Suomalainen Fluid Interaction Oy:n Kalle Määttä on onnellinen. Heidän Fluid The Reel -sovellus voitti 120.000 dollarin palkinnon Tizen App Challengessa Barcelonassa.
$120,000 Pääpalkinnon voittanut sovellus on: The Reel, Fluid Interaction.
Katso tästä miten Fluidin sovellus toimii:
Fluidin tiimiin kuuluu Kalle Määtän lisäksi Jani Lainesalo, Kristian Lukander, Mikko Pitkänen, Ilpo Kojo, Wesa Aapro.
Teemme joka päivä valintoja. Jos jätämme television katselun kokonaan pois, meille tulee keskimäärin 3 tuntia lisäaikaa jokaiselle päivälle. Siinä ensimmäinen vinkki.
Aika on sinun oma resurssisi. Päätät itse miten jaat vuorokauden tunnit
Jokaisessa vuorokaudessa on:
- Unta 6-8h, jää 24-8=14-16h
- Työmatkoja 1-2h, jää 12-15h
- Töitä 8h, jää 4-7h
- Syömistä 1h, jää 3-6h
- Lapset päiväkotiin ja päiväkodista 1h, jää 2-5h
- Loppuaika 2-5h jää vapaasti valittavaksesi. Voit treenata kuten Stubb tai katsoa telkkaria kuten ehkäpä Arhimäki suosittelisi ja sen 3-5h jälkeen olet aivan naatti. Jos taas valitset kuten Stubb, kuntosi paranee ja jaksat paremmin.
Ainiin. Ja viikonloppuisin sinulla ei ole töitä, vaikka Stubbilla useimmiten on. Silloinkin voit treenata! Aina löytyy aikaa treenata!
Menestystä ajankäytön hallintaasi. Ole mieluummin "kyllä-mä-siihen-pystyn" -Stubb kuin "ei-musta-oo-mihinkään" -Arhinmäki.
Face 2 face -palaveri yhdessä fyysisessä tilassa on jostain syystä yksi tehokkaimmista medioista. Miksi? Miksi seminaarit ovat tehokkaampia kuin webinaarit?
Kanssaolijat, kanssakokija, yhdessä kokeminen on tärkeää
Realiaikaisessa mediassa koemme asioita yhdessä. Haluamme nähdä kuinka moni on aiheen ympärillä. Haluamme tietää luemmeko artikkelia yksin. Haluamme tietää kuinka moni muut on tykännyt. Jos moni tykkää, niin sitten uskallan itsekin tykätä.
Olemme laumasieluja. Haluamme kokea yhdessä jääkiekon huippuhetket. Katsomme samaan aikaan live-lähetyksiä Yle Areenasta ja hehkuttelemme niistä somessa kavereillemme. Katsomme mieluusti reaaliaikaisia tapahtumia yhdessä tilassa: seminaarissa, urheiluareenan katsomossa. Joskus jopa matkustamme yhdessä kokemaan asioita yhdessä.
Yhdessä kokeminen on tärkeää.
Kysymisen mahdollisuus, kyseenalaistamisen mahdollisuus
Kun olemme yhdessä. Kollaboroimme. Luomme yhdessä mielipiteitä. Haastamme toisiamme. Kysymme ja kyseenalaistamme. Silloin myös opimme. Opimme toisistamme: kuka on samaa mieltä ja kuka eri mieltä, miksi joku on toista mieltä ja puolustamme omia näkemyksiämme.
Reaaliaikaisuus mahdollistaa keskustelun. Digitaalisuus muuttaa medioita entistä reaaliaikaisemmiksi: tätä blogausta voi tykätä, jakaa. Tästä blogauksesta voi keskustella joko tuolla alapuolella tai somessa. Useimmiten somessa. Television ohjelmista keskustellaan somessa. Jopa printtilehtien artikkeleista keskustellaan somessa. Kaikista keskustellaan. Olympialaisten aikaan olen huomannut, että lätkämatseja koetaan yhdessä usein pienissä piireissä ja tuuletellaan yhdessä isommissa piireissä somessa. Yhdessäolon merkitys ja keskustelun mahdollisuus on tärkeää.
Jaa jos olet samaa mieltä. Tykkää jos olet samaa mieltä. Jos olet eri mieltä, opeta minulle näkökantasi. Menestystä viestintääsi!
Painettujen lehtien ja painokoneiden omistajat yleensä toitottavat, että "sanomalehti sivistää". Otsikko on valittu tähän provosoivasti, vaikka olen samaa mieltä sisällön sivistävyydestä. Sanomalehti itsessään ei sivistä vaan sisältö jos sisältö on sivistävää. Olen siis samaa mieltä, mutta eri termein.
Otan vertailuksi esimerkkiparin: Twitteri vs sanomalehti. Voit ajatella Twitterin paikalle minkä tahansa seuraamisen työkalun (esim seuraamasi julkkis Instagramissa, City.fi Facebook, City.fi etusivu, Cityn blogisivu, Vivas.fi, Cityn Twitter -tili tai kaveriesi nostot eri medioista ja blogeista).
Sanomalehti on kuin kasa perättäisiä Twiittejä
Sanomalehti on kooste sisällöistä, siis sisältöjä peräkkäin laitettuna. Siis sanomalehti on ikäänkuin ylipitkiä twiittejä joltain seuraamaltasi nimimerkiltä. Sanomalehdessä voi olla samaa mitä netissä: infograafeja, kuvia, tekstiä.
Seuraamasi nimimerkki painetussa mediassa / sanomalehdessä voi olla ihan hyvin @hsfi tai @lavas. Molemmilla on päätoimittaja. Hesarin päätoimittaja oli ennen Mikael Pentikäinen, nykyään Pentikäinen Facettaa ja bloggaa yksityishenkilönä. Seuraan häntä Facessa. Mikaelilla on ihan hyviäkin juttuja vaikka osan joudun suodattamaan koska näkemykseni joistain asioista on eri. Silti hän on kokenut mies ja hänellä on hyvät verkostot, niin mieluusti seuraan Mikael Pentikäinen -nimistä Facebook-sisältövirtaa.
Sisältö ratkaisee ja se, miten paljon luotat päätoimittajan valitsemaan linjaan. Päätoimittaja sanomalehdellä saattaa myös vaihtua ja lehti on aina päätoimittajansa ainakin hieman värittämä. Vaikka journalismin tulisi olla riippumatonta, niin silti ihmisen valinnat ja elämänkatsomus paistaa aina läpi niistä valinnoista ja jopa rekryistä joita toimitukseen tehdään. Nykyään Hesarilla on kahden twitter -tilin kombo ikäänkuin "retweettaamassa toimittajien juttuja" tiettyyn järjestykseen: Kaius Niemi, vastaava päätoimittaja ja Riikka Venäläinen, päätoimittaja. Joka päivä he valitsevat ne toimittajien tekemät Twiitit joita painetaan seuraavan päivän lehteen.
Miten Twitter ja painettu sanomalehti eroavat toisistaan?
Sanomalehdessä on rajattu palstatila. Twitter ja ylipäätänsä netti hyperlinkitykseineen on rajaton. Twitteriin mahtuu paljon enemmän tavaraa. Sanomalehteen vain rajattu määrä. Sanomalehteen joudutaan tieto puristamaan usein niin pieneen tilaan, että totuus hämärtyy. Citynkin printtiin sisällöt joudutaan useimmiten lyhentämään, laitamme mukaan aina linkin nettiin, josta voi lukea tarkemmin ja syventyä taustoihin. Typojen ja asiavirheiden korjaukset eli sanomalehtien kutsumat "oikaisut" joudutaan tekemään painetussa sanomalehdessä todella kankeasti. Netissä nettijulkaisun tai nettilehden oikaisu ja korjaus voidaan tehdä suoraan juttuun tai blogitekstiin johon linkataan uudestaan Twiitissä tai nostossa. Netissä on myös helpompi tehdä viittauksia, joista voi jatkaa eteenpäin itseään sivistämään.
Sisältö ratkaisee, eli viestin välityskanava
Sisältö sivistää, ei kanava jonka kautta sisällön luet. Twitter ei sivistä, vaan sisällöt Twitterin välittämänä. Kehen luotat? Kuka on sinulle auktoriteetti? Voi olla, että luotat päätoimittajaan tai tiettyihin toimittajiin niin paljon, että he ovat sinulle auktoriteetteja. Tämä minun bloginikin on osalle ihmisistä auktoriteetti. Luottamus lisääntyy luottamalla. Valitset itse seurattavat mediasi. Paperilehdissä ja netissä on laatusisältöä, kun vain poimit itsellesi niistä sen sivistävän osuuden.
Sisältö sivistää. Suhtaudu sisältöön aina kriittisesti. Sanomalehdessäkin voi olla sisältöä, joka sivistää, mutta paperille painaminen ei muuta viestin arvoa yhtään luotettavammaksi.
Sisältöä ja menestystä elämääsi!
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä
Määritelmät, joihin terminologinen näkemys perustuu: "Sanomalehti
Sanomalehtinä tilastoidaan lehdet, jotka ilmestyvät 1-7 kertaa viikossa ja jotka sisältävät valtakunnallista tai paikallista uutisaineistoa. Sanomalehdet jaetaan 4-7 kertaa viikossa ilmestyviin päivälehtiin ja 1-3 kertaa viikossa ilmestyviin muihin sanomalehtiin."
"Twittertilille ilmestyy 1-7 kertaa viikossa sisältöä joka sisältää valtakunnallista, globaalia tai paikallista uutisaineistoa. Twitter jaetaan 24 tuntia vuorokaudessa joka sekunti sikälimikäli ilmestymisen aiheita on. Twittertilit jaetaan medioiden twittertileihin ja yksityishenkilöiden tileihin. Rajanveto näiden välillä on häilyvä, sillä moni käsittää yksittäisen ihmisenkin mediaksi."
Kirjoittaja on City Digital Oy:n pääomistaja. "City Digital on digimediaperhe, joka julkaisee juttuja seitsemänä päivänä viikossa ja tavoittaa noin puoli miljoonaa lukijaa viikottain netissä. City Digital julkaisee myös 4 kertaa vuodessa ilmestyvää printtiä, joka luokitellaan aikakauslehdeksi. Lehteen painettavat sisällöt ovat pääsääntöisesti aina ensin netissä julkaistuja ja ne painetaan kokonaisina tai lyhennettyinä lehteen. Sisällöt ratkaisevat, ei jakelukanava."
ps. Jos sanomalehti haluaa sivistää, on sen kiinnitettävä entistä enemmän huomiota sisällön laatuun. Useille lehdille se tarkoittaa harvenevia painosmääriä ja entistä konsolidoituneempaa toimitusta, jossa laadukkaat sisällöt tehdään yhdellä paneutumisella ja tekemisellä useampaan kanavaan, moneen lehteen, nettiin, videolle, podcastiksi, radioon jne.
CPA, eli tulospohjainen mainonta (Cost per Action) on näppärä tapa ostaa tehokkaasti mainontaa. Tulospohjainen mainonta on sitä, että määrittelet nettisivuillesi tulospisteen, esimerkiksi uutiskirjeen tilaaja ja olet valmis maksamaan medialle tai bloggaajalle tai vaikka Cheekille 1 € jokaisesta, joka on kiinnostunut tilaamaan uutiskirjeesi.
Voit myös määrittää, että maksat osan katteesta, esim 4%-20% tilauksista sivustolle. Et maksa mitään mediatilasta, maksat vain tilauksista.
Miksi tämä malli ei riitä?
Affimiehet tekevät brändimainontaa
Haaste on tunnettuus. Mielikuvitusyritys esimerkki: Zubiax Oy:n tietoisuus on nolla. Vaikka lähettäisit meilin, että tilaa nyt Zubiax Oy:n unknown tuote, niin ovipumppu ei laula. Pitää siis luoda tunnettuus ensin jossain. Ratkaisu on brändimainonta. Zubiax Oy:n pitää lisätä tunnettuutta ja tietoa mikä Zubiax Oy on ja mitä arvoa "unknown" -tuotteesta on käyttäjälle?
Tulospohjaista mainontaa tehneet affimiehet (affiliate marketers/kumppanuusmarkkinoijat) yrittäjät ovat itsekin alkaneet ymmärtää brändimainonnan hyötyjä. Nettibonusten top 1 sivusto Ostohyvitys.fi tekee brändimainontaa videolla, joita levitetään Youtubessa ja lineaarisessa telkkarissa. Display mainonnalla lisätään tietoisuutta. Sisältömarkkinoinnilla kerrotaan palvelun hyvistä puolista. Ostohyvitys pitää ständiä ja jakaa flyereitä Slushissa. Suosittelumarkkinoinnissa jaetaan Kismettejä kaikille jotka suosittelevat kavereilleen Ostohyvitystä.
Monella muullakin yrittäjällä on taustoja tulospohjaisessa. Moni näistä yrittäjästä tekee monikanavaista markkinointia. Laskutuspalvelu Ukko.fi tekee sisältömarkkinointia Cityssä ja brändää itseään aktiivisesti. Voisin luetella kymmeniä kymmeniä startuppeja, jotka ovat lähteneet tulospohjaisesta liikkeelle, mutta pian huomanneet, että koko ostavan asiakaskunnnan löytäminen vaatii lisää markkinointia.
Kilpailu ihmisten huomiosta on kovaa
Jos luemme tuhat sivua netistä ja printistä, näemme taatusti 3000-5000 mainosta. Tilastojen mukaan, kuitenkin vain 0,3-1,5% näistä aktivoi meidät klikkaamaan. CTR on yksi tuloksen mittari, muttei sekään kerro totuutta. Huomaamme kyllä noista 3000-5000:sta mainoksesta ison osan. Jos ne kaikki olisivat yhdeltä taholta, vaikkapa nyt Ostohyvitykseltä. CTR olisi edelleen se 0,3%-1,5%, mutta huomioarvo yhdelle brändille olisi isompi.
Brändimainonta tarkoittaa sitä että toistosi huomataan kilpailijoiden joukossa. Mitä isommalla budjetilla mainostat ja tavoitat silmäpareja toistaen viestejäsi, sitä paremmin sinut tunnetaan.
Tunnettuus on välimittari tuloksen tekemiseen.
Tunnettuus vaikuttaa myös CPA mainonnan tuloksiin. Mitä tunnetumpi brändi sinulla on, sitä paremmin klikit konvertoituvat tunnetun ja luottamusta herättävän tahon myynneiksi. "Ovipumppu laulaa".
Brändimainontaa tarvitaan. Tulospohjainen käärii komissiot, mutta ilman brändimainontaa tulospohjainen mainonta ei toimi.
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä, jonka digimediaperhe myy brändimainontaa, cpa:ta, klikkipohjaista, näyttöpohjaista ja sisältömarkkinointia. http://www.citydigital.fi
Uuden ruokakolmion lanseerauksen jälkeen ostamme himaan entistä useammin kalaa. Kala on itseasiassa todella herkullinen pikaruoka. Heität vaan lohen nahkoineen pannulle ja paistat. Jos tykkäät lisätä suolaa tai sitruunapippuria, niin maku vaan paranee. Kaveriksi sitten paljon jotain random salaattia.
Tein tänään ekaa kertaa uunissa kalaa. Kävin ostamassa kalatiskiltä kirjolohta ison köntsän. Laitoin päälle sitruunapippuria ja suolaa. Heitin sen sellaisenaan vuoassa uuniin. Aluksi 250 astetta 5-10 min ja loppu 30-50min 200 asteessa.
Namia!
Menestymisen yksi osa-alue on, että pidät itsesi fyysisesti hyvässä kunnossa. Siksi monipuolinen syöminen on tärkeä osa menestymistä. Menestystä elämääsi!
Saatoit ehkä huomata, että entinen ruokaympyrä on nyt menneisyyttä. Nykyään on ruokakolmio.
Ruokakolmiossa muutosta edelliseen on erityisesti kalan ja kanan lisääntyminen. Kotimaisia marjojakin pitäisi lisätä. Punaista lihaa vähemmän.
En edelleenkään syö niinkuin ruokakolmiossa suositellaan, mutta siemeniä ja pähkinöitä olen alkanut nappaamaan salaattikasan päälle entistä useammin työruokailussa.
Menestymisen yksi osa-alue on, että pidät itsesi fyysisesti hyvässä kunnossa. Siksi monipuolinen syöminen on tärkeä osa menestymistä. Suosittelen tutkimaan ja valitsemaan tarkasti sen mitä syöt. Menestystä elämääsi!
Tänään kävin hakemassa kahvimaitoa. Maksoin pankkikortilla. Kaupassa loppusummat pyöristetään aina viiden sentin tarkkuuteen (summa päättyy siis joko viiteen tai kymmeneen senttiin).
Jos maksan käteisellä suklaapatukan ja patukka maksaa 52 senttiä, loppusumma pyöristetään 50 senttiin. Jos ostan tarjouspatukan joka maksaa 49 senttiä, loppusumma pyöristetään jälleen 50 senttiin.
Jos maksan kortilla, summaa ei pyöristetä. Onko tämä reilua?
Lasketaanpa. Kerrataan ensin pyöristyssäännöt:
Pyöristyssääntö 1:
Aritmeettisessa pyöristyksessä voi noudattaa monenlaisia sääntöjä. Yleisen, koulussakin opetettavan säännön mukaan:
Jos ensimmäinen pois jätettävä numero on 5 tai suurempi, "korotetaan" viimeinen numero nollasta poispäin.
Pyöristysssäntö 2:
Pyöristämissäännön mukaan yhteen, kahteen, kahdeksaan tai yhdeksään senttiin päättyvät määrät pyöristetään lähimpään kymmenellä jaolliseen eurosenttimäärään. Kolmeen, neljään, kuuteen tai seitsemään senttiin päättyvät määrät pyöristetään puolestaan lähimpään viidellä jaolliseen senttimäärään.
Esimerkki pyöristyksestä:
11 tai 12 senttiä => 10 senttiä
13 tai 14 senttiä => 15 senttiä
16 tai 17 senttiä => 15 senttiä
18 tai 19 senttiä => 20 senttiä
Pähkinä: Kannattaako minun maksaa kortilla?
Voitanko vai häviänkö jos maksan aina kortilla? Entä muuttuuko tilanne jos maksan joskus kortilla ja joskus käteisellä? Milloin?
Ilkka O. Lavas
sarjayrittäjä
ps. vastaus löytyy alhaalta. Laitan tähän vähän tyhjää, niin vastaus ei heti näy.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
ps. vastaus: et voita etkä häviä. Jos taas kysyt kassalta paljonko loppusumma on ja maksat kortilla silloin kun yhteissumma loppuu .x3 .x4 .x8 tai .x9 ja käteisellä muulloin, niin jäät voitolle.
Nettijulkkis Katleena Kortesuo nosti blogiinsa maailman tärkeimmät 10 asiaa, jotka jokaisella yli 30-vuotiaalla pitäisi olla kotona. Olen yli kolmekymppinen, joten samaistuin listaan välittömästi. Kuitenkin olen joistain asioista todellakin eri mieltä ja tässä Katleenan blogauksen kohdat kommentoituna.
1. Omintakeinen harrastusväline
Katleenan mukaan pitäisi unohtaa "joogamatot ja kahvakuulat, joita makaa joka kodin nurkassa.", hän jatkaa, että pitäisi mieluummin hankkia "harrastus, joka kertoo, että osaat olla oma persoonasi. Jos kodissasi ei ole itse tehtyä laatikkokameraa, kai siellä on samba-asu, hyppykeppi tai jonglöörauspallot?"
Meiltä löytyy joogamatot ja kahvakuulat. Lisäksi löytyy moottoripyörä ja melkein kaikki markkinoille ilmestyneet pelikonsolit. Mikään ei ole enää omintakeista ja siksi haaveilen edelleen päältäajeltavasta ruohonleikkurista. Lumilinko löytyy monelta naapurilta. Kaikki pitää hankkia mitä naapurikin.
Jotain omintakeista löytyy: puusauna kaupungissa. Sen kun laittaa matalapaineella lämpimäksi, tulee koko 100 metrin alue ympärillä kateelliseksi kun savua on koko kortteli täynnä.
2. Ex-puolison aikataulu
Katleenan mukaan "Jokainen kunnon kolmekymppinen on eronnut vähintään kerran. "
Emme ole vielä eronneet. Siskoni ei aikanaan ehtinyt meidän häihin (12 vuotta sitten) ja lupasi tulla mun seuraaviin häihin. Meillä on meidän 6 vuotiaan pojan ja 7 vuotiaan pojan kalenterit jääkaapin ovessa. Kaikki muut on sähköisinä kalentereina.
3. Näkyvillä oleva musiikkimaku
Katleenan mukaan "Nykyään kun biisikokoelma on piilossa Spotify-listoilla, oma musiikkimaku täytyy tuoda esille muilla keinoin."
Itse näin digi-ihmisenä julkaisen kaiken kuuntelemani Facebookissa ja Spotify jakaa kuuntelut kavereille. Kun kaverit tulevat kylään, istumme ringissä sohvilla ja surffaamme facebookkia. Siellähän sen näkee mistä musiikista pidämme. Kerran kuuntelin Kaija Koota sivistääkseni itseäni ja oli pakko ennen sitä laittaa "Spotifyn incognito-mode, eli älä jaa sosiaalisesti mitä kuuntelen" -tila päälle.
4. Mutti-tomaattimurska ja avokadopastan resepti
Katleena suosittelee, että kulinaristi-vaikutelman voi antaa "kun ostaa yhden Mutti-purkin, tyhjentää ja huuhtelee sen ja jättää pöydälle. Sen jälkeen voit jatkaa Rainbow-murskan käyttämistä, kunhan pidät ne tölkit piilossa."
Erinomainen vinkki. Kiitos Katleena!
5. Ikea-kaluste
Olen täysin samaa mieltä Katleenan kanssa, että jokaisella kolmekymppisellä pitää olla kotonaan Ikeaa.
Katleena rohkaisee
"Ikeaa ei tarvitse hävetä, koska Ikeaa voi pitää ironisena kannanottona ja nokkelana kumarruksena kansankodin suuntaan."
6. HLBTI-ihminen
Katleenan mukaan "Kaikilla sivistyneillä yksilöillä pitää olla kaverina homo, lesbo, biseksuaali tai mitä niitä nyt on. Erityisesti juhliin kannattaa pyytää yksi, koska se tuo asuntoon mukavan eurooppalaista ja avarakatseista tunnelmaa.".
Tietääkseni meillä ei tällaisia ole. Tosin kellarissa on 2 rottaa. Molemmat tyttörottia. Tyttörakkautta?
7. Tarroitettu läppäri
Kukaan ei voi olla enempää oikeassa kuin Katleena kun hän toteaa, että "kolmikymppinen on syntynyt tekniikka sylissään".
8. Ravinnonkuljetusvälineistö
Kolmikymppinen elää elämän ruuhkavuosia. Niitä vuosia, jolloin vuorokaudessa minimoidaan nukkuminen ja uran lisäksi kehitetään itseä mentaalimaisteriksi.
Matleena ajattelee, että "Kolmikymppinen elää pidennettyä nuoruuttaan. Hän juoksee kotoa harrastukseen ja töistä palaveriin. Matkalla hän hörppää kahvia pahvimukista, vettä juomapullosta tai keittoa termoksesta.". Ajattelen itse, että kolmikymppinen optimoi elämänsä äärimmilleen, jotta voi toteuttaa kaikki oman elämänsä unelmat loppuelämänsä aikana. Kolmikymppinen on ensimmäistä kertaa tajunnut, ettei elä ikuisesti ja ymmärtää ettei ole enää aikaa olla ikiteini tai vätys.
9. Todisteita kulttuurin kulutuksesta
Katleenan mukaan "Aikaansa seuraava ihminen kuluttaa kulttuuria siinä missä vessapaperiakin. Jääkaapin ovessa odottavat seuraavat leffaliput, pöydällä on näytelmän käsiohjelma ja seinällä on kehystetty valokuva isosta konsertista, jossa tuli oltua."
Kulttuurin kulutuksen lisäksi nostaisin ulkomaan matkat. Kaikki lentoliput pitää olla jääkaapin ovessa tallessa. Hyllyt täynnä simpukankuoria aurinkorannoilta ja ne lukuisat hassut hatut, joita festareilta on tullut ostettua villeinä nuoruusvuosina.
10. Yksi kallis tyhjä pullo
Katleenan mukaan "Vain pässeillä on nurkissa tyhjiä oluttölkkejä ja viinipulloja. Sen sijaan fiksu valitsee sisustuselementtiksi yhden tyhjän ja kalliin pullon. Se kertoo, että asunnon omistajalla on tyylitajua ja varaa.".
Itse tykkään mieluummin puolikkaista pulloista. Näkee, että on arvokkaita juomia eikä pelkkiä tyhjiä pulloja.