kitkoilla 260 kilometriä ja vähän päälle. Olin varautunut hiekoitushiekalla kun muistin että määränpäähän täytyy kivetä mäkeä pitkin.

Hiekkaämpäri tuli ihan kotiin saakka koskemattomana. Paluumatkalla pudotin juuri kortin saaneen kaverin kaverin kaupunkiin ja hää sit kertoi ajaneensa isovanhempiensa autolla jossa oli oletettavasti 8 vuotta vanhat talvikumit. Minä sit tokaisin että tässä on kohta 11 vuotta vanhat ja kun keli on tämän niin näillä pärjää oikein hyvin.

Ilmeisesti ne 8 vuotta vanhat kummit oli säilötty väärin tai niissä oli väärät paineet kuin niillä ajettavuus oli ollut aivan kauhea. Ainakin tuossa mun ajoneuvoyksilössa ajettavuus on kohdallaan, jopa parempi kuin kiinalaisilla kesäkumeilla ja meluakin puolet vähemmän.

Se toki johtuu myös kiinakumeista, mutta uudet kesäkummit eivät ole vielä rantaunuteet Suomeen. Olisin halunnut Pilot Sportit, mutta kun niistä ei löydy uusille vanteille sopivaa kokoa. Kapeaa löytyy ja sit megaisoa vaan ei just sitä missä olisi oikea leveys, vierintäkehä ja sopisi uusille vanteille. Alkaa jo vähän harmittamaan vaikka vielä on TALVEA jäljelle. USA:ssa sitä löytyisi, mutta vähän epäilyttää tilata renkaita verkkokaupasta rapakon takaa. Voisi tietty olla vaihtoehto tilata takakummit sieltä ja etuset löytyy sit helposti Euroopasta jopa Nokialaisina. Mutta ei ne orkkis Bridgestonet olleet mitään hyviä kun vertasi Nokialaisiin. Nokiallakin on ollut pikkuisia ongelmia tehdä pyöreitä renkaita, mutta nyt sieltäkin kaiketi pitäisi tulla priimaa.

Pukkihommia oli vielä rästissä eli piti eilen käydä pikapikaa kaupassa. Muistelin että joku salaperäinen öljyvuto oli selvittämäti ja menin paikalliseen Motonettiin, en siis Biltemaan kuten kerran kun väitin käyneeni hämärässä ja kiireessä Motonetissä.

No voin minäkin lukea sujuvasti väärin, mut hanskahyllyllä suojakäsineitä valkatessani tuli etteen yhden valmistajan käsineet. Materiaalin paksuus oli kaiketi oikein, mutta käsineen pituus 32 mm on kyllä minunkin nakkisormilleni liian lyhyt, Niin luki pakkasmerkinnässä kaikissa saman jonon käsineissä.

Voihan toki olla että hanska on prässätty siten että sen voi pukea käteen vain 32 mm, mutta todennäköisesti pakkausmerkinnän on ohjelmoinut koneelle joku Copy-Paste ihminen yhtään ajattelematta mitä pussiin tulee, En tosin tiedä tuleeko hanskatehtaaseen valmiiksi printattua muovia mistä tehdään myyntipussit vai printataanko paikan päällä sen jälkeen kun hansikkaat ovat sujahtaneet pussiin.

Tälle päivälle osui sitten lehtimoka. Väitti että siva on auki klo 22 asti, vaan oli mennyt kiinni jo klo 12. Ei sillä etteikö ruokaa olisi yllin kyllin, mutta kun sipsihimo iskee ja on jo sujahtamassa viereistä katua ohi niin poikkesin lukemassa pahoittelut ovesta. Enempi olisi harmittanut jos olisi jostain parin kymmenen kilsan päästä lähtenyt hukkareissuun aaton kunniaksi.

Kuusi jäi hakematta. Ei olisi maksanut mitään- oli nostettuna pois tieuralta ja lupakin kysytty valmiiksi. Koristellakin olisi tarvinnut ja kaivaa jalka jostain syvältä varaston perältä- saa olla siellä tänäkin vuonna.

No hyvää kinkkua on ainakin riittävästi jos ei nyt ihan koko suku ryykää samaan pöytään. Ei ainakaan lähimpien pitäisi kun yhdessä paketissa oli 10,66 kg toisessa 6,3 kg, kolmannessa varmaan joku noin 3. Näin ollen ei pitäisi tulla nälkäisiä sukulaisia kylään.

Muuten ihmisille joilla tuntuu jo olevan kaikkea on aika turha ostaa mitään. Voihan sitä toki läpi vuoden kartoittaa mitä puuteita ihmisillä on ja niitä nyt tuli toteutettua muutama.

Melkein tarvisi itselle pyytää tonttia, tai samalla kokonainen talo tontteineen, mieluusti sellainen ettei tarvisi olla ruotsalaisen ryöstöfirman armoilla. Tämä maa on vaan mennyt niin hulluun suuntaa että kuntien ja kaupunkien mukamas tappiolliset sähkömonopolit myytiin Ruotsiin, ruotsalaiset nostavat hintoja 10% joka vuosi, tahkoavat hyvät voitot ja palvelutaso on selvästi laskenut. Paskinta tässä monopolijutussa on se ettei siitä pääse eroon. Paikallisten sähköyhtiöiden kanssa kyllä pärjäsi kun niiden ei ollut tarkoituskaan tuottaa älyttömiä voittoja vaan pitää huoli siitä että ihmisillä on sähköä ja paikoin myös lämpöä.

Näillä kuntien tyhmillä kaupoilla on saatu kuntien oma kustannustaso nousemaan ja samoin jok ikisen kuntalaisen. Kyllähän kesämökilläkin sähkö olisi ihan suotavaa olla, mutta mistä sit tekee sen määrän rahaa että se on varaa sinne vetää ja että sitä on myös varaa käyttää

Naapurin digtaalinen sääasema oli rekisteröinyt taven pakkasennätyksen -31,3 astetta. Oli autokin kuulemma aika pahaa murinaa pitänyt käynnistyksen jälkeen, vaikka oli ollut roikassa reilut 2 tuntia ja tuulensuojassa. Ero on -20 asteesta - 30 asteeseen se että dieselvehkeissä tulee ongelmaa. Normaalin eteläisen talvilaadun suodatettavuus on muistaakseni -29 astetta. Jos jakso jatkuu pitkään ja tulee harvinaista pakkaslunta niin voi tulla vaikeuksia lumitöiden kanssa. Ei -31 bensakoneellekaan mitään hyvää tee. Hyväkin moottoriöljy on ihan puuroa, puhumattakaan vaihteistosta. Työkoneet ihan oma lukunsa jos ei ajeta kolmessa vuorossa.

Kun 150 litraa öljyä on -30 asteista ja kone syystä tai toisesta käynnistetään ei ensimmäiseen kymmeneen minuuttiin saisi tehdä yhtään mitään muuta kuin toivoa ja odottaa että pumppu tai pumput selviävät imutapahtumasta hajoamatta. Painepuolella puuromainen öljy voitelee ok jos seassa ei ole ilmaa. Sit jos on ilmaa seassa niin tulee äkkiä kallis kylmäkäynnistys. Olen ihmetellyt pitkään miksei työkoneissa lämmitetä ohjaamon sijasta moottoria ja hydrauliikkaa. Penkin, kahvat ja myös ikkunat saisi nopeasti lämmitettyä sen jälkeen kun kone on käynnissä.

Autossakin kun lämmittäisi ratin, penkin ja saisi ikkunat suliksi niin seuraavana lämpöä kaipaisi varpaisiin. Kyllä se ohjaamo lämpiää jos moottori on lämmin. Itäranskanseisojalla nyt joutui ajamaan 50 kilsaa ja siitä huolimatta n 30 asteen pakkasessa ainoa mikä oli lämmin oli penkki, sekin siis vain sähkövastusten ansiosta. Eikä siinä pysy neljän hengen kuormalla -20 asteessakaan lasit puhtaina. Semmoisia paskoja tänne sit myydään 2000 luvulla. Talviautona huonompi kuin Seat Ibiza vm 1989.

Toivottavasti nyt koheltaisi kitkoillaan sen ranskanrautansa lunastukeen jossain jyskälän pohjoispuolella ja ostaisi jonkun vähemmän korjaamoa tarvitsevan tilalle. Niitä tehdään muun muassa Koreassa ja Japanissa tai japanilaisten merkkien alla Europassa. Kohta varmaan myös Venäjällä ja Suomessa.

Mut lähtökohtaisesti auton pitäisi viedä turvallisesti perille ilman ABS, ESP, SIPS, TCS järjestelmiä, kymmentä turvatyynyä ja väylätekniikkaa. Esimerkkinä 20 vuotta vanha Toyota Land Cruiser. Jäykät akselit, täydet lukot, kierrejouset ja 300 tkm ennen kuin alustaan tarvi vaihtaa ensimmäinen kumipusla. Isosta korista huolimatta lämmin talvella ja etenee aika eleettömästi normaaleilla nopeuksilla. Sähköavuilla ulosmitataan ajotaito ja oikea tilannenopeus ja sit tulee turvatyynyt tarpeeseen.

Tässä muutama viikko sitten ajelutin kyytiini tottumatonta ihmistä omala takavedollani. Hän piti kyytiä lähinnä kelkkailuna. Toki sellaisella joutuu vaikeuksiin jos ajaa kuin kesäkelillä. Mutta kun on kymmenen vuotta selvinnyt pellit suorina ja nyt taisi olla toinen kerta että joutui jättämään auton vähän kauemmas kun ei kertakaikkiaan mennyt jäistä mäkeä ylös. Ei olisi välttämättä sitä mäkeä noussut nastoillakaan, ja noilla olisi mennyt jos olisi aurattu tai tamppaantunut lumi ja muutama kourallinen hiekkaa.

Toivon siis kaikille malttia liikenteeseen, myös siihen paluuliikenteeseen. Antakaa lapsille ja aikuisille ja vanhuksile suht raitis joulu muuallekin kuin liikenteeseen. Ehtii sitä ryypätä juhannusenakin- silloin ei niin haittaa jos joutuu ulkoruokintaan. Ja on se alko ainakin tähän saakka pysynyt pystyssä ilman minun rahojani, eikä noita ravintoloitakaan niin kovin montaa ole kaatunut. Rantakasinon nyt kaupungin isät hölmöyttään kaatoivat kertaalleen kun meinasivat pystyttää jonkun lumenkeräyspaviljongin kun se näytti arkkitehtikuvissa niin hienolta kuin Sydneyn oopperatalo aukilevitettynä, mutta tässä maassa on talvi. Kertakakaikkaan ei saa tehdä rakennelmia jotka keräävät koko talven lumet keskelle kattoa siis vieläpä sellaista ohutta ja siroa. Saman asian ajaisi kun siirtäisi nykyisen jäähallin suuret puiset kaaret rantakasinon päälle ja elementeillä yhteen. Tilaa olisi ihan riittävästi pikkukylään ja lumesta edes osa valuisi alas sulamaan ja kaaria lahottamaan.

Hong Kong tavaratalo paloi. Toivottavasti oli vakuutukset kunnossa ja jäihän nuita vielä joitamia pystyyn.
Luulisi ainakin järvien jäätyvän hyvin että on turvallista mennä pilkille kuka sitä nyt sit harrastaakin. Toivotaan ettei Koreat käynnistä seuraavaa suurta sotaa. Toisaalta jos nuisijivat toisensa matalaksi, useampi miljoona raatoa ja laivat merenpohjaan- se tietäisi Suomeenkin töitä. Rajan poistaminen ja koko kompleksin päätyminen Eteläisen hallinnon alle rauhanomaisesti olisi voitto kummallekin, mutta jostain syysta valtaan aina pääsevät ne hulluimmat, tyhmimmät oman edun tavoittelijat joita ei pätkääkään kiinnosta miten kansalla menee. Mistäköhän tulisi niin iso stunami että pyyhkäisiki koko Korean niemimaan kerralla puhtaaksi. Kyllä se suuren johtajankin uho laantuu siinä vaiheessa kun ei ole enää sotavoimia ja jees miehiä ympärillä tai sit joku fiksumpi kenraali suorittaa ysimillisen vallanvaihdon.

Valitettavasti sama trendi on lähes kaikkialla maailmassa. Toivottavasti ensi vuonna on enemmän hyvia uutisia.

Olin törkännyt lahjalistalle piparkakkutalon. Lähinnä meinasin rakennussarjaa, mutta ne oli loppu kahdesta paikasta. Voisihan toki tehdä kaiken alusta alkaen, mutta ei tällä kertaa.

No lähikauppa pelasti jälleen, siellähän niitä oli reilumpia määriä ja säilyvää tavaraa kaiketi. Sitten sain päähänpiston käydä vielä naapuriliikkeessä. Ei nyt mitään sen isompaa ostettavaa ollut, mutta kun näyteikkunassa oli sellainen vajaa puoli metriä korkea piparkakkutalo niin täytyihän sitä tyttöä vaivata. No sille ei löytynyt hintaa, ei tilaajaa, eikä kattokaan enää ollut ehjä, vähän tiilet varisseet talvimyrskyssä. Saa nähdä soittaako kun palaavat välipäiviksi töihin.

Muutenhan kyllä löytyi vaikka mitä krääsää, mutta ei kaikkia Kiinan ihmeitä tarvi kerralla ostaa.

Sain lähikaupasta jonkun asiakaspalautelapun muutama viikko sitten. En vastannut siihen kun nyt tulee aika vähän käytyä lähikaupassa. Meinasin että tilaan kinkun hyvissä ajoin- No olisihan niitä pakasteena ollut silloinkin tarjolla, mutta ei onnistunut tilaus sillä käynnillä, eikä hintojakaan vielä tiedetty.

Seuraavalla kertaa sitten samassa kiinteistössä poikkesin muusta syystä ja ihailin naapurifirman uuttaa pirteää naismyyjää. Kinkutkin tuli tilattua siis monikossa kun päätin yksipuolisesti lahjoa serkkujani.

Tänään ne oli sit noudettavissa, noudettu ja maksettu. Sattumoisin saman kaupan herkkutorilla on varsin herkulliset naismyyjät ja mies jolta olin kinkut tilannut. Jonotin siis kiltisti viitisen minuuttia ja kahdesta kaunottaresta se jos mahdollista kauniimpi. Kysyi asiallisesti kauniilla äänellään mitä saisi olla. Selitin tulevani maksamaan kinkkuja- nainen sai tilauskirjan auki ja alkoi sevittää kun iso mies tiskin takaa keskeytti hänet ja jäin taas odottamaan minuutin pari- Tietenkin hänellä oli toinen asiakas joka halusi sitä, tätä ja eiku tuota.

No Minulle oli takataskussa lappu valmiina ja pienet ostokset korissa lähdin kohti kassaa- Ei jonoa sillä hetkellä, suoraan sai latoa ostokset hihnalle. Ensimmäiseksi annoin kinkkulistan jossa oli kolme riviä- Kassa teki parhaansa lapun kanssa- ei onnistunut, jonoa muutan ihmisen verran. Hälytti lisäkassan, yritti uudelleen, soitti herkkutorille ja siinä vaiheessa kun hinta napsahti koneeseen jono saavutti kaupan keskipisteen kahdella kassalla ja kolmas kassa avautui.

Edellisellä kerralla kun ei ollut mikään kiire päästin naisimmeisen kantamuksineen edelleni jonossa. Sitten viereinen kassa avautuikin ja sen kautta olin ennen pihalla kuin naapurikassalla jonottanut kolmikko. Kohteliaisuus siis kannatti. En nyt sit viitsinyt siirtää juuri edelleni päästämääni henkilöä siihen jonottomalle kassalle.

Kaasu on kallista, varsinki asetyleeni kiitos ryöstöfiman nimeltä AGA. Nestekaasu sentään on jollain lailla inhimillisissä hinnoissa ja "lähikauppa" myy sitä mielellään.

Jono oli ruokakaupassa niin pitkä että olisin oikein hyvin ehtinyt käydä konditoriassa ostoksilla odotellessani edelläni kauppaan mennyttä melkein naapurin emäntää. Suklaa kelpasi irtokarkkilaatikkoa paremmin.

Kuukausia jatkuneen sinkkuelämän seurauksena lukaisin läpi Kanta-Hämeen deitti.net ilmoitukset listauksen. Tänään aamulla oli jätetty yksi, 13.12, 6.10, 9.8 , 1.7, 18.5, 11.4 ja siitä aika iso hyppäys 26.7.2009.

En millään jaksa uskoa ettikö Hämeessä olisi tuon enempää sinkkutyttöjä. Tutkin samaa asiaa tietoverkkojen harjoitustyössä ja silloin Deitti.net ilmoituksia oli yhteensä muistaakseni noin 11000 kpl. Miesten ilmoituksia en lukenut, mutta joku tilastojuttu niistäkin oli eli miesten ilmoituksia oli hieman enemmän kuin naisten.

En sit tiedä koetaanko häpelliseksi hakea seuraa tietokoneen kautta, vai onko kyseessä vaan paikkakunnan pienuus, mutta nyt miesten jättämiä ilmoituksia on moninkertaisesti. Kiina-ilmiö on tullut ja naiset ovat pariutuneet tai muuttaneet paikkakunnalta. Voi toki olla että nettideittailun alkuinnostus on myös laantunut ja toiset tykkää viedä baarilöytöjä koteihinsa. Ei siinä mitään väärää ole jos molemmat tietää mitä tekee.

Alkaa olla sitä aikaa vuodesta että ihmiset käyvät haudoilla viemässä kynttilöitä. Tänäkin vuonna ilmeisesti sytytän kynttilän käymättä kenenkään haudalla. Itse asiassa naapurille joululahjaksi valmistamaani tuulimyllyyn olisi tullut kynttiläteline jos ei olisi tullut dynamolamppua ja uretaania. Loistakoon se nyt tämän vuoden loppuun toivottavasti ilman uretaanipaloa.

Olin näköjään meinannut laittaa Suzukiin sivuvaunun tai apupyörän nastarenkaiden ohella. Nokkelasti päättelin että kolmessa sisärenkaassa on yksi ylimääräinen, mutta en muista miksi sen olen ostanut. Todennäköisesti on pitänyt vaihtaa, mutta paikkaus onkin onnistunut ja ajokausi jatkunut. Aavemaista laittaa käyntiin pimeässä tallissa, mutta parempi moottorille kun välillä käy- ei männät ruostu.

Pukki oli tänään liikenteessä. Oli pitkä valkonen parta ja harmaat hapset, niin oli heikossa kunnossa että lähtetti tontun asioimaan ja pysyi visusti lämpimässä Toyotassa. Keuhkosairaan täytyy olla varovainen. Kiva että nyt kuitenkin kertaalleen poikkesivat tänä vuonna.

Kauhea homma laittaa kaksi pientä sähköjohtoa penkinlämmitintä varten. Nyt kun sai pillipiiparin soimaan niin olikin ohjaamo muutaman minuutin ihan kasassa. Oli vaan lyhyt ilo kun kesällä on tullut alavaunuun osumia ja neljästä askelmasta vain kaksi on enää paikoillaan. Että saa kaksi lisää laitettua täytyy joko hitsata uudet tai ottaa katkennneet pultit pois. Kumpikin edellyttää hitsausta ja hitsausta varten kanttattaa rapsia tietokoneesta sähköjohtojen pikaliittimet irti, huomattavasti nopeampi kasata kuin purkaa.

Penkki on sentään paikallaan ja radio. Toivottavasti radio kärähtää niin saa hyvän tekosyyn paremman hankintaan