Suhdeklinikka

Olemme olleet on/off-suhteessa neljä vuotta. Tapasimme molempien kotipaikkakunnalla. Hän ihastui minuun heti, itse olin imarreltu saamastani huomiosta. Asiat etenivät. Vietimme aikaa yhdessä aina silloin tällöin. Emme tosin asu yhdessä.

Joten olen pitkittänyt tätä, laittanut itseni sivuun. Mutta olen onneton ollut jo pitemmän aikaa. Ei sillä, ettenkö rakastaisi häntä, mutta pelkään, että pelkkä rakkaus ei riitä enää. Intohimo puuttuu ja seksiäkin on ainoastaan vain silloin, kun hän haluaa, samalla kaavalla. Minun tarpeet ja tunteet eivät tunnu merkitsevän mitään. Olen yrittänyt puhua asiasta, mutta hän ei ota kuuleviin korviin. En enää tiedä, mitä tehdä. Olen todella uupunut tilanteeseen.
Nainen, 23

Hei,

Kirjeestäsi välittyy hyvin se, miten moneen suuntaan ajatuksesi tällä hetkellä risteilevät, joten on helppo uskoa että olet uupunut. Luettelet asioita, mitä sinä tarvitset, kaipaat ja toisaalta pohdit asioita, joita kumppanisi haluaa tai jopa mitä vanhempasi haluavat. Minulle tuli tunne, että tämän kaiken ristiriitaisen keskellä sinun olisi tärkeää pysähtyä kuulemaan ja kuuntelemaan sitä, mitä sinä itse tarvitset ja haluat.

Minulle jää viestissäsi epäselväksi, mitä sinä tunnet kumppaniasi kohtaan? Kerrot, että suhteen alussa olit imarreltu hänen ihastumisestaan, vietitte aikaa yhdessä, petit häntä ja kun hän halusi jatkaa, menit mukana. Olet harkinnut hänen jättämistä. Toisaalta sanot myös rakastavasti häntä, mutta intohimo puuttuu. Ensimmäinen iso kysymykseni on, että oletko ollut suhteen alussa tai aikana ihastunut/rakastunut kumppaniisi, vai koetko, että ajauduit olemaan hänen kanssaan? Mitä tarkoitat, kun sanot rakastavasi häntä? Mietin, että onko niin, että et ole itse asiassa koskaan varsinaisesti "valinnut" häntä kumppaniksesi vaan olet "mennyt mukana". Voi olla vaikea sitoutua oikeasti johonkin, joka ei tunnut omalta valinnalta. Entä jos leikkisimme ajatuksella, että valitsisit itsellesi kumppanin. Millaisen kumppanin valitsisit? Entä onko tämä nykyinen kumppani kovin erilainen kuin tämä kuvitteellinen itse valittu kumppani? Minkälaiset asiat nykyisessä kumppanissasi on sellaisia joista pidät tai jotka sopivat sinulle?

Kuvaat suhdettanne: "on/off-suhde, vietitte aikaa yhdessä silloin tällöin, et ole pitänyt tätä parisuhteena". Tämän keskellä suhteessanne pyörii niinkin isoja kysymyksiä kuin perheen perustaminen. Olet hyvin oikeassa siinä, että kun on näin paljon ratkaisemattomia kysymyksiä, on syytä lykätä tällaisia päätöksiä myöhemmäksi. Sanot, että opiskelet ja että haluat pärjätä omillasi. Kuulostaa hyvältä, että haluat silläkin tavalla itsenäistyä ja vahvistua. Nuo asiat auttavat sinua myös vähitellen tuntemaan itseäsi paremmin niin että tiedät paremmin mitä haluat, olet itsenäisempi ja opit pitämään kiinni itsestäsi sen sijaan että ajelehtisit muiden toiveiden mukana ja laitat itseäsi sivuun, kuten nyt koet tekeväsi.

Joskus saattaa olla hyötyä jäsentää omia ajatuksiaan erilaisten listojen avulla, joissa esimerkiksi listaa tärkeysjärjestykseen itselle tärkeitä asioita tai unelmia.

Kaiken kaikkiaan kirjeesi toi mieleen sen, että jotta pystyisimme olemaan tasavertaisessa ja vastavuoroisessa parisuhteessa, meillä pitää olla oman itsemme ääriviivat selkeinä eli meidän pitää olla riittävän itsenäisiä. Usein on/off-parisuhteissa onkin kyse oman ja toisen välisten rajojen epäselvyydestä eli eräänlaisesta epäitsenäisyydestä ja riippuvuudesta.

Toivotan sinulle voimia oman itsesi löytämiseen!
perheneuvoja Helena

Olemme kohta kymmenen vuotta yhdessä ollut pari. Mieheni on minua neljä vuotta vanhempi. Seksi on ollut viime vuosina vähäistä, vain muutaman kerran vuodessa. Vaikka harrastamme seksiä pääsääntöisesti selvin päin, on miehelläni ollut vaikeuksia säilyttää erektio loppuun saakka. Tästä on nyt tullut niin sanottu olohuoneen vaaleanpunainen elefantti: en uskalla tehdä aloitetta, sillä pelkään, ettei mies enää pysty suoriutumaan.

Asiaa ei helpota se, että oikeastaan haluaisin lapsen ja hedelmälliset päivät alkavat tässä iässä olla luetut.
Nainen 37

Hei,

Hyvä, että päätit ottaa asian esille. Seksiin liittyvät kysymykset ja ongelmat ovatkin usein juuri sellaisia, että niitä on vaikea ottaa puheeksi. Käy juuri niin kuin sinullekin: asiaa ei uskalla tai halua ottaa puheeksi kumppanin kanssa, koska pelkää aiheuttavansa toiselle paineita tai jopa loukkaavansa häntä. Kuitenkin varsin todennäköistä on, että mietitte molemmat samoja asioita. Melko varmaa on, että jo asian puheeksi ottaminen miehesi kanssa auttaa teitä askeleen eteenpäin. Nyt olette monelle muullekin tutussa tilanteessa, jossa seksiä ei harrasteta, eikä siitä puhuta.

On lähes mahdotonta arvailla miehesi erektio-ongelman syitä. Kun syitä ei tiedä, niin mielikuvitus kyllä keksii niitä. Itse ajattelit, että syynä voi olla, se ettei miehesi halua sinua tai että hänellä on toinen nainen. Syyt voivat olla kuitenkin aivan jotain muuta. Elämäntavoilla on merkitystä, jotkut sairaudet ja lääkkeet vaikuttavat asiaan. Myös psyykkiset syyt saattavat olla riittävä selitys: masennus, stressi, uupuminen.

Erektio-ongelmat ovat varsin yleisiä eri-ikäisillä miehillä. Toisinaan puhutaan tarpeettomasti erektiohäiriöstä, vaikka kyse on normaalista jaksamisen vaihtelusta. Tämä vain nostaa suorituspaineita entisestään. Satunnainen ongelma erektion kanssa on aivan tavallista ja saattaa selittyä hyvinkin arkisilla asioilla. Kaikilla on satunnaisia häiriöitä.

Kirjoitit, että purat turhautumistasi masturboimalla, ja mietit pitääkö asennoitua loppuelämään ilman seksiä. Masturbointi on aivan hyvä keino seksuaalisuuden toteuttamiseen. Eikä missään tapauksessa tarvitse asennoitua elämään ilman seksiä. Seksiä ja läheisyyttä voi kokea monella tasolla kumppanin kanssa. Sitä paitsi erektiohäiriöitä voidaan hoitaa.

Voisit ottaa asia puheeksi esimerkiksi kysymällä mieheltäsi, millaisesta läheisyydestä hän nauttii. Voisitte keskustella siitä, millainen hellyys ja kosketus ja lähellä olo tuntuu teistä hyvältä. Sinun kannattaa kertoa hänelle omista ajatuksistasi ja tunnelmistasi. Kerroit, että haluaisit lapset. Onkohan tämä sellainen asia, josta olette keskustelleet miehesi kanssa? Puhumattomat asiat vaikuttavat usein arvaamattomalla tavalla ja heijastuvat niin seksiin kuin kaikkeen muuhunkin läheisyyteen.

Heikki, perheneuvoja

Tilanteeni saattaa kuulostaa hieman tekopyhältä ja tavallaan osaan vastata jo itsellenikin mitä pitäisi tehdä. Mutta toisaalta haluaisin uskoa ja toivoa, että on olemassa vaihtoehtoinen ratkaisu ja onnellinen loppu.

Oksettaa edes ajatella elämää ilman häntä. Hänen tapanaan toisaalta on minun reaktioideni tarkasteleminen ja analysoiminen. Hän näkee tällaiset tilanteet yleensä pelinä ja hauskanpitona, eikä siksi koe tarpeelliseksi kertoa todellisia tunteitaan ja siksi haluaisinkin uskoa, että hän vain testaa miten suhtaudun, kun sanoo ettei näe meitä yhdessä.
Nainen 22

Hei!

Kiitos viestistäsi. Tulin kovin surulliseksi, kun luin sen. Siitä käy hyvin selville, että olet fiksu nuori nainen, mutta erittäin hankalassa tilanteessa.

Minun hälytyskelloni alkoivat soida monessa kohdin, kun kerroit miehen käytöksestä. Itsekin ne tajuat ja silti... Kuulostaa ikään kuin olisit hypnotisoitu. Olet korviasi myöten rakastunut ja valmis sulkemaan silmäsi kaikelta negatiiviselta.

Tulee mieleeni, mahtaakohan miesystäväsi olla sitä ihmistyyppiä, joka on suorastaan mestari saamaan ihmiset rakastumaan itseensä. Se koukku, että hän saa sinut tuntemaan itsesi maailman ihanimmaksi naiseksi, vaikka vain hetkeksi, on vahva. Siitä "huumeesta" voi tulla riippuvaiseksi, niin että on valmis sietämään mitä vaan, maksamaan kuinka kovan hinnan vaan, kunhan saa taas uuden annoksen. Kun tämä addiktio on saanut sinut itsemurhan partaalle, tiedät itsekin, että nyt hinta on liian kova.

Sinun kannattaisikin ehkä suhtautua mieheen kuin huumepiikkiin tai -pilleriin. Annos häntä antaa sinulle hyvää oloa hetkeksi, mutta tiedät, että hän ei ole sinulle hyväksi. Tajuat ehkä senkin, että tämän aineen diilaus loppuu jossain vaiheessa. Mies ei näe tulevaisuutta kanssasi, joten ennen pitkää hän kyllästyy ja siirtyy seuraavaan valloitukseensa. Viimeistään siinä vaiheessa joudut yksin kärvistelemään vieroitusoireittesi kanssa.

Kysyt, kannattaako sinun odottaa, että mies tajuaisi arvosi ja muuttuisi. Vastauksen tiedät itsekin: ei kannata. Mietit, pitäisikö sinun repäistä itsesi irti vielä kun se on jotenkuten edes mahdollista. Kyllä! Itsesi ja elämäsi tähden, tee se!

Herää siis hypnoosista. Siihen auttaa jutteleminen ystävien kanssa. Heiltä saat tervettä peilausta elämääsi ja suhteeseesi. Tee itsellesi sopiva vieroitusohjelma, joka sisältää paljon sosiaalista toimintaa muiden ihmisten kanssa ja sellaisia harrastuksia, joista nautit. Valitse itsellesi joku tukihenkilö, jolle voit soittaa aina kun halu ottaa mieheen yhteyttä käy liian suureksi.

Varaudu siihen, että kun alat irrottautua suhteesta, mies muuttuu aktiivisemmaksi. Senhän olet jo nähnytkin. Sinä olet hänelle mukava leikkikalu, ei hän halua päästää sinusta vielä irti. Tule tietoiseksi siitä, millaisia koukkuja hän käyttää saadakseen pidettyä sinut riippuvaisena itsestään. Joillekin miehille on suuri narsistinen loukkaus, jos nainen kehtaa jättää heidät. Silloin otetaan kaikki keinot käyttöön. Rakkauden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Tiedän, että tästä miehestä luopuminen on sinulle vaikeaa, tuskallista ja ylivoimaisenkin tuntuista. En silti näe mitään muuta ratkaisua tähän, valitettavasti. Kaikki myötätuntoni on puolellasi.

Toivon sinulle voimaa, rohkeutta ja viisautta tehdä oikeita valintoja. Lämmöllä,
perheneuvoja Paula

Hellyys on hakusessa, kyllä. Ei ole kosketusta vaikka olen kertonut että minussa on paljon kohtia jotka odottavat kosketusta. Kysymys kyllä kuuluu, että naidaanko tai annatko? Ei silloin kyllä innosta eikä kiinnosta, siksipä seksiä suhteessa on tosi vähän. No takana on 30 vuotta yhteistä aikaa, mutta kun se hellyydenkaipuu ei katoa minnekään. Jos joskus saan kosketusta, niin se ei ole hellää vaan kohtalaisen kovakouraista sivelyä mielestäni. Jos minä kosketan niin kosketukseni on kuulemma hiplaamista tai kutittamista. Mikä siis neuvoksi yhteisen sävelen löytymiseen? Jäämme kohta kahden, kun viimeinenkin lapsista lentää pesästä ja se pelottaa.
Nainen, 50v

Hei!
Kiitos kysymyksestäsi. Olet tärkeän asian äärellä.

Ihan ensiksi onnittelut pitkästä liitosta! Teillä on epäilemättä ollut kestävyyttä, riittävästi tahtoa ja monia osa-alueita, joilla menee ihan hyvin, kun olette pysyneet yhdessä noin suuren osan elämästänne.

Juuri nyt teillä on suhteenne kannalta tuhannen taalan paikka. Lapset ovat kohta lentäneet pesästä ja loppuelämänne elätte kahdestaan, jos niin haluatte. Tämä on sellainen kohta, jossa parit joskus vasta havahtumaan huomaamaan toisensa ja parisuhteensa. Monesti kosketus ja läheisyys ovat jääneet jonnekin matkan varrelle. Teillä niitä kuitenkin vielä on. Olette onnistuneet pitämään seksuaalisen suhteenne hengissä, vaikka se ei ihan sellaista nyt olekaan kuin toivoisitte.

Yhteistä teillä on toisen kosketuksen kaipuu. Se on tärkeää ja sille on hyvä rakentaa. Pidän lauseestasi "minussa on paljon kohtia, jotka odottavat kosketusta". Se on kaunis. Tuntuu, että sellainen viesti ei voisi jättää miestä kylmäksi. Kuulikohan hän sen varmasti? Kerro se uudestaan, hyvänä hetkenä, jolloin hän on vastaanottavainen sanoillesi.

Mies ilmaisee läheisyyden kaipuunsa ronskimmin. Naisena ymmärrän, että nuo mainitsemasi aloitusrepliikit eivät ihan heti saa syttymään. Jotta pääsisitte yhdessä samaan tunnelmaan, miehesi olisi tärkeää saada tietää, millaisesta lämmittelystä sinä pidät. Kun teillä on noin pitkä yhteinen taival, uskon, että näistäkin asioista on joskus ollut puhetta. Aina se ei vaan riitä, että niistä on puhuttu joskus. On aika päivittää nämä tärkeät asiat. Ilmaise, että sinäkin toivot, että teidän seksielämänne voisi vilkastua ja kerro, mikä sinut saa syttymään ja mikä taas sammuttaa halusi. Viesti menee parhaiten perille, kun käyttää minä-viestejä ja välttää syyttelyä.

Se, että olette erilaisia, olette mies ja nainen, käy hyvin ilmi myös tavoissanne koskettaa ja siitä, miten haluaisitte tulla kosketetuksi. Tässä tapauksessa ohje "tee toiselle, niin kuin toivoisit itsellesi tehtävän" ei toimi. Molempien on tärkeää sekä ilmaista omat toiveenne että ottaa toisen toiveet huomioon. Ei ole kyse siitä, että toinen tapa olisi väärä. Me vaan olemme erilaisia ja koemme asiat eri tavalla.

Viimeisenkin lapsen muuttaminen pois kotoa vapauttaa teidät monella tavoin. Sitten teillä on mahdollisuus rakastella milloin vain se molemmille sopii ja missä vain. Tämä voi olla ihan uudenlaisen seksuaalisen suhteen aikaa. Sitä ei kannata tuhlata kyräilyyn ja välttelyyn. Ole sinä rohkea ja ota ensimmäinen askel.

Teillä on kaikki mahdollisuudet löytää toisenne uudelleen. Onnea matkallenne kohti uutta aikuisen lemmen aikaa!

Toivottaa,
Paula, perheneuvoja

Olen avioliitossa, lapsikin on. Olen ihastunut voimakkaasti ystävääni. Ihastus on jatkunut jo kuukausia. Näemme joskus 2-3 kertaa kuukaudessa. Haluaisin erota, mutta erinäisistä syistä en voi. Ystäväni tietää ihastukseni ja on myös ihastunut minuun tulkintani mukaan. Jokin tarkoitus meidän suhteella on, en vain tiedä mikä.

Mieheni on sairastellut. Kuoleeko hän pian vai mikä on syynä tähä kaikkeen? Rakastan siis yhä molempia. Ikävää tässä on se, ettei mieheni suostu seksiin. Ajatukseni on jatkaa entiseen malliin. Ihastukseni tietää, etten voi erota, ja olenkin hänelle sanonut, että hän on vapaa minusta. Tämä ihastus antaa minulle voimia elää.
Nainen, 36

Hyvä nainen 36

Kerrot ihastuksesta ystävääsi ja arvelet sen olevan molemminpuolista. Mietit ihastuksen tarkoitusta ja näet, että se antaa sinulle voimia vaikeassa elämäntilanteessasi. Et kuitenkaan halua erota miehestäsi. Olet huolissasi hänestä ja hänen sairaudestaan. Sairausko on syynä siihen, ettei hän suostu seksiin? Mitä muuta miehesi tilanne tuo parisuhteeseenne? Oletko voinut puhua miehesi kanssa siitä, mitä kaikkea sairaus merkitsee hänelle ja sinulle? Entä lapsellenne? Miten huolissanne olette tilanteesta? Oletteko voineet yhdessä jakaa huoltanne?

Olet hankalassa tilanteessa: et halua luopua ihastuksestasi etkä miehestäsi. On ymmärrettävää, että toisaalta haluat pitää kiinni sellaisesta, mikä antaa sinulle voimia elää ja toisaalta et halua rikkoa perhettäsi. Salailu ja peittely saattavat kuitenkin verottaa voimiasi pidemmän päälle. Itsesi takia sinun on tärkeää miettiä, mitä elämältä haluat. Mistä kaikesta joutuisit luopumaan, jos luopuisit miehestäsi? Entä jos luopuisit ihastuksestasi? Mitä menettäisit, mitä saisit? Kumpi painaa elämäsi vaakakupissa enemmän?

Päädytpä mihin ratkaisuun tahansa, lapsennekin takia olisi tärkeää, että voisit miehesi kanssa puhua suhteenne kipeistä asioista. Onko miehesi siinä kunnossa, että se on mahdollista? Vai oletteko jo avun piirissä? Voit myös hakeutua yksin keskustelemaan elämäntilanteestasi. Ulkopuolinen näkökulma voisi auttaa sinua pohtimaan, miten haluat tilanteessasi edetä.

Ajatuksin kanssasi,
perheneuvoja Pirkko