Noin ne neuvoivat rakennusalan silloiset huippuasiantuntijat peittämään muovilla villan ja terveen hirsiseinän. Lattian vielä kaksinverroin kamalammin.
Niin teimme ja vuorasimme, nyt pian pelolla revitään kaikki auki: onko home löytänyt kotinsa ihmisen huushollista.
Melkoinen revohka edessä, särkemässä ikirauhaa.
Remontti, ainakin kymmenen vuotta suunniteltu, nytkähtänyt jo rajusti konkretian puolelle: otettu ensiaskel, so. hankittu Into Kustannukselta kirja - Pavel Sanajev: Haudatkaa minut jalkalistan taakse.
Itsevaisto toimii?
Kunhan tulevat remonttimiehet ja sovitaan ehdot niin liitteeksi sopimusasiakirjojen joukkoon laitetaan tuo romaani, ja jos tiukille ottaa, niin onpahan miehillä esittää lupadokumentti toimintansa todisteeksi, miksi joukosta yksi uupuu.
Tänä iltana: "Jope on juuri poistunut studiosta." - Vai mitenkä se meni?
Näyttämöltä.
Estradilta.
Carelia-salista.
- No niinhän se meni.
Kumma jäbä: astelee tuohon ihan niin kun suoraan kadulta yhtenä meistä, vaatteista piittaamatta sen kummemmin että on ne, eikä kengätkään kiillä kuin Kari Tapiolla. Enemmän on Juicea pelissä jos repertuaarissakin.
Melskaa aikansa ja sanoo että eiköhän käyvvä välillä kahveilla. Jaakko Tepon poika, Iljako?, tulee siihen ja moikkaa ja Jopekos ilahtuu, huomaa sitten Juakon ihtesä istumassa ylempänä.
Kahvitauolla lampsii muina miehinä myyntipöydän tuntumaan, missä vaimo myy jopea, ja kirjoittelee muutaman nimmarin; oma poika leikkii appiukon? kanssa siinä jaloissa.
Ollaan viiskytävuotiskiertueella, sen kummemmin korreilematta.
Siinäpä se idis onkin: ei sen kummempana muita!
- Lähetääs loppusettilöille.
Nyt on laulun aika, eka jakso menikin junassa sun muissa kolkuttajissa: Soinia, Saulia, Kekkosta, Manua, Tarljaa - TiilikaisPekkaa putkiradiosta. Kaikkea. Oisko ollu Frederikki eka vai toisella puoliskolla, vaan sitä ei saattanu laulajana matkia, vaan puhujana joka sokeltaa epäselevemmin kuin kukkaa. Mutta Jope sen epäselevensi kirkkaasti.
Eli just!
Melekonen patu mieheksi tämä Jope. On on. Yks meistä, sano: tuolta kävelee verhon takkaa, siis ihan kuin ois vahingossa ovesta eksyny ja huomaa että ei helekutissa teitähän on, mistäs te nyt siihen, ja esittääkkö jottai pitäs, matkia ja imitoijja. Kuosmasen Sakkea suorana huutona, Elevistäkkii tippa.
"...miehkun muutin Lapista niin Loiri muutti sinne,.. muuten se muuan Lapin äijä ol justhiisa suanu viijenkymmenen tuuman television, tämmönen 110 cm, sen kokoshiahan ne kaihk järjesthänsä olevat, istu vessan pöntölle ja alako sitten akalleen kummastelha, jotta mistä näitä tulloo, niin mitä? kysyä kimitti akka, no näitä senttejä sano ukko ja kahto jalakovällii..."
Siitä taas soitolle. Loiri tietysti bravurina.
Vaikka sillä paljon on jo ommaa, ei tarvihteis muita siihen, tiätkö, voihan rähmää eikä nuita muita PakarisEsoja, välttämäti ees muutakun mausteina.
Tietysti ei se sillä tavalla oo yks meistä: kolometkympit myö maksettiin, ja se piäs ilimasin sissään.
Vaan ei tuo harmittanu, päinvastoin.
Ansainnu on euronsa: ei se helepolla lähe, vaikka siltä miten tuntus: =
Kuningas saa aina toteuttaa tarpeensa.
Onhan näitä kingejä, jos jonkinlaisia, kuka milläkin nimikkeellä, ollut ja on.
Katsotaas missä sekalaisessa järjestyksessä mieleen laukkaavat, hevostelevat, mielensä mukaan elämöimään tunkemassa - aina vaan ja yhä uudestaan mölyämässä, unohtumattomissa:
Gaddafi näkyy tulevan ekana teltastaan, Hussein, Saddam, tokana - kuolleita raatoja jo kumpikin vaikka tuossa yhä elävät;
sitten tämä korean pullukkapoika, mikä paha Uni se nyt onkaan, pullana kielen päällä kolmantena;
neljäntenä Nikolai Ceausescu totta kai Jelena-pirunsa kanssa, jouluna lasittuinein pelkosilmin parvekkeella:
- M I T Ä stä!! pirua, eivätkö ne tottelekaan enää, kansa;
Bokassa, se pikkumies ylisuuressa uniformussaan rinikkarinnoin, Keski-Afrikasta, sieltä mistä marakatit kerran, ja samassa rytäkässä kannibaali Idi, Amin Ugandasta, vasaralla tapattaja, pugilisti Elis Askin kaveri - ja näiden hirmujen kuvat meillä Ilovaaran koulun opettajainhuoneen seinällä raameissa roikkumassa talonmies Pikkaraisen rinnalla, kun ei Halosta huolittu!
Kavalkadi jatkuu, jatkuu, ilman googleakin jatkuu tämä sortin sakki. Loputtomiin: Napot, Hitlerit, Stalinit vielä läpikäymättä, tämän uusimman jononjatkon kanssa. Tsaarit, Iivana Julmat, Pietari Suuret.
Menemättä keskiaikaan, Englantiin. Ollenkaan Ranskaa koskematta, alkuperäisheimoihin kajoamatta antiikkia kohti, pysähtyy ajatuksen kulku Neroon, Julius Caesariin.
Mutta mitäs nyt!
Ketäs nyt sieltä marssia piipertää, yhä pienempää kihoa: kaupunginjohtajaa, kunnanhallituksen puheenjohtajaa, valtuutettua, lautakuntaa ... jos ilkeäisi niin nimeltä mainitsisi, vaan olkoot, sen verran vähäiset.
Hupsuja, huimia riittää! Ja millä oikeudella?
Suuren luulon oikeudella. Sen. Juuri sen.**
Ei siedä jatkaa loputonta luetteloa pitemmälle, topattakoon jo!
Luokkakuvan viereltä ottaa Davidin, tämän KilvenBathseban siis, ja sieltähän kaiken oikeutus löytyy**. Ennen kuin jatkaa sitä, katsoo luokkakuvaa ja siinähän lukion poikarivien edessä istuu pienenä hentona varsinainen diksujen diksu, joka tapatti pojankolleilta oman tahdon, teki pojista lampaita: Elli, rehtori - varsinainen Rex!
**Ja suurempi ja väkevämpi ihminen on se, kenellä suurempi täyttymyksen voima rinnassa pakottamassa on, ja sentähden olen minä kuninkaaksi syntynyt, että minun rintani käynti hillitön on. Ja kun minä kuningas olen, niin on minulla ilo murtaa, kun minun halujeni tie suljetaan.
Joensuussa tehdään öljyä. Tehdään!
Kerätään 50 kilometrin säteeltä metsäjätteet ja puunperskat, jotka muuten jäisivät maahan hylkyyn, ja pannaan palamaan. Hapettomassa tilassa tervaa poltetaan, nykyajan noppeesti. Viissataa-asteinen hiekkapatja suodattaa 'risuista' aineen talteen.
Ja a vot! kohta jo juosta lirkittää bioöljy, Fortum Otso® -bioöljy, putkia pitkin tankkiauton säiliöön kuljetettavaksi. Vaikkapa iisalmelaisten iloksi tai Vermoon espoolaisia lämmittämään.
Niin se Partanen kertoi.
Eikä arabi rikastu.
Ja näiltä seduiltahan sitä on ennenkin tervaa kuljeteltu.
- Saas nähä josko joko pomo-Partanen pyrolyysisheikkinä ensi kesän helteillä hiippailee Marttakahvioon hunnun helma heilahdellen. Tai makkeena torilla kuin oligarkki.
Mitä näitä höpiseekin Onni Rentnerimme, joutavia, hermostuksissaan.
Paratiisin asukas tuommoisia!
Vieraili, kutsusta, jopa paikan päällä, lämpölaitoksella, tutustumassa, kuuntelemassa, mitä sijoittajasuhdejohtaja Sophie Jollylla on kerrottavaa Fortumin yhtiökokousta odotellessa: tokko nuo minkä verran osinkoa myöntävät, jääkö jaettavaa kun pääpomo, se Kuula, on ensin rahalla öljytty pyörimään laakerissaan.
Vaan on asialla toinperrään toinperä: ihan yliopistoja myöten väittelevät.
Ei se nyt Onnikaan ihan iliman aikojaan.
Höpisse.
Olipa minkälaisessa kaasussa tai kierteessä tahansa.
Luki tienhaarassa ISOLLA tekstauksella pahvipalasessa:
Pyöräilijät LANTTUKUKOLLE!
Kotikokki
Emmekä hömmöt huomanneet kun olimme niin ajoomme keskittyneet.
Niin mahdoton vastatuuli ja myräkkä oli puhaltanut koko täyden tunnin lossille polkiessamme, että vielä myötätuulosessa takaisin veivatessamme kylmänkankeus piti ajoasennon tarkasti eteenpäin suuntautuneena. Ei kääntynyt niska sivulle ei toiselle huolimatta pilkistelevän auringon lämmitysyrityksistä.
Kyyryssä kyyryssä poljimme, sauna silmissä siinnellen. Kieli miltei sen uuden vyön alla, ajatuksenpoikasetkin kai jähmettyneinä tiloillaan. - ...uk ... ku ...kol ...
Pyörän rengasko äännähteli, kumiinko jarrupala hankasi? - HO HooIII! kuko ...
Ylämäen päällä oltiin, sisulla mentiin. Hengitys vinkui, syvältäkö keuhkoista nuo äänet, vaiko sielusta peräti irtosivat?
- LAPPU!
Portailta, kehnolainen, ääni kajahteli. Eikä mistään sielun sisuksista. Ihmisen ääni se oli.
Seisoi sukulaissielu rappusillaan ja huuteli: - Tulukee ihmeellä tuoreelle kukolle. Just uunista otin. Ettekö lappua huomanneet?
Kurvattiin taapäin ja luettiin, irrotettiin lappu ja puuskutettiin aitan luona jotta 'jopas sattu!'.
Ja että meinattiin ajaa onnemme ohi, ohi herkkuhetken ja hyvän seuran.
Jääny nää tietoskabelot vähiin tällä tantereella.
Syy tekniikan: City-alusta ei anna sulkea kommentteja hetkeksikään - poistaa tosin antaa.
Pannaas silti kokeeks pers.koht. just koetut:
olennaisin
1. Kuka poliitikko? Pakko näyttää myös olennaiset.
2. Missä kaupungissa?
Tuhannes klikkaus Luetuimmissa ylittyy näinä päivinä, mutta kumpi ehtii ensin: Katri Helena (998), kuva yllä, vai Maajussit (996), kuva alla?
Keskimäärin lukijoiden lukema juttuun kuin juttuun urvahtaa puoleentonniin.
************************************************************'*
*****************************************************
********************************
***************** historiikki:
kesäkuun alussa 2000:s KLIK!
Kevätpäiväntasauspäivänä se tapahtui, päivänä jolloin päiväntasaajalla aurinko paistaa zeniitissä, kohtisuoraan siis.
Kesällä maahan piirretty ja kaivettu nousi horroksesta.
Viime torstai se oli.
Vielä lauantaina eläkeläisemme Onni R raapii päätään: joko kohta tohtisi yrittää yhdistää. Paratiisiin on pujahtanut oikea BP, Iso Ongelma. Käärmemäisen muotoinen BP: Kesällä maahan upotettu Valopiuha on herätetty eloon ja toimintaan.
Niin ilmoittivat puhelimitse ja sähköpostitse: unohtakaa hidas Elisa-neito.
Paratiisi on nyt nykyaikaisesti varustettu, melkein yhtä hyvin kuin munkkiluostari tuossa yltömatkan päässä Uudessa Valamossa - vain viininvalmistusvehkeet puuttuvat.
Ongelma on lähes murskannut Onnin: ??? mikä minne pitäisi yhdistää, pistääkö tämä piuha tähän vai tämä tuonne, nappulastako painaa, edestäkö vai takaa??? ja ??? mistä otat salasananumeron alta vaiko päältä ensimmäisenkö vai kolmannen ja liittääkö riittääkö kädessä oleva johdonpätkä ??? ...
- ... iilehvantit ahvriikassa ...keeerrannn ...häntä pannaan toiseen korvaan toinen kärsää käytt ...
Lauluksihan se luiskahtaa vielä lauantaina.
Sunnuntaina ottaa Onni tomeramman otteen ja asenteen, päättää että NYT! jos koskaan. Lukee ohjekirjan jos toisenkin, senkin joka on kielillä kirjoitettu, näpyttää ja näppäilee, yhdistää ja sorhaa sorkkii liitintä jos toistakin kapineeseen.
Ja KATSO!
Yhteys Paratiisista ulkomaailmaan - SE ON SIINÄ!
Se on Superliittymä. Nopeus: 100/100 Mbit/s kiinteä symmetrinen yhteys.
Kyynelvuo, liki, lirkittää Onni-asentajalta. Paratiisista on nyt katkeamaton ja salamannopea yhteys pahaan maailmaan, sinne jonne ei ole pakko mennä, mutta halutessaan voi noiden syntisten elämää seurata ja paheksua - ja entistä nopeammin!
Onni on otettu ja onnellinen jo tästä, vaikka toinen puoli asennustyöstä on vielä suorittamatta.
IPTV-mahdollisuus (20 kanavaa, kahden viikon tallennus) odottakoon kaikkine lisävärkkeineen, taas uusi kaukosäädin, ja kommervenkkeineen. - Antenniyhteys on hyvä yhteys, tuumii Onni ja mulkaisee konekasaa joka odottaa kytkijäänsä.
Maajussit saivat toistaiseksi toisensa. Siis kuvan ylärivin keskimmäiset ja alarivin laitimmaiset valitsivat itselleen omansa:
On einopoutiaismaisen terävän prognoosin aika.
Katsottuaan herpaantumatta eilisen valintajakson Onni Rentner, tuo tuulahdus menneiltä ajoilta, ympäröi jo valmiiksi jakson uusintapäivät kalenteriinsa (tänään klo 16.15 ** su klo 11.20), jottei ainakaan silloin Paratiisistaan poistu ja voi prognoosiansa täsmentää; hänhän ei mistään Katsomosta ohjelmia ymmärrä katsoa, saati muutenkaan nauhoitella tai tallennella.
Näinikään piirteli ruutuvihkoonsa paratiisieläjämme OR:
*
1. CHRISTIAN
nappasi kesäkissan itsellensä - aikansa kaaputtaa ja hylkää metsänrajaan. Siellähän kuplittii kuin BB:ssä vallan. Jonna otti ja lähti isukin luo: koira paljon paljon paljon parempi kaveri kuin C!
*
2. TUOMAS
otti sen mikä jäljelle jäi - kun muut pötkivät pakoon niin nopeasti ettei T ennättänyt kysyä edes vakiotaan: "Onko ollu hauskaa?"
Koppavan neidin valitsi. Ei kesänkään yli.
*
3. PAULA
sai vehnäsen, ei ottanut pelkkää rusinaa pullasta. Hyvä mutustella mieleisekseen. Mahiksia jopa yhteiseen eloon, jos Rauno ei 'näytä tapojaan'.
Ei kun kihlanostoon kiireellä, sormuksille uudestaan - jotta ehtii ja ennättää.
*
4. VILJA
ai että mikä kieli! ja koko mimmi! ja kaikki kypsät sulhasensa! Ehjä kombinaatio koko nelikko yhdessä: 'Viljasta riittäs kaikille.'
Otti kookkaimman ja turvallisimman; Juha olisi ollut työperäisin.
Ei muuta kuin lapsentekoon ja lapslykkyä vaan!
*
OR on siis yhä ihastunut Viljaan, minkä hän ilmitoi - mikä kieli! mikä kieli! - jo ohjelman alkumetreillä (= luettaviss tuolt oikialt 'Luetuimmist').
Christian on sen sijaan osoittautunut täydelliseksi lurkiksi ja luuseriksi, mistä merkinnät Onnin papereissa: 'munasi itsensä', 'vehtaa - ettäs kehtaa'.
Yhtä asiaa jää Onni kovasti kummastelemaan: Miksi hänelle lähetettiin keskiviikon Maaseudun tulevaisuus -lehti. Kunhan ei vain jokin taho olisi merkinnyt miehen. Kepuko yrittää lähennellä? Vaiko sen lehden ystävänhakuko lie valpastunut? Vaik ...
Valitettavasti tähän syvään epätietoisuuden valtaan joudumme nyt jättämään miehemme Paratiisissa.
Pohdiskelkoonhan.
Palaamme asiaan.
Osaa se laulaa, hyvin se vetelee.
Karisma ja persoonallisuus vielä hakusessa; ne tulevat sitten iän myötä, elämän koettelemusten. Sitten kun ajan kanssa rähjästyy - niin sielu kuin ruumiskin. Verrokkina olkoon vaikka Kari Tapio.
Noinkohan se menee?
Tunnealalla kun toimitaan. Laulun ja olemuksen liikapuhtaus on haitta.
Sliippaajat jäävät pinnallisiksi.
- Uupperaan laulamaan simmoset! tirahtaisi pirullinen ortodoksi.
Virtaa ja Baddingiä tulvi tuutin täydeltä, mukana liki kaikki PölösenOnnenmaanReiska Taipaleen laulamat kipaleet. Puolitoista tuntia yhteenmenoon.
Eikä aika yhtään pitkältä tuntunut.
Joten kohdallaan olivat pulikat.
Vaan onhan sillä, kuninkaalla, kokemusta olla Reiskana, Olavina jos Baddinginäkin. Osa Reiskaa Kouvolassa, Virtana Turussa ja Kangasniemellä sekä Baddinginä Varkaudessa, missä nyt Elvistelijänä.
Että nytkö sitten sinne ...
