Olen lentokoneessa matkalla Milanoon. En todellakaan lennä Finnairilla vaan AirBalticilla. Hinta-laatusuhde kohtaa tällä lentoyhtiöllä paremmin tarpeeni. En myöskään joudu syömään huonoa lentokoneruokaa koska täällä ei sellaista tarjoilla. Voit kyllä ostaa herkkusalaattia shampanjalla jos huvittaa.
AirBaltic sopii vaativalle matkustajalle. Kun et tyydy olemaan massaa vaan haluat itse vaikuttaa siihen mitä saat.
Lentoala on vaikeuksissa koska bisnes muuttuu
Suomalainen laatu ei enää riitä, sillä kilpailijat ovat tulleet laatutasossa niin lähelle ettei eroa välttämättä huomaa. Hinnoittelua muutetaan kokonaishinnoittelusta pilkotuksi. Sama globaalin kilpailun haaste on hiipinyt lentoalan lisäksi muillekin toimialoille: on oltava globaalissa kilpailussa paras jos haluat menestyä.
AirBalticin tyytyväinen matkustaja.
Lueskelen lentoyhtiön tarjoamaa aikakauslehteä. Finnairin koneissa on Blue Wings, tässä Baltic Outlook. Mainonnan ammattilaisena pistän merkille ettei tekijöitä kiinnosta joissain kulttuureissa pinttynyt vanhentunut käsitys advertoriaalista.
Baltic Outlookissa sisältömarkkinointia tehdään toimivuuden ehdoilla. Sisältö ja markkinointi elävät käsi kädessä. Mainonta ja sisältö sekoittuvat ihanasti. Sivuilla käytetään mainonnan tehosteita paksumpia papereita, uv-lakalla korostamista, liimattuja liitteitä, tuotetietoja ja sponsoroituja hintatietoja artikkelien ja kuvien seassa.
Laatujournalismi elää kun mainonta toimii
Vaikka kaupallisuus on lähellä Baltic Outlook -lehdessä, niin jutut ovat silti kivoja. Luen kyborgista joka sai kybernetiikan avulla värinäön. Luen kiinnostavia juttuja siitä millaista on Skotlannin Aberdeenissa. Artikkelien seassa on mainontaa sopivasti. Oikeastaan mainokset ovat jopa niin hyviä että koen ne hyödylliseksi informaatioksi. Laatujournalismiin riittää rahaa varmasti kunham mainonta toimii.
Asiakaslehti voi olla myös hyvä bisnes ja samalla tarjota kiinnostavia artikkeleita ja fiksua sisätömarkkinointia ja mainontaa.
Silmiini tarttuu mainos:
Ruotsalaista laatua Latvialaisilla hinnoilla
Miksei suomalaista laatua voisi myös tarjota Latvialaisilla hinnoilla. Suomen laatumielikuvaa kannattaa käyttää törkeästi brändäyksessä. Kilpailu on joka tapauksessa globaalia niin kannattaa hakea kustannustaso sellaiseksi, että pärjää kilpailussa. Laadulla voi pelata aikansa mutta kilpailijoiden laatu on lähempänä kuin arvaammekaan. Jollemme pysty ottamaan ylihintaa, meidän on pärjätäksemme kohdattava kansainvälinen kilpailu.
Ainiin. Olen kahviaddikti. Täällä ei tarjota pikkukupeista ilmaista kahvia vaan isoista kupeista kallista kahvia. Tämä Finnairin kahvikuppia isompi kuppi kahvia oli 2.5 euroa. On vieläpä sademetsän liittouman sertifioima kahvi. Vieressä istuva venäläinen pariskunta tilasi terveellisen salaattilounaan ja shampanjaa. Lentoyhtiöbisnes muuttuu pikkuhiljaa ravintolabisnekseksi. Mieti missä bisneksessä olet ja mistä saat katteen. Jos lentokoneruoka on huonoa niin kannattaako sitä edes tarjota ja pilata brändiä sillä. Kannattaisiko pitäytyä lentobisneksessä ja perustaa ilmaan laadukas premium ravintola jossa kukin saa massakustomoituna niitä herkkuja mitä kaipaa.
Menestystä elämääsi ja tsemppiä markkinointiin kansainvälisellä pelikentällä!
Ilkka O. Lavas
Sarjayrittäjä
Ps. Kommelluksia tähän mennessä unohdin pankkikortin kotiin. Yksi matkaseurueemme motoristeista on nyt jonottamassa pikapassia ja tulee seuraavalla koneella. Toinen meinasi unohtaa kännykkänsä lentokoneeseen.
Juhannussunnuntaina moni brunssipaikka oli kiinni, mutta Meritorpan brunssi oli onneksi auki. Olen pitkään haaveillut, että ehtisin testata tämän luksusbrunssin ja vihdoin pääsin testaamaan tämän Brunssipartion hehkuttaman Hilton Kalastajatorpan luksusbrunssin.
Näköala oli mitä mainioin ja lapsillekin maistui moni ruokalajeista.Kalastajatorpan brunssi on rapean hintainen, mutta hintansa väärtti jos arvostaa merinäköalaa.
Brunssi koostuu alkupalabuffeesta, pääruoasta ja jälkiruokabuffetista. Pääruoaksi oli vaihtoehtona lihaa ja kalaa. Menimme brunsseilemaan lasten kanssa, joten hieman jännitti, miten paljon syötävää tällaisessa paikassa löytyy lapsille.
Lapsiystävällinen brunssi
Alkupalapöytä oli todella kattava ja sieltä löytyi herkkuja moneen makuun.
Alkupalabuffetissa löytyi lämpimiä ja kylmiä alkupaloja moneen makuun, myös lasten makuun.Pääruoan toinen vaihtoehto oli nieriä. Herkullista.Pääruoan toinen vaihtoehto oli grillattu vasikan entrecote. Herkullista.Jos alkupaloilta ja jälkiruoalta jäi vielä nälkä, niin jälkiruokabuffetista sai napsia viimeisetkin vatsan kolot täyteen herkkuja.Kalastajatorppa tarjosi juustoja juustohiirille.Hedelmäsalaatissa kiva ylläri oli dragon fruit.Jälkiruoan kruunasi vanilja creme fraiche mehustetuilla marjoilla.
Pienistä unelmista lähtee usein matka kohti konkretiaa. Haaveilin aikanaan moottoripyöräreissusta Norjaan. Se toteutui viime kesänä. Seuraava unelma oli päästä Alpeille. 10 päivän päästä lähdemme.
Tässä video, jonka joku on kuvannut yhdeltä pätkältä, jonka tulemme näkemään. Paikka on Itävallan ja Italian välinen Timmelsjoch. http://www.timmelsjoch.com/
Reissun kohteena on kaikki hienot paikat alpeilla. Pysykää kanavalla, niin raportoin tarkemmin reissusta.
Kaupungit omistavat mitä upeampia paikkoja. Niiden vuokraaminen on haastavaa eikä markkinointiakaan mielellään tehdä, koska kaikki myymättömät perjantai-illat voidaan tietenkin käyttää henkilökunnan omaan käyttöön. Myynti ei lisää omia tuloja, joten myynti ulkopuolisille on pikemminkin rasite kuin ilo.
Olen osakkaana W3 Groupissa, jonka vetäjä järjesti meidän porukoille kesäpäivää. Stansvikin saunaa vuokraa Jyty ja tuntui hankalalta näin ulkopuolisena saada saunaa vuokrattua.
Saimme saunan kuitenkin väkisin vuokrattua ja Jyty sekä stadin kaupunki saivat vuokratuloja. Markkinataloudessa menestyy myymällä, mutta toivoisi myynti-iloa ja markkinatalouden riemua löytyvän enemmän myös kaupungin taholta ja ammattiliitoilta. Jos ostajalle tulee olo, että ostaminen on työlästä eikä myyjä halua myydä, niin luulen, ettei sellainen bisnes kauaa pärjää.
Ostamisen hankaluudesta huolimatta saunailta oli mitä mahtavin. Grillailimme makkaraa ja kävimme heittämässä talviturkit meressä.
Tässä kuvia ruuhkasuomen keskeltä:
Stansvikin kartano on Helsingin Laajasalossa. Kivan vehreää seutua.Stansvik on ruuhkasuomen keskellä Helsingin Laajasalossa.Stansvikiin saapuessa voisi luulla tulleensa landelle. Helikopteriperspektiivistä katsottuna koko stadi on metsää ja landea.Stansvikissa on ravintola, jossa on kuulemma hyvä lounas merinäköalalla. Pitääpä joskus testata.Terassilla voisi istua pidempäänkin. Keli oli hieman sateinen, mutta sade lakkasi pian. Illan päätteeksi nautimme jo auringonpaisteesta ja kesäyön valosta.Stansvikin ohi menee vilkkaasti liikennetty veneilijöiden "itäväylä".Grillailu on parasta kesäviihdettä.Stansvikiin pääsee veneellä, mutta myös autolla ja julkisilla.Stansvikissa on ravintola ja sauna.
Grillipaikka: 4/5 tähteä
Palvelu: 1/5 tähteä (tilaaminen oli hankalaa)
Sijainti: 5/5 tähteä (erinomainen)
Sauna: 4/5 tähteä (sähkökiuas ei voi saada ikinä yli neljää tähteä).
Palju: testaamatta.
Ravintola: kuulemma hyvä, en testannut http://www.stansvik.fi http://www.jytyhelsinki.fi/stansvik_sauna.php
Erinomainen mesta. Kun tilaaminen saadaan vielä helpommaksi ja palveluasenne kohdilleen, niin voin suositella lämpimästi.
50% online-mainonnasta on varsin onnistunutta, huomataan ja on relevanttia sanoo Ville Österlund Interquestilta
Olin Best Western Hotel Katajanokalla kuuntelemassa digimainonnan seminaaria. Kirjasin ylös muistiinpanoja.
Ville Österlund / Interquest kertoi mainonnan mittaamisesta
Ville herättelee kysymyksillä:
- Mihin unohtui mainonnan ja markkinoinnin perusmittarit?
- Missä vaiheessa aloitimme tuijottamaan pelkkää klikkiprosenttia?
- Eihän klikkiprosentti kerro yhtään mitään brändin haluttavuuden tai kiinnostavuuden lisääntymisestä.
- Miten mittaat AIDA -mallia?
- Meitä kiinnostaa se, mitä tapahtuu niille 99%:lle jotka eivät klikkaa?
- Niistä mainoksista 50% on tehokkaita
Eihän me brändäävän printtimainoksen nähdessämmekään repäistä sivua irti ja riennetä kiireenvilkkaa kauppaan ostamaan tuotetta. (toim huom, paitsi taktisen mainonnan kuponkikohderyhmä).
Mainonnan sisältö on edelleen kingi!
Markkinointibisnes muuttuu ymmärrysbisnekseksi
Lokaatio - Käyttäytyminen - Sisällöt ovat kuumia kohdentamisen keinoja kertoo
Kohdennettu mainonta toimii, sillä kun teet kohdennettua mainontaa, niin mietit varmasti myös enemmän: Miten haluat puhutella tätä kohderyhmää.
Ilkka Lavas kysyy: Voiko klikkioptimoinnista olla haittaa? Esimerkiksi jos tekee klikkioptimointia, niin voiko brändimittarit heikentyä?
Ville Österlund / Interquest vastaa: Voi olla. Esimerkiksi jos tekee jonkun display-kampanjan, jota klikkioptimoi liikaa A/B ja toisessa
(A) olisi tarkoitus luoda brändiä ja toisessa
(B) on arvontana Jopo tai New Yorkin matka mutta huonosti kerrotaan brändistä,
niin voit saada hyviä klikkiprosentteja, vaikka brändisi tunnettuus ei lisääntyisi. Tämä on itseasiassa tosielämän esimerkki.
Tunnista luovassa ratkaisussa erilaiset mediat
Lean Back medioissa ihmiset viettävät rauhallista aikaa, voit kertoa pidempiä juttuja. Esim City Digital.
Lean Forward medioissa esim uutissivuilla menet nopeasti eteenpäin. Sellaisissa medioissa kannattaa suhtautua mainontaan enemmän kuin se olisi tienvarsimainontaa.
Ovatko Lean Back-medioiden alla olevat median pitämät keskustelufoorumit hyviä paikkoja mainostaa?
Osassa Lean Back -medioista on keskustelufoorumeita, joissa aihepiiri ei täytä journalismin merkkejä. Onko brändimainonnan teho sama, jos mainostat journalismin osioissa tai "niinsanotuissa kuuluisissa keskusteluissa". Esim Vauva-lehden journalistinen osio vs Trollatut keskustelufoorumit.
Mobiilimainonta
- tarjoaa toistaiseksi korkeat huomio-arvot
- kilpailevaa mainontaa ei ole niin paljon (vielä)
- mainonnan pitäisi olla persoonallinen
- informatiivinen
- call to action, jossa voi esim soittaa suoraan mobiilibannerista
Tablet-mainonta
- huomioarvot ovat mobiilikampanjoita parempia
- koko-sivun mainoksia
- tabletilla lukiessa "moodi" on Lean Back -hetkiä, oiva brändäyspaikka
Onnistuneissa mainoksissa
- On brändi hyvin esillä
- Tarjotaan brändin tuotteiden sisällöstä
- Kampanjan väritys on tuttu
- Tietoa antaa selkesti
- Oikea mediaympäristö
Interquestin tärpit:
Näillä Interquestin vinkeillä tehoa digimainokseen.
Digitalisoituminen vapautti kilpailun. Ennen media omisti yleisön. Nykyään lukijalla on valta: hän valitsee joka päivä mitä medioita kuluttaa. Kilpailun vapautuminen tarkoitti sitä, että median toimijat alkoivat puhumaan fragmentaatiosta tai mediakentän pirstaloitumisesta.
Kun media pirstaloituu, tarvitaan mainosverkkoja, jotka kokoavat toimijat yhteen
Ostajalle pirstaleinen mediakenttä on haastava. Suomessa on yli 1000 nettisivua, joista voi ostaa mainostilaa. Ei kukaan voi tuntea jokaista. Mainosverkkobisneksen tarve syntyy median pirstaloitumisesta ja siitä, että tarvitaan tarkempia kohdentamisen työkaluja.
Suomen TOP10 -listalla on useita median kaltaisia mediaperheitä, jotka oikeasti ovat myös mainosverkkoja.
Perinteiset mediat ovat jo muuttuneet mainosverkoiksi
Kun katsot tarkasti vaikkapa suomalaisen mediakentän top-listaa eli TNS Metrixin päälistaa, huomaat, että isoimmat mediat eivät olekaan enää yksittäisiä medioita, vaan useasta mediasta koostuvia perinteisen median nimellä myytäviä mainosverkkoja.
Suomen suurimmat sivustot eivät olekaan suurimpia sivustoja vaan itseasiassa kohdentavia mainosverkkoja.
Perinteiset mediat kuten Iltalehti, Iltasanomat, HS, Suomi24 ja meidän City Digital ovat muuntautuneet medioista mainosverkoiksi. Nämä mainosverkot koostuvat useasta mediasta / nettisivusta, joilla on yhteisenä tunnisteena samankaltainen "hattu".
MTV, Suomi24 ja Helsingin Sanomat eivät ole enää yksittäisiä medioita, vaan mainosverkkoja, jotka koostuvat useasta mediasta.
Median valinnan lisäksi ostajalla on mahdollisuus valita yleisö
Mainosverkkoa tarvitaan, jotta ostajan on helpompi ostaa. Printtiaikakautena ja TV-aikakautena ainoa kohdennustapa oli valita sopiva media. Media tunnistettiin mediatutkimuksella, joka on useimmiten yhden tai useamman kerran vuodessa toteutettava paneelitutkimus.
"Oli helppoa, kun ei ollut nettiä. Piti vaan ostaa sopiva printtimainos ja miettiä ostaako myös telkkaria tai radiota. Usein ei ollut varaa telkkariin, joten ostettiin radiota. Sitten 90-luvulla tuli nettisivut. Perustettiin omat nettisivut. Nykyään media on niin pirstaleinen, että on vaikea pysyä perässä ja tietää mistä ihmiset saa oikeasti kiinni." - kommentoi nimettömänä eräs suomalaisen top100 firman Markkinointijohtaja
Yleisön kohdennuksessa kysymys on siitä, että voit valita haluamasi yleisön ja ostaa mainostilaa suoraan yleisökohdennuksella. Voit valita haluatko kohdentaa mainosviestisi:
- Kiinnostusalueen mukaan, esim matkailusta, urheilusta tai jääkiekosta kiinnostuneille
- Perhetietojen mukaan, esim sinkut tai perheelliset
- Sukupuolen mukaan: esim naisisille
- Iän mukaan, esim 35-55 vuotiaille
- Postinumeron perusteella, esim K-kauppias voi mainostaa lähellä asuville
Median ostajan ei tarvitse enää ostaessa muistaa millä medialla on minkäkin tutkimuksen mukaan tietty kohderyhmä vaan riittää kun valitsee yleisön. Nykyaikainen mainosteknologia hoitaa kohdennuksen sopiviin medioihin.
Valintavaihtoehtoja tulee lisää, mediakonsultteja ja mediatoimistoja tarvitaan
Median ostaminen on muuttunut jo senkin myötä, että mainontaa mitataan entistä ahkerammin. Median ostajilla on edelleen oltava strategisia tavoitteita:
- minkä kohderyhmän haluan saavuttaa kampanjalla
- miten haluan puhutella kohderyhmää kampanjallani
- mitä brändini puolia tuoda esiin kampanjassa
Taktisilla kampanjoilla voidaan yleisölle kohdentaa suoraa kehoitteita ostamiseen.
- mobiilimainonnan kautta kuluttajalle tieto, että nyt kannattaa ostaa grillattavat lähikaupasta, joka on muuten yllättävän lähellä
Mediatoimiston rooli tulee muuttumaan siten, että heillä entistä enemmän tarjouspyyntöjen ja aineistojen lähettelyn sijasta kliksutellaan sopivia yleisöjä asiakkaan puolesta ostoskoriin suoraan mainosverkoista. Mediaplannerin osaamista tarvitaan, jotta tiedetään, mistä mainosverkoista asiakkaan yleisöjä voi ostaa.
Suomalaiset mainosverkot
Suomessa kaikki mediatalot ovat jo mainosverkkobisneskessä. Mainosverkkoja myydään usein RON nimikkeellä jos asiakas haluaa ostaa isoa peittoa. RON tarkoittaa Run of Network eli ajetaan läpi mainosverkon. Tässä lista suomalaisista mainosverkoista:
TOP 10 suomalaiset mainosverkot
- Sanoma / Helsingin Sanomat mainosverkko
- Almamedia mainosverkko
- Fonecta / Verkossamedia mainosverkko
- Otavamedia mainosverkko
- Aller Media mainosverkko
- KlikkiNetwork.com mainosverkko (yhteistyössä City Digitalin kanssa)
- Improve Media mainosverkko
- Taloussanomat Verkkomediat -mainosverkko
- Kärkimedia mainosverkko
- SBS Media mainosverkko
- Talentum Verkkomediat mainosverkko
Mainosverkkolistoista usein unohtuu suomalaisten medioiden haastavin kilpailija: Googlen mainosverkko. Googlen GDN eli Google Display Network on suomen suurin mainosverkko. Premium verkko se ei kuitenkaan ole, sillä mainokset näkyvät "ties millä sivuilla". Siksi en nostanut GDN:ää suomalaisten mainosverkkojen listalle.
Medioiden on oltava mukana jossain mainosverkossa
Pienten medioiden pitää olla mukana mainosverkoissa, jotta he voivat tarjota medioitaan yleisökohdennuksella. Yksittäisen median osalta yleisökohdennuksessa dataa ei synny riittävästi. Siksi mainosverkkobisnes onkin volyymibisnestä. Iso määrä yleisöjä voidaan jakaa yleisökohdennuksella sopivan kokoisiksi yleisöiksi, jotka useimmiten ovat isompia kuin mikään kohdentava media.
Mainosverkkojen kautta saa ostettua myös tavoittavuutta
Mainosverkko on näppärä työkalu mainostajalle, kun haluaa saavuttaa suomalaisen yleisön kertalaakista. Mainosverkoissa on useimmiten yksi keskitetty mainonnanjakelu, jolla voidaan varmistaa, että yksi ihminen näkee mainoksen esimerkiksi 5 kertaa, eikä yhtään sen enempää. Mainosverkoista ostaminen on siis frequkamppiksissa (frequency=toisto, toistorajoitus) järkevää: päällekkäiset pystytään eliminoimaan tehokkaammin.
Medioita tarvitaan edelleen.
Mainosverkkobisnes ei poista medioiden tarpeellisuutta. Yksittäinen media profiloi ja median sisällä oleva artikkeli profiloi yleisöä. Sisältömarkkinoinnissa median rooli nousee isoksi: mainosverkkojen kautta voi tehdä brändimainontaa ja taktista mainontaa näppärästi, mutta syvempi sisältöyhteistyö on aina räätälin hommaa ja siinä mediavalinta on edelleen tärkeässä asemassa. Sisältömarkkinointi, jota myös natiivimainonnaksi ja advertoriaaleiksi kutsutaan, onkin medioiden nopeiten kasvava ansaintamuoto.
Suomalainen surffaa päivittäin kymmenillä sivustoilla
Ihmisen lukutottumus ei ole enää sellainen, että lukisi yhden lehden alusta loppuun. Median pirstaloituminen pirstaloi myös lukemista. Luetaan yksi artikkeli sieltä, toinen täältä, kolmas tuolta. Ihminen surffaa nettisession aikana usealla sivustolla. Hän ehkä kuluttaa 50:n eri julkaisijan mediaa / sivustoa ja joidenkin medioiden artikkeleja hän käy lukemassa pari kertaa. Yhteensä suomalainen saattaa kuluttaa 50-70 sivua yhden nettisession aikana.
Jos olisin mainostaja niin haluaisin tehdä tehokasta, kohdennettua mainontaa. Mainostajana miettisin minkä kohderyhmän haluan saavuttaa. Etsisin mainosverkon, joka pystyy löytämään tämän kohderyhmän. Tilaisin sopivia luovia toteutuksia eri yleisöille puhuttelemaan: en haluaisi nähdä samaa mainosta seitsemälläkymmenellä eri sivulla vaan mieluiten ympäristöön sopivan mainoksen. Haluaisin, että ihmisen 50 eri sivuston aikana selailun aikana varmistun, etten mainosta liikaa ja että tunnen, mitä ihminen brändistäni ajattelee. Mittaisin tekemistäni bränditutkimuksella sekä analytiikalla säännöllisesti. Kävisin myös talousjohtajan kanssa läpi, miten mikäkin kuukausi on vaikuttanut myyntiin ja koittaisin tehdä johtopäätöksiä paljonko nettimainonta on ajanut väkeä fyysiseen myymälään. Tekisin kampanjaluonteisen tekemisen sijasta enemmän jatkuvaa tunnettuuden lisäämistä ja ylläpitämistä. Tekisin paljon digitaalista display-suoraa ja muuta aktivoivaa digisuoraa. Prospektoisin isolla kädellä mainosverkkojen kautta.
Me suomalaiset voimme olla maailman parhaita markkinoijia jos vain haluamme. Menestystä markkinointiisi ja elämääsi!
Huhhuh mikä tilanne! Nää tyypit ottaa leffateatterissa kännykän käteensä eivätkä huomaa vaaratilannetta!
Video pistää miettimään, kannattaako tekstareita, whatsapp-viestejä tai meseviestejä lukea autolla ajaessa. Mietityttää myös, pitäiskö hankkia handsfree.
Ajatuksia herättävä video.
Saa jakaa!
Ilkka O. Lavas
Video, joka pistää miettimään ajoturvallisuutta. Kuva Youtube.
Usein toimimme niinkuin meitä on opetettu. Opetetaanko kouluissa oikeita asioita?
Koulu ja elämä
Koulussa ei ollut ystävyyden oppituntia.
Ei ollut kurssia kuinka seikkailet byrokratian viidakossa.
Koulussa ei ollut rahankeräämisen kurssia,
eikä opetettu sitä miten voit perustaa firman.
Koulussa ei opetettu asunnon ostamista,
lasten rakastamista,
huijareiden tunnistamista.
Ei opetettu menestymistä.
Koulussa ei ollut kurssia siitä,
miten voi puhua jonkun pois itsemurha-aikeista.
Koulussa ei opetettu tunteiden käsittelyä.
Ei opetettu rakastamaan.
Jotenkin me ihmiset silti
selviämme elämän sotkuista.
Ehkä matikan ja historian oppitunneista
oli jotain hyötyä.
Vai onko se sittenkin elämä
joka vasta opettaa.
Joka päivä voi oppia jotain uutta kun pitää silmät auki!
