Dia's diaries

Jep. Taas se nähtiin. Ole jollekin kiltti, niin se alkaa kusipääksi.

Onneksi mä en oo kiltti. Kenellekään.

Eksä <3

Kävi tuossa vkl kylässä ja huikkasin partsia siivotessani, että toisi mulle keittiöstä roskiksen. Vastaus oli aivan loistava: "Vittu, suhde loppui kaksi vuotta sitten mut käskytys jatkuu vaan. Ja mä vielä tottelen!"

:D

Sit se katseli hetken aikaa kamppeita, jotka oli pakattu kellariin vietäviksi, ja ihmetteli kylpyhuoneen tankohyllyä (siis tanko, jossa on pieniä säädetttäviä hyllyjä kiinni), että "Onko toi alottelijoiden tanssitanko, kun siinä on askelmatkin?"

Aahhahhahahahha xD

Ehei, otsikko ei todellakaan käsittele Fleshlighteja tmv. leluja. :D

Kyseessä on tällä(kin) kertaa liikaa teorian parissa nyhertelevistä IT-nörteistä. Installaillaan juttuja tarkistamatta niitä ensin omilla koneillaan.

Lyhykäisyydessään tälläkin kertaa "uudistus" eli "about 30 askelta taaksepäin" -skenaario meni näin: luotiin päivitys, joka ajettiin väkisin läpi ja jonka seurauksena ohjelmaa voi käyttää entistä puutteellisemmin.

Kiitti letuista.

Kyllähän asia korjataan - tämän vuoden puolella. :D Se, miten mä saan työni tehtyä sillä aikaa vajaalla ohjelmalla, lienee oma ongelmani. :D

Ei ihme että jotkut naiset tykkää duunareista. Ne on sentään käytännönläheisempiä.

Ja loppuun insinöörivitsi.

Pääinsinööri selittää alaiselleen: "Kyllä minä ymmärrän, että tämä asia toimii käytännössä, mutta en silti anna sille tyyppihyväksyntää, koska minulla ei ole mitään näyttöä siitä, että se toimisi myös teoriassa!"

PS. Yhtään ei kiukuta, että poikaystäväni on ilmeisesti wanha, koska hän halusi eilen illalla nukkua eikä harrasta seksiä. Siis mikä juttu tää "seksitön vuorokausi" -tempaus on oikein olevinaan? :D

PPS. Noh, jos ei seksiä saa niin voi harrastaa vaikka... urheilua ja terveellistä ruokavaliota.

Ehei, en aio uudeksi Sharoniksi. Enkä Sandraksi. :D

Päivän trendivinkkini on tässä: nainen (tai miksei mieskin, ei nyt sorreta ketään), ole ekstravalpas yhdistellessäsi sukkiksia ja koruja. Nyt ei puhuta sormuksista tai rannekoruista, jotka osuvat vääjäämättäkin sukkiksiin jossain vaiheessa päivää/yötä, joten sitä on jo (toivottavasti) opittu valkkaamaan sileäpintaisia käsikoruja, jotta sukkikset pysyvät ehjinä.

Mikäli kaulakoru on riittävän (lue: aivan liian) pitkä ja siinä on teräviä reunoja/kohtia/osia (kuten minun minitimangeja sisältävässä metrin pituisessa kaulan kohdalla löyhästi solmittavassa metalliketjussa on), niin kannattaa olla tarkkana korun päiden sijoittumisen suhteen, mikäli esim. kumartuu tai istuu (kyykkyyn).

Ja hei, se kumartelu/kyykkääminen ei välttämättä mitenkään liity vessassa käyntiin! Juuri vessassa sitä yllättäen osaa varoa korujaan, kun sukkiksiin pitää erikseen koskea (tai no, jos joku käy tarpeillaan haasteellisemalla tavalla, niin siitä en välitä tietää, joten älkää turhaan laitelko pikiksi(ll)ä (kuvia) asiasta).

Kyllähän sitä toimistotyössä kyykätään ja kumarrellaan tuon tuostakin. Tämänhän jokainen sihteerikkö tietää luonnostaan. :) Ja juuri silloin, kesken viattoman pyllistelyn tai kyykkäämisen - ja tietty täysin odottamattomasti - koru nimittäin saattaa hyökätä sukkisten kimppuun ja aiheuttaa niille damagea joko raa'asti raatelemalla kuin nälkäinen emakko tai "vain" hennosti piikittelemällä kuin aito bitch.

Olipa sukkisten ottama osuma iso tai pieni, damage is done. Eikä mukana tietenkään ole toista sukkisparia, koska se hajosi edellispäivänä eikä tässä kiireisen elämän tiimellyksessä ole ehtinyt kauppaan.

Hyvä puoli ei lainkaan ole yksinään se, että nyt voi(n) vilautella lisää paljasta pintaa ja kohahduttaa työpaik(k)an(i) eläkeikäisiä marmattajatätejä ("aivan liian") lyhyiden hameiden(i) ohella myös katu-uskottavasti rikkinäisillä sukkiksilla. Loistavinta tässä on se, että nyt (minulla) on jälleen kerran hieno syy shoppailla. Siis myös sukkiksia.

Salainen vastausvaihtoehto: ei kummassakaan.

Tilanne:
Nuori aikuinen nainen ei halua saada lapsia. Ei vaan kiinnosta. Ei oo koskaan kiinnostanut eikä kiinnosta vieläkään. Ehkä joskus tulevaisuudessa, mutta mitään takeita ei voi asiasta antaa. Taloudellinen tilanne on kohdillaan, parisuhde toimii erittäin hyvin ym. ns. puitteet on kunnossa. Silti. Ei vaan huvita. Ei kiinnosta. Ei ole suoranaisesti mtn oksennusreaktiota, mutta ei löydy riittävän painavaa syytä hankkia penskoja.

Näihin sitä sitten törmää:

"Kyllä se sinunkin mielesi vielä muuttuu."
Ai jaa. Lainaatko sitä kristallipalloasi, kiitos, niin voin tarkistaa mielenimuuttumispäivämäärän lisäksi seuraavan kierroksen lottovoittonumerot. Ai ei sulla olekaan kristallipalloa? No STFU sitten, ellet halua kuulla minun mielipiteitäni itsestäsi."

"Miten sä kehtaat, kun jotkut ei voi saada lasta vaikka haluaisivat!"
Niin siis kehtaan mitä? Kehtaan tehdä järkeviä päätöksiä enkä vain käyttää kohtuani, koska omistan sellaisen? Siitä tulikin mieleen, että sinulla lienee aivot, koska osat puhua. Viitsitkö ystävällisesti käyttää niitä harmaita solujasi myös muuhun älylliseen toimintaan, kiitos. Jos et heti arvaa mihin viittaan, niin tässä vinkki: ajattele ennen kuin avaat suusi.

"No milloinkas sinä aiot niitä lapsia tehdä?"
Enpä näillä näkymillä edelleen osaa kertoa tarkkaa päivämäärää. Näin vastasin sinulle viimeksikin ja mielestäni ko. ilmaisu on aika finaalinen. Voit kuitenkin halutessasi jättää minulle yhteystietosi sekä rahaa, niin lupaan tilata kotiisi laulutrion ilmoittamaan ilosanoman heti, kun siihen on aihetta. Tai sitten lyöttäydyt yhteen sen tyypin kanssa, jolla oli olevinaan kristallipallo. Ehkä toimitte paremmin tiiminä.

"Lapsethan on ihania."
Mielipide, ei fakta, lisäksi lapsikohtainen sellainen. Minusta turkoosit korkokengät, poikaystäväni, kanipoikaset ja jotkut Puman biksut ovat kaikki tosi ihania, mutten silti tuputa ideaa niiden hankkimisesta vauvoja ja vaunuja kärrääville naisille.

[VOIHAN VITTU]
Jonkun tutkimuksen mukaan lisääntymishaluiset ihmiset "eivät ymmärrä" muiden ihmisten omistaan poikkeavia valintoja eli esim. valinnaista lapsettomuutta, koska he odottavat muiden tekevän samankaltaisia valintoja kuin heidän omansa.

Ihan näiden "ymmärtämättömien" omat odotukset ja mielensä rajoittuneisuus ovat pääasiallisia tekijöitä, joiden seurauksena yläpäästään tulee samaa tavaraa kuin mitä alapäästä pitäisi tulla: kysytään muiden henkilökohtaisista asioista, arvostellaan ja tuomitaan muiden henkilökohtaisia päätöksiä ja työnnetään edes jonkinasteisen penetraation saamisen nimissä nenäänsä muiden asioihin.

Ilmeisesti kysyjien ja uteliaiden oma elämättömyys johtaa sitten muiden kautta elämiseen. Ihmiskunta, ihmiskunta...
[/VOIHAN VITTU]

Se on taitava.

Se löytää hyvistäkin asioista potentiaalisia vikoja. Aurinkokin on sen mielestä aivan liian kuuma ja vesi liian märkää.

SWOTin tilalla sillä on DWTF: dangers, weaknesses, threats, failures. Lyhenteen kirjainjärjestys on silkkaa sattumaa. :)

Jos ei se muuta keksi, niin se vaihtaa lennosta puheenaihetta kertoakseen jostakin, mikä on varmasti pilalla, väärin, rikki tai muuten sallii märehtimisen ja valituksen. Jos sekin kaivo on ehtynyt, MegaNega pohtii, mikä voisi edes teoriassa mennä pieleen.

Se on kätevä silloin, kun jokin erittäin hyvältä vaikuttava asia, suunnitelma, laskelma tai muu kokonaisuus pitää tarkistuttaa hyvin epäluuloisella vikojenetsijällä.

Noin muuten tänään saattaa olla viimeinen päivä, kun olen MegaNegan seurassa. Tänään aion nimittäin kertoa MegaNegalle, että koen hänen käytöksensä rasittavana ja vaikeana ja aion jatkossa viettää aikaani loitommalla hänestä, sillä negansietokiintiöni ylityy hänen seurassaan päivässä vuodeksi eteenpäin.

Omavastuuosuus ja silleen. I love me.

Katotaan tuliko taas bannit ku ketju lukittiin. Oho ei tullut : D

Ei, otsikko ei viittaa kenenkään naispuolisen (like men had those) synnytyskanaviin eikä sen puoleen miestenkään rektaalialueisiin. Sorgen vaan, olen bannien jälkeen aika puritaaninen. Kuulen jo itkukuoron xD

Tiedättehän sen fiiliksen, kun päivä starttaa just oikein ja kaikki sujuu kuin liukastettu? En minäkään tiennyt tänä aamuna. Mut eipä se menoa haitannut. Eikä tulemistakaan. Ehe ehe.

Kastoin sitten uuden laukkuni käyttöön. Kirjaimellisesti. Kiersin nimittäin vesipullon korkin hiukan vinoon, jolloin pullo purskutteli laukussa ollessaan sisältönsä ulos. Jonkinasteista kieroutunutta seksiallegoriaa tuokin. Ehe ehe, pt. 2.

Ei midist. Ei se oo niin justiinsa. Muuten vaan juuri tänä aamuna otin mukaan cashia tavallista enemmän, koska osa siitä piti toimittaa eteenpäin. Ja onhan siitä jo 3kk, kun paperikalenterini vastaanotti kahvini suoraan avoimeen syliinsä. Onneksi kuukautiskierto- ja seksinharrastamispäivämerkintäni säilyivät tallessa. Huh.

Siinä sitten istuin aamulla koko 30 min työmatkan dösän takapenkillä kuivatellen Plussa- ja euroseteleitä Metro-lehdestä repimiini sivuihin. Rahanpesua aidoimmillaan. :D Tai rahankuivatusta. Hmm, saisikohan tuosta jtn juttua aikaiseksi, jos haluaisi(n) pokata kytän baarista? Ihan teoriatasolla pohdin, tämä tiedoksi poikaystävälleni(kin), minähän olen hänelle yhtä uskollinen kuin hänkin minulle. Love you sweetie ja silleen. <3

Sokerina pohjalla oli dösässä ottamani sivuttaisen istuma-asennon aiheuttama lievä pahoinvointi, joka huipentuessaan oksentamiseksi olisi kyllä kruunannut aamun. Ensin pestyt ja sitten aamukahvilla ja mahanesteillä kuorrutetut rahat. Nam. No ei käynyt ihan niin, boring.

Nooh, tulipahan pestyä lompakko ja kännykkä sekä avaimet pitkästä aikaa ja lisäksi löysin vihdoin lompakosta IKEA-kantiskorttini. Nyt seuraavan kerran siellä käydessäni puhumassa anaali- ja suuseksistä (mut en siis ATM:stä) saan kahvini ilmaiseksi. Jei!

Itse asiassa tämähän oli kaiken kaikkiaan erittäin hyvä aamu.

Niin ja illalla ois Dancehall Queen -kisat klo 22:00 Club Venuessa. En osallistu, älkää siis tulko katsomaan ja cheeraamaan mua. :D

Eipä oo mtn ihmeitä tapahtunut 5 vkon aikana.

Postari antoi suunnilleen bannien alkamishetkellä ketjuavauksillaan kasvot ihmistyperyydelle, taas kerran ja taas kerran äärimmäisen onnistuneesti.
YP:n linjaus on edelleen toisen maailmansodan reiluuslinjaa.
Sh8&BL jatkavat metailuaan suunnilleen siitä mihin jäivät tai ainakin kohtuu vastaavalla intensiteetillä.

Nyt kun luvatut city-portit aukesivat taas, mua ei kiinnostakaan. Aurinko paistaa ja elämä on ihanempaa cityn ulkopuolella.

Ehkä jaksan jossain vaiheessa blogittaa taas jtn mut juuri nyt city tuntuu ottavan enemmän kuin mitä antaa.

Et silleen.

Sanat. Ne voivat olla pieniä ja kantaa sisällään maailman verran raskasta taakkaa.

Huora.
Valehtelija.
Tekopyhä.
Kaksinaamainen.

Ventovieraankin käyttäminä sanat voi satuttaa ja joskus taas läheisenkin sanomina niillä on väliä juuri sen verrran, että tietää, kenet deletoida seuraavaksi lähipiiristään.

Sitten on niitä joskus pelastavia, joskus sokaiseviakin taikasanoja:

Anteeksi.
Olin väärässä.
Olen pahoillani, että sanoin asioita, jotka satutti sua.

Se ei vaan enää auta, jos edelliset sanat on päässeet kuoren alla olevaan ohuempaan suojakuoreen ja senkin läpi, alla piilevään herkkään sisukseen ja repineet sen naarmuille tai puhkaisseet sen pinnan rikki.

Rakkaudellakin on rajansa. Joskus järki ymmärtää sen ennen tunteita. Ja niin kummallista kuin se onkin, se satuttaa enemmän.