Vähän kaikesta ja paljon muustakin. Hektisiä ajatuksia laiskaan tahtiin ja toisinkin päin. Varoitus: Henkisesti keskenkasvuisille, negailijoille ja muille trolleille sopimatonta sisältöä. Onnellisuus ja positiivisuus etusijalla.
Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on positiivisuus.
Takana on taas yksi hektinen päivä. Niitä on välillä, onneksi harvemmin useampi putkeen.
Sain paljon aikaiseksi ja kalenterissa on vielä muutama olennainen to do -merkintä. Joistakin suunnitelmista luovuin ihan vain siksi, että olen oppinut myös rauhoittumaan.
Pysähdyin tänään juoksemisen välissä hetkeksi. Se oli lyhyt mutta aivan valloittava hetki. Katselin auringonlaskua enkä tehnyt mitään.
Ja huomenna sama uusiksi.
Eiliseen päivään on mahtunut paljon, myös ihanaa, ja siitä olen kiitollinen.
Pohjimmiltaan kyse on fokuksesta, siitä, mihin haluaa keskittyä.
Erääseen hedariin ei ole vielä keksitty toimivaa buranaa - ainakaan pakkauksesta poksautettavaa ja vedellä kurkusta alas huuhdeltavaa.
Siihen hedariin on kyllä olemassa lääke: tietoinen päätös terveen valinnan tekemisestä + kyseisen päätöksen toteuttaminen.
Eräässä kuviossa ei vain voi olla voittajia, koska kuvio itsessään on silkkaa saastaa. Voidakseen olla voittaja kuviosta pitää poistua välittömästi sen havaittuaan. Kuvioon jäävät häviävät automaattisesti.
Kuvion nimi on järjestäjän itsetunnon pönkittämiseksi järjestetty manipulaatio, ja hedari on siihen osallistumisen seuraus.
Takana on tuostakin havainnosta huolimatta - tai ehkä juuri sen takia - tosi hyvä päivä. Vaikka oli aihetta vittuuntua ja raivota ja sulkeutua pimeään kellariin, mä päätin hyväksyä tapahtuneen, poistua kuviosta ja jatkaa positiivisempaan suuntaan - ja sehän toimi! Asenteella on merkitystä.
Elämä on valintoja. Ihminen voi itse valita aika pitkälle, miten reagoi, suhtautuu ja toimii.
Joskus elämässä tapahtuu asioita, jotka leimataan helposti huonoiksi: ikäviksi, pahoiksi, vahingollisiksi.
Muistaakseni japanilainen tai kiinalainen merkki sanalle "kriisi" on hyvin samankaltainen kuin merkki "mahdollisuus". Vähemmän miellyttävä tilanne voi hyvinkin olla elämän testi tai lahja, jonka ulkokuori hämää.
Ikäväksi luokiteltavien asioiden kirjo on toki laaja. Kuolema, ero ja menetys voi olla hyvinkin ison ja aiheellisen surun paikka. Joskus tapahtumaa on osannut odottaa tai sen on tiennyt tulevan, ja joskus se osuu kohdalle yllättäen. Suru voi ja saa silti olla läsnä, ja sen käsittämiseen ja käsittelemiseen menee oma aika, joka on kuitenkin lyhyempi kuin ihmiselämä.
Jotkut ikäviksi luokiteltavat tapahtumat ovat taas mittakaavaltaan pienempiä: niistä jää henkiin eikä välttämättä saa naarmujakaan, vaan vahvistuu entisestään - kunhan löytää sen oikean tavan tarkastella asiaa.
Tutkimustiedonkin mukaan masentunut tai alakuloinen ihminen keskittää fokuksensa herkästi vialla oleviin asioihin. Hän etsii pahaa hyvästäkin, odottaa rangaistuksen seuraavan voittoa tai hyvää tuuriakin. Sellaisten ihmisten seurassa voi olla hyvinkin raskasta olla. Olen onnekkaassa asemassa, koska voin helposti rajoittaa vastaavien ihmisten läsnäoloa ja vaikutusta elämässäni.
Erään taannoisen isomman menetyksen tai kriisin pyörteissä tein päätöksen lakata pyörittelemästä kipua aiheuttavia asioita mielessäni, eiväthän ne siitä muuttuisi miksikään. Asia oli tapahtunut tai tehty, eikä sitä voinut enää muuttaa tekemättömäksi. Seurauksilleen oli kuitenkin tehtävissä hyvinkin paljon, ja tein kaiken, minkä pystyin.
Tällä hetkellä näen, että kyseinen tapahtuma on ollut vain vaihe isommassa ketjussa, eikä se näytä enää olevan vallitseva tai masentava tai virheellinen tai muulla tavoin "paha". Se oli vaihe ja sillä oli oma merkityksensä. Sen jälkeen tekemieni asioiden valossa itse tapahtuma näyttäytyy ihan hallittavissa olevalta. Kokonaissaldo jää isolle plussalle.
Niitä on. Isoja ja pieniä, suunniteltuja ja ex tempore tapahtuneita. Kaikenlaisia, mutta kaikki ovat hienoja. Osa näkyy myös muille, osa vain tuntuu hyvältä ja osa on vielä vähän kesken, mutta olen tyytyväinen kaikkiin.
Tässä on taas kerran tullut tsempattua parissa asiassa, ja lopputulos miellyttää.
Vanhassa on toki varansa, ja silti uudistettuna se toimii entistä paremmin.
Pienten toiveiden ja unelmien toteuttaminen rasvaa koneistoa, ja pian isommatkin unelmat alkavat muuttua todeksi. Itselleen voi kuvitella onnellisuus- ja menestymislihaksen, jota voi treenata vahvemmaksi ja kestävämmäksi.
Luottamus itseensä, usko omiin kykyihin sekä haluttujen asioiden visualisoiminen vauhdittavat ja sujuvoittavat unelmien muuttumista osaksi arkea. Arkeahan elämässä on eniten, ja sen laatuun ja väreihin voi vaikuttaa itse - jopa täällä ikuisen yön luvatussa maassa.
Arki voi olla täynnä pienen pieniä onnen ja ilon pisaroita. Ne on vain osattava nähdä. Niistä kun on kiitollinen, mieli avartuu, hymy jää asumaan kasvoille, ja asioihin alkaa suhtautua ratkaisukeskeisesti sekä kiitollisuudella.
"Not a problem!" on tietyllä tavalla hyvin terve tapa suhtautua myös vastoinkäymisiin. On aika pitkälti itsestä kiinni, tekeekö jostain asiasta itselleen ongelman, vai suhtautuuko siihen haasteena, kasvumahdollisuutena ja tehtävänä, josta suoriuduttuaan on entistä taitavampi, viisaampi ja paremmin voiva.
Muistan jonkun sanoneen, että toiveitaan kannattaa varoa, koska ne voivat muuttua todeksi.
Allekirjoitan todeksimuuttumiskohdan. Olen toivonut ainakin viimeisen 10 vuoden aikana vain hyviä juttuja sekä itselleni että muille, joten niiden todeksimuuttuminen on ollut pelkkää plussaa kaikille osapuolille.
Osa toiveistani on toteutunut melkein heti, osa viiveellä. Kaikki toteutumiset ovat silti positiivisia kokemuksia ja vahvistavat käsitystäni universumin voimavirtauksista: positiivinen ihminen toimii magneetin tavoin ja paitsi vetää puoleensa hyvää, pystyy myös kääntämään ns. huonoista asioista esiin itselleen toimivan hyötypuolen.
Tänään huomasin taas monta kertaa olevani hitusen lähempänä erästä unelmaani sekä saavuttaneeni toisen.
- sain taas kyydin kotoa töihin
- sain kiitosta eräästä työstä
- oppilasryhmä oli todella mielissään saamistaan tunneista ja pyysivät lisää
- toiselle pitämälleni kurssille tuli lisää ilmoittautujia
- väsyttää, mutta projektikin on edistynyt todella hyvin
- seuraavaksi rentouttava salonkikäynti ja illalla näen ystävää <3
Miinussaldona vain se, että joku jaksaa vieläkin kiukutella. Mutta se on hänen miinussaldonsa, ei minun. :)
Yhden päätöksen olen tehnyt ja yritän aina pitää: Nousta pikkuasioiden yläpuolelle.
- J. Burroughs -
Maailma ja ihmiset eivät ole yksiselitteisesti hyviä tai pahoja, vaan variaatioita löytyy siinä missä räikeitäkin ääripäiden edustajia. Tästä muodostuu maailman monimuotoisuus.
Maailmassa on myös sellaisia ihmisiä, jotka saavat itselleen hyväksi mieleksi luulemansa olotilan haukkumalla, dissailemalla, arvostelemalla ja provosoimalla muita. Yleensä näillä yksilöillä on omat taakkansa, joita he kantavat mukanaan ja joiden painosta heidän selkänsä kipeytyy ja mielensä mustenee, ja he haluavat satuttaa muitakin sen sijaan, että yrittäisivät itse parantua.
Joku voisi kysyä, miksi sanon näitä ihmisiä onnettomiksi? Yksinkertaista: onnelliset ihmiset eivät käyttäydy heidän laillaan. :) Toki myös terveet/onnelliset ihmiset ovat toisinaan pahantuulisia, mutta systemaattisena elämäntapanegailu ja muiden dissailu on selkeä merkki ihmisen omista kivuista ja säryistä, joita hän ei ehkä itse enää huomaa, vaan luulee olotilaansa normaaliksi ja toimivansa oikeutetusti.
Toivotan myös näille henkisesti eksyneille yksilöille parempaa vointia, selkänsä suoristumista ja mielensä kirkastumista. :)